Proosa
Proosan käsitteet
Tunnetuimpia kaunokirjallisen proosan lajeja ovat romaanit ja novellit.
Juoni = tapahtumien kulku
Aihe = mitä teos käsittelee tai kuvaa
Teema = kiteyttää teoksen keskeisen ajatuksen
Kertojatyypit:
Minä-kertoja
- kertoo tapahtumista omasta näkökulmastaan
- osallistuu tapahtumiin
"Hyppäsin Hakaniemen torilla kuutosen sporaan ja kyttäsin koko matkan keskisillalla smurffeja." - Tuomas Vimma, Gourmet (2008)
Kaikkitietävä kertoja (Hän-kertoja)
- tietää kaiken, niin ulkopuolisesti kuvattavat asiat kuin henkilöiden ajatuksetkin
- voi liikkua ajassa, niin menneessä kuin tulevaisuudessakin
"Kerttu vilkutti pienellä kädellään auton avonaisesta ikkunasta. Kertun ääni oli tunteesta paksu ja epätasainen. Oli syyskuu; osa vaahteroista oli kääntymässä jo keltaisiksi, ja pihlajanmarjat hehkuivat kirkkaanpunaisina. Vaikka ei ollut vielä kylmä, Kertulla oli jo sormikkaat käsissään, mikä tuntui Samuelista yhtäkkiä pakahduttavalta, tämänkin hän oli menettämässä." - Jussi Valtonen, He eivät tiedä mitä tekevät (2014)
Ulkopuolinen kertoja
- kuvaa tapahtumia ulkopuolelta niin kuin kaikkitietävä kertojakin, mutta ei pääse henkilöiden pään sisälle
Kolme faktaa kertojasta:
1) Kertoja voi olla myös epäluotettava.
2) Kertojia voi olla useampi kuin yksi. Jos tapahtumia kuvataan useamman kertojan avulla, on kyse näkökulmatekniikasta. Fokalisaatiolla tarkoitetaan sitä, kenen perspektiivistä tapahtumista kerrotaan. Perspektiivi voi vaihdella esimerkiksi kertojan ja henkilöiden välillä.
3) Kertoja on eri asia kuin kirjailija. Kirjailija keksii kertojan.
_____________________________________________________________________________
Dialogi eli vuoropuhelu
" - Meillä on työnjako. Mä teen, sä tutkit.
- Sinä olit siinä autossa, joka seisoi Shellin pihassa kello neljä kaksikymmentä.
- Ehkä. Saatoin ollakin.
- Olit. Meillä on huoltamon nauhalta kuvaa. Sinulla oli naamari.
- Ookke.
- Mutta riisuit sen hetkeksi pyyhkiäksesi hikeä. Kasvosi tallentuivat sillä hetkellä. Kun autosi lähti, sen takana olevasta purosta löytyi tämä ruumis.
- Niin?
- Tapoitko sinä hänet?
- En. Kai."
Kari Hotakainen, Henkireikä (2015)
Monologi eli yksinpuhelu (usein näytelmissä)
Länsimaisen kirjallisuuden tunnetuin monologi lienee Hamletin pohdiskelu:
_______________________________________________________________________________
Henkilöt
Tapahtuma-aika ja -paikka eli tapahtumaympäristö eli miljöö
- Mihin aikaan ja paikkaan tapahtumat sijoittuvat? Keskiajalle? Tulevaisuuteen? Vuoteen 2017?
- Onko tapahtumapaikkana jokin tietty kaupunki, maa tai vaikkapa yksi huone? Onko tapahtumapaikka maantieteellisesti oikea vai esimerkiksi Liisan Ihmemaa?
- Voi olla, ettei tapahtumapaikkaa tai -aikaa kerrota lainkaan. Silloin voi korostua teeman ja tapahtumien yleismaailmallisuus.
Takaumat, ennakoinnit ja tapahtumien kesto
- Romaanin tai novellin kerronta voi palata takaumien avulla ajassa taaksepäin tai ennakointien avulla nykyhetkestä ajassa eteenpäin.
- Pohdi, miten kauan tapahtumat kestävät? Tunnin? Yhden päivän? Ihmisen elämän? Vuosisatoja?
Motiivit
= tekstissä toistuva esine tai tilanne
Aukot
Mitä jätetään kertomatta? Mitkä asiat lukija joutuu päättelemään?
Juoni = tapahtumien kulku
Aihe = mitä teos käsittelee tai kuvaa
Teema = kiteyttää teoksen keskeisen ajatuksen
- vaatii analyysia ja tulkintaa
- liittyy usein elämään, kuolemaan, hyvän ja pahan vastakkainasetteluun, ihmisyyteen (ystävyys, rakkaus jne.)
