EURAJOEN PAIKALLINEN OSUUS:

Oppilashuollon toteuttamisen tavoitteet ja toimintatavat

• edistää oppilaiden ja opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia
• siirtää painopistettä nykyistä enemmän yksilökeskeisestä työstä yhteisölliseen työhön
• siirtää painopistettä korjaavasta työstä ehkäisevään työhön
• vahvistaa oppilas- ja opiskelijahuollon suunnitelmallisuutta ja toteuttamista toiminnallisena kokonaisuutena ja monialaisena yhteistyönä

Oppilashuollon palveluita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuollon palvelut. Oppilashuoltoa toteutetaan koulutoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä oppilaiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Ensisijainen vastuu kouluyhteisön hyvinvoinnista on koulun henkilöstöllä ja se on kaikkien yhteisössä työskentelevien tehtävä.

Oppilashuollosta muodostetaan toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Oppilashuolto järjestetään yhteisöllisenä oppilashuoltona ja yksilökohtaisena oppilashuoltona.

Yhteys hyvinvointisuunnitelmaan

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on yksi Eurajoen kunnan strategisista asiakirjoista. Suunnitelman sisällöstä on määrätty lastensuojelulain 12 §:ssä ja oppilas ja opiskelijahuoltolain 12 §:ssä.

Lastensuojelulaki 12 §:

• lasten ja nuorten kasvuolot sekä hyvinvoinnin tila
• ehkäisevät toimet ja palvelut
• lastensuojelun tarve ja resurssit
• lastensuojelun palvelujärjestelmä
• yhteistyö
• suunnitelma ohjelman toteuttamisesta ja seurannasta

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 12 §

• opiskeluhuollon tavoitteet ja paikallisen toteuttamistavan keskeiset periaatteet
• arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta, käytettävissä olevista opiskeluhuolto- palveluista ja avustajapalveluista sekä tuki- ja erityisopetuksesta
• toimet, joilla vahvistetaan yhteisöllistä oppilashuoltoa ja oppilaiden varhaista tukea
• tiedot suunnitelman toteuttamisesta, seurannasta sekä opiskeluhuollon laadunarvioinnista
• Kunnanvaltuusto hyväksyy suunnitelman ja se on huomioitava kunnan talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelma tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Eurajoella edellinen hyväksytty suunnitelma on laadittu vuosille 2009-2013. Vuosien 2014-2018 suunnitelma tulee käyttöön syksyllä 2014 ja sen sisältämät muutokset on huomioitu tätä oppilashuoltosuunnitelmaa laadittaessa. Päävastuu suunnitelman valmistelusta on ollut lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmällä. Työryhmässä ovat edustettuina kunnan hallinnon edustajat, sosiaali-, vapaa-aika- ja koulutoimen edustajat, kouluterveydenhoidon, nuorisovaltuuston, seurakunnan ja MLL:n edustajat.

Kunta/koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma

Suunnitelma tarkistetaan vuoden kuluessa siitä, kun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu.

Suunnitelmassa kuvataan menettelytavat, joilla koulun henkilöstö, oppilaat ja huoltajat sekä tarvittavilta osin yhteistyötahot perehdytetään suunnitelmaan. Samalla sovitaan suunnitelmasta tiedottamisesta edellä mainituille.

Koulukohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan sisällytetään seuraavat asiat:

1. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut

1.1. Kokonaistarve

Sivistystoimen johtaja tekee keväällä koulujen rehtorien esitysten perusteella arvion koulujen oppilashuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista oppilashuoltopalveluista seuraavaa lukuvuotta varten. Arviossa huomioidaan koulun oppilasmäärän lisäksi tehostetun ja erityisen tuen oppilaat sekä asuinalueen erityispiirteet. Lisäksi arviossa hyödynnetään lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa.

1.2. Käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut

Koulutoimi yhdessä kunnan sosiaali- ja terveystoimen kanssa vastaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen koulujen koulukuraattori ja – psykologipalveluista. Psykologi on koulu- ja sosiaalitoimen yhteinen työntekijä. Lisäksi näiden tahojen on mahdollista ostaa palvelua oman työntekijän resurssin lisäksi. Tarve on vaikea erottaa koulu- ja sosiaalitoimen välillä. Johtavan kuraattorin palveluja tarjoaa niitä tarvittaessa sosiaalitoimen sosiaalityöntekijä.

Kuraattori on koulun sosiaalityöntekijä, joka tekee kuraattorityötä. Hän ohjaa ja tukee koulunkäyntiin liittyvissä ongelmatilanteissa. Tavoitteena on tukea oppilasta ja vanhempia lapsen koulutyöhön vaikuttavissa asioissa, jotta koulunkäynti ja arki sujuisivat mahdollisimman suotuisasti. Kuraattori tukee opettajien ja vanhempien tekemää kasvatustyötä. Hän tekee yhteistyötä mm. kouluterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, lastensuojelun sosiaalityön, mielenterveyspalvelujen ja perheneuvolan kanssa sekä tarvittaessa ohjaa näiden palvelujen piiriin.