Kertojatyypit:
Minä-kertoja
- kertoo tapahtumista omasta näkökulmastaan
- osallistuu tapahtumiin
"Hyppäsin Hakaniemen torilla kuutosen sporaan ja kyttäsin koko matkan keskisillalla smurffeja." - Tuomas Vimma, Gourmet (2008)
Kaikkitietävä kertoja (Hän-kertoja)
- tietää kaiken, niin ulkopuolisesti kuvattavat asiat kuin henkilöiden ajatuksetkin
- voi liikkua ajassa, niin menneessä kuin tulevaisuudessakin
"Kerttu vilkutti pienellä kädellään auton avonaisesta ikkunasta. Kertun ääni oli tunteesta paksu ja epätasainen. Oli syyskuu; osa vaahteroista oli kääntymässä jo keltaisiksi, ja pihlajanmarjat hehkuivat kirkkaanpunaisina. Vaikka ei ollut vielä kylmä, Kertulla oli jo sormikkaat käsissään, mikä tuntui Samuelista yhtäkkiä pakahduttavalta, tämänkin hän oli menettämässä." - Jussi Valtonen, He eivät tiedä mitä tekevät (2014)
Ulkopuolinen kertoja
- kuvaa tapahtumia ulkopuolelta niin kuin kaikkitietävä kertojakin, mutta ei pääse henkilöiden pään sisälle
Kolme faktaa kertojasta:
1) Kertoja voi olla myös epäluotettava.
2) Kertojia voi olla useampi kuin yksi. Jos tapahtumia kuvataan useamman kertojan avulla, on kyse näkökulmatekniikasta. Fokalisaatiolla tarkoitetaan sitä, kenen perspektiivistä tapahtumista kerrotaan. Perspektiivi voi vaihdella esimerkiksi kertojan ja henkilöiden välillä.
3) Kertoja on eri asia kuin kirjailija. Kirjailija keksii kertojan.
_____________________________________________________________________________
Dialogi eli vuoropuhelu
" - Meillä on työnjako. Mä teen, sä tutkit.
- Sinä olit siinä autossa, joka seisoi Shellin pihassa kello neljä kaksikymmentä.
- Ehkä. Saatoin ollakin.
- Olit. Meillä on huoltamon nauhalta kuvaa. Sinulla oli naamari.
- Ookke.
- Mutta riisuit sen hetkeksi pyyhkiäksesi hikeä. Kasvosi tallentuivat sillä hetkellä. Kun autosi lähti, sen takana olevasta purosta löytyi tämä ruumis.
- Niin?
- Tapoitko sinä hänet?
- En. Kai."
Kari Hotakainen, Henkireikä (2015)
Monologi eli yksinpuhelu (usein näytelmissä)
Länsimaisen kirjallisuuden tunnetuin monologi lienee Hamletin pohdiskelu:
- "Ollako vai eikö, siinä pulma:
jalompaa onko kärsiä ja sietää
kaikk' iskut, nuolet julman kohtalon,
vai asein käydä tuskain merta vastaan,
lopettain kaikki? - Kuolla - nukkua,
ei muuta; - tietää, uness' että päättyy
sydämen kipu, tuhannet nuo tuskat,
nuo lihan perinnöt - se täyttymys
ois pyyntö hartain. Kuolla, nukkua;
niin, nukkua! ja kenties uneksia?" - Lähde: William Shakespearen suuret draamat. 2 (Otava, 1955)
_______________________________________________________________________________
Henkilöt
- Päähenkilö: tarinan keskeisin hahmo, voi olla useampi kuin yksi
- Sivuhenkilö(t): auttavat viemään juonta eteenpäin, heidän kauttaan voi myös tehdä päätelmiä päähenkilön luonteesta ja toiminnasta
Tapahtuma-aika ja -paikka eli tapahtumaympäristö eli miljöö
- Mihin aikaan ja paikkaan tapahtumat sijoittuvat? Keskiajalle? Tulevaisuuteen? Vuoteen 2017?
- Onko tapahtumapaikkana jokin tietty kaupunki, maa tai vaikkapa yksi huone? Onko tapahtumapaikka maantieteellisesti oikea vai esimerkiksi Liisan Ihmemaa?
- Voi olla, ettei tapahtumapaikkaa tai -aikaa kerrota lainkaan. Silloin voi korostua teeman ja tapahtumien yleismaailmallisuus.
Takaumat, ennakoinnit ja tapahtumien kesto
- Romaanin tai novellin kerronta voi palata takaumien avulla ajassa taaksepäin tai ennakointien avulla nykyhetkestä ajassa eteenpäin.
- Pohdi, miten kauan tapahtumat kestävät? Tunnin? Yhden päivän? Ihmisen elämän? Vuosisatoja?
Motiivit
= tekstissä toistuva esine tai tilanne
Aukot
Mitä jätetään kertomatta? Mitkä asiat lukija joutuu päättelemään?