Eurajoen koulutoimessa työskentelee tammikuusta 2017 alkaen kolme kuraattoria. Yhden heistä ensisijainen työkenttä ovat esiopetuksen ja 1.-6. luokkien koulut, toisen Eurajoen yhteiskoulun perusopetuksen 7.-9. luokkien koulu sekä lukio, kolmas toimii Luvian yhtenäiskoulun kuraattorina. Kuraattorit työskentelevät myös toistensa työpareina sekä yhdessä terveydenhuollon, psykologin ja sosiaalistumisryhmiä vetävien opettajien kanssa. Arvio on, että lain edellyttämä palvelun saatavuuden vasteaika pystytään täyttämään.

Koulupsykologin asiakkaaksi ohjaudutaan koulun henkilöstön, huoltajien tai oppilaan yhteydenottojen, kouluterveydenhuollon ja koulun oppilashuollon kautta. Käyntien tavoitteena on lapsen / nuoren kokonaisvaltaisen, erityisesti psyykkisen kehityksen tukeminen, tarvittaessa kuntoutus- ja hoidon tarpeen arviointi. Kouluikäisten lasten tyypillisimpiä pulmia ovat oppimisvaikeudet, mielialakysymyksiin liittyvät asiat, käyttäytymisen vaikeudet sekä sosiaalisissa suhteissa toimimisen vaikeudet koulussa ja kotona. Psykologi työskentelee lasten, nuorten ja heidän perheidensä kanssa myös muissa kuin kouluun liittyvissä asioissa. Arvio on, että lain edellyttämä palvelun saatavuuden vasteaika pystytään täyttämään.

Kouluterveydenhuollon järjestää Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä, jonka muut jäsenkunnat ovat Harjavallan ja Kokemäen kaupungit sekä Luvian ja Nakkilan kunnat. Kuntayhtymässä on kuntatasolla käytössä Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän kouluterveydenhuollon toimintaohjelma. Kouluterveydenhuollon toimintaohjelman suunnittelu, kohdentaminen ja järjestäminen pohjautuvat tietoon oman kunnan lasten, nuorten ja perheiden terveydestä ja hyvinvoinnista ja niihin vaikuttavista tekijöistä.

Eurajoella työskentelee yksi terveydenhoitaja yläkoulussa ja lukiossa neljänä päivänä viikossa. Yksi terveydenhoitaja työskentelee alakoulujen yhteisenä terveydenhoitajana. Eurajoella on yksi koululääkäri, joka kiertää kouluissa suorittamassa lakisääteiset tarkastukset.

Kun terveydenhoitaja tai lääkäri ei ole paikalla, on terveydenhoito- ja lääkäripalvelut akuuttitilanteissa saatavissa Eurajoen terveyskeskuksesta.

Hammaslääkärit ottavat vastaan Eurajoen terveyskeskuksessa.

1.3. Palveluiden järjestäminen

Palvelujen tarpeesta keskustellaan lukuvuosittain Eurajoen koulutoimen opiskelijahuollon ohjausryhmässä, koulukohtaisissa oppilashuoltoryhmissä sekä rehtorikokouksissa. Ryhmät tekevät esityksensä koulutoimen johtajalle, joka varaa tarvittavat resurssit seuraavalle lukuvuodelle. Esityksessä huomioidaan erityisopetusryhmien määrät ja toimipaikat, kiertävien erityisopettajien tuntimäärät eri kouluissa, kuraattorien tuntien sijoittelu eri kouluasteille, koulupsykologipalvelujen riittävyys yms.

Kouluterveydenhuollosta vastaava taho päättää kouluterveydenhoitajien vastaanottoajoista ja sijoittelusta sekä koululääkärin vastaanottoajoista.

1.4. Työn- ja vastuunjako

Koulutoimi vastaa koulukuraattori- ja psykologipalveluista, sosiaali- ja terveystoimi kouluterveydenhuoltopalveluista.

Koulutoimi vastaa opiskelijahuoltopalveluista, joiden toimintaa koordinoi Eurajoen opiskeluhuollon ohjausryhmä. Ryhmässä ovat edustettuna alakoulun, yläkoulun ja lukion rehtori, koulutoimen johtaja, erityisopettaja, kuraattori, terveydenhoitaja, opinto-ohjaaja, sosiaalitoimen edustaja, nuorisosihteeri ja varhaiskasvatuksen edustaja. Koulutoimen johtaja toimii ryhmän puheenjohtajana. Ryhmä voi tarvittaessa kutsua kokouksiinsa myös muita asiantuntijatahoja.

1.5. Toteuttamisessa tarvittava yhteistyö

Oppilashuoltopalveluiden kehittämis- ja arviointityötä tehdään yhteistyössä kaikkien mukana olevien tahojen kanssa.

1.6. Palveluiden kohdentaminen yksittäisiin oppilaisiin, kouluyhteisöön ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä oppilashuollon kehittämiseen ja seurantaan

Kuraattorit suunnittelevat lukuvuosittain rehtorien kanssa yhteistyössä aikataulunsa, jonka mukaan työskentelevät kouluilla.

Koulupsykologin palveluja käytetään tarpeen mukaan.

Em. toimijat osallistuvat tarvittaessa kunkin koulun oppilashuoltoryhmien kokoontumisiin.


2. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat

2.1 Yhteisöllisen oppilashuollon toimintatavat ja käytännöt

• koulukohtainen oppilashuoltoryhmä (KOR) vastaa yhteisöllisen oppilashuollon toiminnan suunnittelusta, toteuttamisesta, arvioinnista ja kehittämisestä.
• koulukohtaista oppilashuoltoryhmää johtaa rehtori
• ydinryhmään kuuluu opettajaedustajan lisäksi oppilashuoltohenkilöstöä, erityisopetuksen edustaja, yläkoulussa ja lukiossa oppilaanohjauksen edustaja
• oppilaiden ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen tulee ottaa huomioon kaikessa yhteisöllisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä
• ryhmään kutsutaan tarvittaessa muita koulun henkilöstön edustajia ja lasten ja nuorten hyvinvointia edistäviä viranomaisia ja toimijoita
• yhteistyökumppaneita ovat mm. vapaa-aikatoimen nuoriso-ohjaajat, etsivän nuorisotyön toimijat, aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajat, poliisi, uskonnollisten yhdyskuntien edustajat sekä järjestöt
• yhteistyötä oppilaan ohjaukseen liittyvissä asioissa voidaan tarvittaessa tehdä ohjauksen suunnittelussa ja tiedottamisessa esim. omakielisten opettajien ja toisen asteen oppilaanohjauksen kanssa
• Nivelvaiheiden yhteistyössä huolehditaan, että oppilaan siirtyminen uuteen kouluun sujuu mahdollisimman joustavasti. KOR:ssä käsiteltäviä asioita ovat eri kouluasteiden välisten yhteistyön rakenteiden ja toimintatapojen suunnittelu ja toteuttaminen. Huomioitavat nivelvaiheet: varhaiskasvatuksesta esiopetukseen, esiopetuksesta perusopetukseen, alakoulusta yläkouluun, perusopetuksesta toiselle asteelle
• KOR käyttää laajoista terveystarkastuksista tehtyä yhteenvetoa arvioitaessa luokka- ja kouluyhteisön tilaa ja mahdollisten lisätoimenpiteiden tarvetta. Yhteenveto ei saa sisältää nimiä.
• KOR suunnittelee, miten oppilaiden ja yhteisön hyvinvointiin liittyvien kyselyiden kuten esim. tyytyväisyyskyselyt, laajennetun terveystarkastuksen yhteenveto sekä kouluterveyskyselyn (THL) tuloksia käsitellään koulussa.
• vanhempien kasvatustyön tukeminen sekä kodin ja koulun yhteistyön vahvistaminen kuuluvat yhteisölliseen oppilashuoltotoimintaan. Keinoja näiden toteuttamiseen ovat esimerkiksi vanhempain kuuleminen, yhteistyö vanhempainyhdistysten kanssa, vanhempainillat ja -vartit sekä yläkoulun Kasvamme Yhdessä -illat.

2.1 Koulukohtainen suunnitelma yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän (KOR) toiminnasta.

2.2 Kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastukset

• tarkastus tehdään kolmen vuoden välein (Terveydenhuoltolaki 16 §)
• Kouluterveydenhoitaja organisoi tarkastuksen, jossa ovat mukana ympäristöterveydenhuollon edustaja (terveystarkastaja), rehtori, kouluterveydenhoitaja ja/tai -lääkäri, työterveyshuollon edustaja, työsuojelun edustaja ja kiinteistönhoitaja.
• Kouluterveyskyselyjen (THL) tuloksia kouluympäristön osalta tulee hyödyntää tarkastuksessa. Tarkastuksen tulokset kirjataan tätä varten suunnitellulle lomakkeelle ja rehtori yhteistyössä tarkastusryhmän kanssa seuraa sovittujen korjaus- ja muutostoimenpiteiden toteutumista.
• Vanhempien ja oppilaiden edustus on tärkeää tarkastusta tehtäessä. Heille annetaan mahdollisuus tuoda tiedossaan olevat kouluyhteisöön ja opiskeluympäristöön liittyvät epäkohdat ja muutostarpeet esiin tiedottamalla tulevasta kouluyhteisön ja opiskeluympäristön tarkastuksesta. Lisäksi vanhempainyhdistykset osallistuvat kouluissa koulun fyysisen ympäristön kehittämiseen.

2.3 Yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä

• kouluterveydenhuolto voi tarjota erityisasiantuntemusta päihteistä, seksuaaliterveydestä, ravitsemustieteistä, liikunnasta.
• Eurajoella toteutettavat terveyskasvatustunnit luokittain: Yksilöllisten terveystarkastusten yhteydessä 1. luokalla oppilaille kerrotaan kouluterveydenhuollosta ja annetaan tietoa terveellisestä ruokavaliosta, liikunnasta, unen määrästä ja puhtaudesta. 3. luokalla tarkastusten yhteydessä aiheina on terveys- ja sairaus, joka sisältää tietoa omien valintojen merkityksestä ja oman terveyden vastuusta. 5. luokalla terveydenhoitaja pitää terveyskasvatustunnin murrosikään liittyen. 7. luokalla aiheena on seksuaalisuus, päihteet ja oppilaiden omat kysymykset aiheeseen liittyen. 8. luokalla on tutustuminen ehkäisyneuvolaan ja terveyskasvatustunti ehkäisyasioista. 9. luokalla terveyskasvatustunti sukupuolitaudeista.
• Koulut käyttävät Kouluterveyskyselyn (THL) tarjoamaa tietoa kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämisessä, vanhempainilloissa keskustelun pohjana, oppilashuoltotyössä sekä terveystiedon opetuksessa.

2.4 Järjestyssäännöt

Järjestyssääntöjen tarkoituksena on

• varmistaa opetukseen osallistuvan oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön (POL 29 § 1 mom.)
• huolehtia siitä, että oppilas suorittaa tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytyy asiallisesti (POL 35 § 2 mom.)

Järjestyssäännöillä edistetään

• koulun sisäistä järjestystä
• opiskelun esteetöntä sujumista sekä
• kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä
• (POL 29 § 4 mom.)

Järjestyssäännöillä voidaan antaa kouluyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä

• käytännön järjestelyistä
• asianmukaisesta käyttäytymisestä
• tarkempia määräyksiä esineistä tai aineista sekä niiden käytöstä ja säilytyksestä
• koulun omaisuuden käsittelystä
• koulun tilojen siisteydestä huolehtimisesta sekä
• oleskelusta ja liikkumisesta koulurakennuksissa ja koulun alueella
• (POL 29 § 5 mom.)

Järjestyssäännöt ovat voimassa ajan, jolloin oppilas osallistuu

• opetussuunnitelman mukaiseen toimintaan tai
• perusopetuslain tai siihen liittyvien säädösten nojalla laaditun suunnitelman mukaiseen toimintaan (esim. koulun ulkopuolinen toiminta kuten retket, leirikoulut ja kerhot)
• (POL 29 § 6 mom.)

Järjestyssäännöt valmistellaan yhteistyössä koulun henkilökunnan, vanhempien ja oppilaiden kanssa. Koulun oppilaskuntaa tulee kuulla.

• (POL 3 § 3 mom, 47 a § 1 ja 3 mom.)
• Koulukohtaiset järjestyssäännöt, jotka ovat osa opetussuunnitelman koulukohtaista oppilashuoltosuunnitelmaa, hyväksyy koulun johtokunta.
• Järjestyssäännöt eivät saa olla perusopetuslain tai minkään muun säädöksen (laki, asetus tms.) vastaisia, eikä niillä voida kaventaa oppilaan perusoikeuksia.

2.4 Koulukohtaiset järjestyssäännöt

2.5 Poissaolojen seuraaminen, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen

• Perusopetuslain mukaan oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä myönnetty vapautusta. (POL 26§)
• Poissaoloja ennaltaehkäistään luomalla oppilaille turvallinen ja viihtyisä kouluympäristö.
• Huoltajalla on velvollisuus ilmoittaa koululle oppilaan poissaolosta mahdollisimman pian ensimmäisen poissaolopäivän aamuna. Opettajat kirjaavat poissaolot Wilmaan. Opetusryhmästä vastuussa oleva luokanopettaja tai luokanvalvoja seuraa säännöllisesti oppilaiden poissaoloja. Mikäli huoltaja ei ole ilmoittanut poissaolosta ja oppilas on poissa, koulun tulee viipymättä tiedustella asiasta huoltajalta.
• Luvattomiin ja huolta herättäviin poissaoloihin puututaan heti ja ryhdytään tehokkaisiin toimenpiteisiin.

2.5 Koulukohtaiset täsmennykset poissaolojen seuraamisesta.

2.6. Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus

• Koulutapaturma on perusopetuksen oppilaille koulussa tai koulumatkalla sattunut äkillinen, ulkoisen ruumiinvamman aiheuttava odottamaton tapahtuma. Koulutapaturmina korvataan myös sellaiset vammat, jotka ovat syntyneet opintokäynnillä, opintoretkellä, leirikoulussa, kerhossa tai välittömällä matkalla niihin, mikäli ne sisältyvät koulun toimintasuunnitelmaan.
• Koulumatkalla tulee käyttää yleisesti liikennöitävää ja turvalliseksi katsottavaa kulkuväylää.
• Tarkat toimintaohjeet tapaturman sattuessa löytyvät koulun turvallisuuskansiosta.
• Tapaturmasta ilmoitetaan viipymättä oppilaan huoltajalle.

2.7 Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen

• Kouluun ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on muussa laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta taikka joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen ja jonka hallussapidolle ei ole hyväksyttävää syytä. (POL 29 § 2 mom.)
• Rehtorilla tai koulun opettajalla on yhdessä tai erikseen oikeus työpäivän aikana ottaa haltuunsa oppilaalta 29 §:n 2 momentissa tarkoitettu kielletty esine tai aine tai sellainen esine tai aine, jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista. (POL 36 d § 1, katso myös 2 – 4 mom.)
• Koulun opettajalla ja rehtorilla on työpäivän aikana oikeus tarkastaa oppilaan mukana olevat tavarat, oppilaan hallinnassa olevat koulun säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa, sellaisen 29 §:n 2 momentissa tarkoitetun kielletyn esineen tai aineen haltuun ottamiseksi, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta, jos tällaisen esineen tai aineen hallussa pito on ilmeistä ja oppilas pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita, ettei hänen hallussaan niitä ole. (POL 36 e § 1, katso myös 2 – 5 mom.)
• Edellä 36 d ja 36 e §:ssä tarkoitetut toimenpiteet on toteutettava mahdollisimman turvallisesti.
• Toimenpiteillä ei saa puuttua oppilaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja yksityisyyteen enempää kuin on välttämätöntä opiskelurauhan ja turvallisuuden varmistamiseksi.
• Esineiden ja aineiden haltuun ottamisessa ja oppilaan tarkastuksessa on noudatettava olosuhteiden edellyttämää hienotunteisuutta.
• Toimenpiteiden käyttö tulee kouluissa suunnitella ja ohjeistaa.
• (POL 36 f § 1, katso myös 2 mom.)
• Edellä 29 §:n 2 momentissa tarkoitetut kielletyt esineet ja aineet luovutetaan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle.
• Esineet ja aineet tulee kuitenkin luovuttaa poliisille tai muulle laissa säädetylle viranomaiselle, jos oppilaalla, tämän huoltajalla tai muulla laillisella edustajalla ei lain mukaan ole oikeutta pitää niitä hallussaan. (POL 36 g § 2, katso myös 1, 3 – 4 mom.)
• Tupakointi on kielletty mm:

1. perhepäivähoidon sisätiloissa perhepäivähoidon aikana, päiväkotien sisätiloissa ja ulkoalueilla sekä lastensuojelulain (417/2007) tai mielenterveyslain (1116/1990) nojalla hoitoa antavien laitosten alle 18-vuotiaille tarkoitetuissa sisätiloissa ja heille tarkoitetuilla ulkoalueilla
2. perusopetusta, ammatillista koulutusta ja lukio-opetusta antavien oppilaitosten sisätiloissa ja oppilasasuntoloissa sekä niiden käytössä olevilla ulkoalueilla
3. virastojen ja viranomaisten sekä niihin verrattavien julkisten laitosten yleisölle ja asiakkaille varatuissa sisätiloissa
4. sisätiloissa järjestettävissä yleisissä tilaisuuksissa
5. työyhteisöjen yhteisissä ja yleisissä sekä asiakkaille tarkoitetuissa sisätiloissa, jollei jäljempänä toisin säädetä
6. ulkoalueilla järjestettävien yleisten tilaisuuksien katoksissa ja katsomoissa sekä muissa tilaisuuden seuraamiseen välittömästi tarkoitetuissa tiloissa, joissa osallistujat oleskelevat paikoillaan. (Tupakkalaki 12 §)

2.7. Mahdolliset koulukohtaiset täsmennykset

 

2.8 Koulukuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet

Kuljetusta odottavalle oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus ohjattuun toimintaan. (POL 32 § 4 mom.) Ohjattu toiminta voi olla osallistumista tukiopetukseen, kerhotoimintaan tai muuhun ohjattuun toimintaan. Em. koskee oppilaita, joilla on ns. kuljetusetuus.

2.8 Koulun turvallisuussuunnitelmassa on kuvaus koulukuljetusta odottavien

oppilaiden

• valvonnan järjestämisestä
• odotuspaikoista/koulualueen liikennejärjestelyistä
• muusta turvallisuuteen liittyvästä

2.9 Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Opetuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä

• suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä
• toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista.
• (POL 29 3 mom.)

Suunnitelmassa kuvataan:

1. kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen
2. edellä mainittujen asioiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötasolla
3. yksilöllinen tuki, tarvittava hoito, muut toimenpiteet ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että sen kohteena olevan osalta
4. yhteistyö huoltajien kanssa
5. yhteistyö tarvittavien viranomaisten kanssa
6. suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille sekä suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviointi

2.9 Koulukohtainen suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä (päivitetty 1.8.2022)

Lapsen edun ensisijaisuus on jatkossa huomioitava esiopetusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä. Lasten ohjaaminen yksilöinä ja ryhmänä ottamaan vastuuta omasta käyttäytymisestään ja siitä, että ryhmässä ei kiusata, syrjitä tai aiheuteta vaaraa. Lisätty myös tarkennus aikuisen läsnäolosta ja ohjauksesta turvallisuuden varmistamiseksi.

Opettajalla, päiväkodin johtajalla ja rehtorilla on velvollisuus ilmoittaa huoltajalle tai muulle edustajalle epäillystä kiusaamisesta, häirinnästä, syrjinnästä ja väkivallasta esiopetuksessa tai matkalla esiopetukseen. Ilmoitusvelvollisuus koskee kohteena ollutta ja epäiltyä lasta. 

Esiopetuksessa opetus voidaan jatkossa evätä jäljellä olevan varhaiskasvatus- ja opetuspäivän lisäksi myös seuraavaksi työpäiväksi laissa säädetyin edellytyksin. Esioppilaalle on järjestettävä esiopetukseen osallistumiseksi tarvittava tuki esioppilaan palatessa kouluun tai varhaiskasvatukseen. Esiopetuksen epäämisestä päättää päiväkodin johtaja tai rehtori.

2.10 Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa

Opetussuunnitelman yhteydessä määritellään toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Tätä osuutta voidaan kutsua kriisisuunnitelmaksi. Kriisisuunnitelmaa laadittaessa tehdään yhteistyötä tarvittavien viranomaisten kanssa ja otetaan huomioon muut uhka- ja vaaratilanteita sekä kriisitilanteita koskevat suunnitelmat ja ohjeistukset.

Suunnitelmassa kuvataan:

1. kriisitilanteiden ehkäisy ja niihin varautuminen
2. kriisiryhmän kokoonpano: rehtori, turvallisuusvastaava, määritelty oppilashuolto- sekä muu henkilöstö. Kokoonpano määritellään tarkemmin vuosisuunnitelmassa.
3. yhteistyö ja keskinäinen työn- ja vastuunjako kriisitilanteisiin varauduttaessa sekä kriisitilanteissa
4. pelastussuunnitelman, koulun järjestyssääntöjen ja muiden turvallisuusohjeiden yhteensovittaminen
5. toimintaohjeet erilaisissa äkillisissä kriisitilanteissa
6. johtamisen, sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen sekä koulujen ja opetuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja viestinnän periaatteet äkillisissä kriiseissä
7. psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen
8. kriisisuunnitelmasta tiedottaminen, siihen perehdyttäminen ja toimintavalmiuksien harjoittelu
9. kriisisuunnitelman päivitys ja arviointi. (POL 29 § 2 mom.)

2.10 Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa, koulukohtaiset täydennykset

3.Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen

3.1 Asiantuntijaryhmän (MAR) kokoaminen ja toimintatavat

• ryhmään voi kuulua terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi, lääkäri, oppilaanohjaaja, luokanohjaaja/opettaja, erityisopettaja tai muu siinä tilanteessa keskeinen opettaja.
• se henkilö, jolle asian selvittäminen työtehtävien perusteella kuuluu, kutsuu ryhmän kokoon, toimii puheenjohtajana ja hankkii oppilaan ja/tai huoltajan suostumuksen/kirjallisen luvan. Useimmiten ryhmän kokoaa
• opettaja, rehtori, kuraattori, psykologi, kouluterveydenhoitaja tai -lääkäri. Myös muut edellä mainituista voivat koota ryhmän.
• ryhmän puheenjohtaja vastaa, että asian käsittely kirjataan oppilaan yksilölliseen oppilashuoltokertomukseen ja että se säilytetään lain vaatimalla tavalla oppilashuoltorekisterissä.

3.2 Yhteistyö kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa

• laaja terveystarkastus tehdään 1.lk:lla, 5.lk:lla ja 8. lk:lla. Tarkastuksen tekevät terveydenhoitaja ja koululääkäri ja siihen kutsutaan oppilaan lisäksi myös hänen huoltajansa.
• huoltajan kirjallisella suostumuksella laajaan terveystarkastukseen sisällytetään opettajan arvio oppilaan selviämisestä ja hyvinvoinnista koulussa. Arviossa ovat terveyden- ja sairaanhoidon tai tuen tarpeen arvioimiseksi sekä niiden järjestämiseksi ja toteuttamiseksi tarpeelliset tiedot. Tieto siirtyy Opetushallituksen ja THL:n yhteistyönä tehdyllä lomakkeella. Terveystarkastuksen jälkeen opettaja saa tarvittaessa huoltajan tai oppilaan suostumuksella palautteen terveystarkastuksessa esiin nousseista asioista.
• laajoista terveystarkastuksista tehtyä yhteenvetoa käytetään arvioitaessa luokka- ja kouluyhteisön tilaa ja mahdollisten lisätoimenpiteiden tarvetta. Yhteenveto ei saa sisältää henkilötietoja.

3.3 Oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen koulussa

Oppilaan tarvitseman lääkityksen sekä hoidon tukeminen koulussa sovitaan monialaisesti ja tapauskohtaisesti yhdessä huoltajien, oppilaan, kouluterveydenhuollon, koulun henkilöstön ja hoitavan tahon kanssa suullisesti ja kirjallisesti.

Kouluterveydenhuollolla on kokonaisvastuu oppilaan terveydenhuollosta, jolloin kouluterveydenhuollon tulee olla aina tietoinen oppilaan yhteyksistä erikoissairaanhoitoon, saamastaan hoidosta sekä tehdyistä tutkimuksista.

Erityisruokavaliot:

Terveydenhoitaja:

• ylläpitää listaa terveydellisistä syistä erityisruokavaliota tarvitsevista oppilaista
• arvioi ja varmistaa erityisruokavalioiden jatkamisen tarpeellisuuden kunkin lukuvuoden alussa huoltajalta/oppilaalta ja arvioi lääkärintodistuksen tarpeellisuuden
• toimittaa tiedon erityisruokavalioista ruokapalvelun tarjoajalle, ruokahuollosta vastaavalle henkilökunnalle sekä luokanopettajalle/luokanvalvojalle mahdollisimman pian lukuvuoden alettua

Koululääkäri:

• kartoittaa erityisruokavalion oikeellisuuden laajoissa terveystarkastuksissa ja aina tarvittaessa

Luokanopettaja/luokanvalvoja:

• tiedottaa ruokapalvelun henkilökuntaa oppilaan eettisistä syistä johtuvista erityisruokavalioista

3.4.1 Yhteistyö tehostetun- ja erityisen tuen yhteydessä

Tehostetun ja erityisen tuen aikana monialainen asiantuntijaryhmä (MAR) tekee tiivistä yhteistyötä oppilaan, huoltajien ja oppilaan hyvinvoinnista huolehtivien yhteistyötahojen kanssa. Yhteistyö edellyttää aina oppilaan ja/tai huoltajan kirjallista suostumusta.

Oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on oikeus luovuttaa ilman suostumusta opetuksen asianmukaisen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja opettajille ja rehtorille. (POL 40§, LL 32§)

3.4.2 Yhteistyö sairaalaopetuksen yhteydessä

Sairaalakoulun oppilaat pysyvät aina oman koulun oppilaina. Sairaalakoulujakso on määräaikainen. Tiivis pedagoginen ja oppilashuollollinen yhteistyö oppilaan oman koulun kanssa on edellytyksenä oppilaan onnistuneelle paluulle takaisin omaan kouluun osastojakson tai avohoidollisen nivel- tai tukijakson jälkeen. Oppilashuollollista yhteistyötä tehdään oppilaan ja/tai hänen huoltajansa suostumuksella.

Osastohoidossa olevien oppilaiden yksilökohtainen oppilashuolto

Kouluterveydenhuollon sekä koulupsykologi- ja kuraattoripalveluiden osalta yksilökohtainen oppilashuolto toteutuu osastojakson aikana tarvittaessa oppilaan omassa koulussa. Erikoissairaanhoidon järjestämät näihin verrattavat palvelut eivät ole oppilashuollon palveluja.

Oppilaan oma koulu ja sairaalakoulu järjestävät yhteistyössä yksittäistä oppilasta koskevan monialaisen oppilashuollon. Oma koulu kutsuu kokoon tämän oppilashuollollisen asiantuntijaverkoston. Sairaalakoulun opettaja tai sen oppilashuoltohenkilöstöön kuuluva työntekijä osallistuu pyydettäessä oppilaan ja/tai hänen huoltajansa suostumuksella tähän verkostoon. Sairaalakoulu järjestää oppilaiden osastojaksojen aikana tarvittaessa kouluverkostoja. Nämä kouluverkostot eivät ole oppilashuollon asiantuntijaverkostoja.

Osastojakson aikana oppilaan oman koulun opetushenkilöstö ja mahdollisesti oppilashuollon edustaja /edustajat voivat osallistua erikoissairaanhoidon kokoon kutsumiin hoitoneuvotteluihin. Nämä hoitoneuvottelut eivät ole oppilashuollollisia asiantuntijatyöryhmiä, mutta ne antavat tukea omassa koulussa toteutettavalle yksilökohtaiselle oppilashuoltotyölle.

Sairaalakoulussa opiskelevien avohoidossa olevien oppilaiden yksilökohtainen oppilashuolto

Sairaalakoulujakson aikana oppilaan kouluterveydenhuollon palvelut sekä koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut toteutuvat sairaalakoulussa. Sairaalakoulun oppilashuoltohenkilöstö toimii tarvittaessa yhteistyössä oppilaan oman koulun oppilashuoltohenkilöstön tai oppilaan asioissa kootun monialaisen asiantuntijaryhmän edustajien kanssa.

Sairaalakoulujakson aikana oppilaan asioista vastaava asiantuntijaverkosto kokoontuu sairaalakoulun kokoon kutsumana verkostotapaamisissa, joihin myös oppilaan oman koulun edustaja/edustajat osallistuvat.

Verkostossa mukana ollut oman koulun edustaja kirjaa edellä mainituista verkostoista oppilashuoltolain edellyttämän oppilashuoltokertomuksen oman koulun rekistereihin.

3.4.3 Yhteistyö joustavan perusopetuksen yhteydessä

Oppilashuollollista yhteistyötä tehdään oppilaan ja/tai hänen huoltajansa suostumuksella. Yksittäistä oppilasta koskeva monialainen oppilashuolto järjestetään JOPO:ssa ja siihen kutsutaan tarvittava asiantuntijaverkosto.

Verkostossa konsultoidaan eri alojen asiantuntijoita ja toimintaa toteutetaan yhdessä työelämän toimijoiden, verkostossa toimivien tahojen sekä JOPO -toiminnassa mahdollisesti mukana olevien sivistys- ja hyvinvointitoimialojen työntekijöiden kanssa. JOPO -verkostossa on jäseniä mm. ammatillisesta koulutuksesta, koulupoliisitoiminnasta, liikuntatoimesta, nuorisotoimesta, seurakuntayhtymästä ja sosiaalitoimesta. Yksilökohtaisessa oppilashuollossa yhteistyötä tehdään mm. huoltajien, sosiaalityöntekijöiden, poliisin, nuorisotyöntekijöiden, seurakunnan työntekijöiden ja koulun oppilashuoltohenkilöstön kanssa

Eurajoella ei tällä hetkellä ole jopo-toimintaa.

3.5 Oppilashuollon tuki kurinpitorangaistuksen tai opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä

Oppilaalle, joka on erotettu määräajaksi tai jolta on evätty opetus jäljellä olevan oppitunnin tai työpäivä ajaksi, tulee opetuksen järjestäjän järjestää tarvittava oppilashuolto. (POL 36 §)

Evättäessä oppilaalta oikeus opetukseen loppupäiväksi oppilas odottaa koululla, kunnes huoltaja tulee hänet hakemaan. Oppilaalle ja huoltajalle tiedotetaan mahdollisimman pian mahdollisuudesta oppilashuoltopalveluihin.

3.6 Oppilashuoltorekisterit ja niiden säilytys

3.6.1 Oppilashuollon rekisterit

Oppilas- ja opiskeluhuollossa ylläpidetään neljää rekisteriä:

Terveydenhuollon potilasrekisteri, jota oppilashuollon osalta täydentävät kouluterveydenhoitajat ja koululääkäri. Rekisterin ylläpitäjänä toimii Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä. Se nimeää rekisterille vastuuhenkilön.

Kuraattorien asiakasrekisteri, jota täydentävät kuraattorit. Rekisteriä ylläpitää Eurajoen kunta. Se nimeää rekisterille vastuuhenkilöksi kuraattorit.

Psykologin asiakasrekisteri, jota täydentää psykologi. Rekisteriä ylläpitää Eurajoen kunta. Se nimeää rekisterin vastuuhenkilöksi psykologin.

Oppilashuollon kertomuksista muodostuva rekisteri, joka jakautuu koulukohtaisiin osioihin. Sitä ylläpitää Eurajoen kunta, joka nimeää vastuuhenkilöt rekisterille.

3.6.2 Oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys

Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot oppilashuoltokertomukseen. Kirjauksia voivat tehdä myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet. Kertomus laaditaan jatkuvaan muotoon, joka etenee aikajärjestyksessä. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki edellyttää, että kertomukseen kirjataan seuraavat asiat:

• yksittäisen oppilaan nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot,
• kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa,
• kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa,
• asian aihe ja vireille panija,
• oppilaan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet kuten arviot, tutkimukset ja selvitykset,
• toteutetut toimenpiteet kuten yhteistyö eri tahojen kanssa sekä aiemmat ja nykyiset tukitoimet,
• tiedot asian käsittelystä ryhmän kokouksessa, tehdyt päätökset ja niiden toteuttamissuunnitelma sekä
• toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot. Jos sivulliselle annetaan oppilashuolto-kertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu.

Kunnallisten asiakirjojen säilyttämistä ohjaa julkisuuslaki ja henkilötietolaki sekä ohjeistus kunnallisten asiakirjojen säilytysajoista. Koulutyössä syntyviä asiakirjoja säilytetään seuraavien ohjeiden mukaan:

• Oppilasta koskevat asiakirjat ovat salaisia asiakirjoja (Julkisuuslaki 24 §).
• Oppilashuoltoryhmän muistioita säilytetään oman tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään 10 vuotta.
• Oppilasasioiden osalta oppilashuoltoryhmän muistioita säilytetään oppivelvollisuusaika + 10 vuotta. Ne arkistoidaan aikajärjestyksessä lukitussa tilassa. Kirjaukset on tehtävä niin, että salassa pidettävät merkinnät voidaan tarvittaessa erottaa muista.
• Oppilashuoltotyössä syntyneitä muita oppilaskohtaisia asiakirjoja säilytetään oppivelvollisuusaika + 10 vuotta
• HOJKS säilytetään oppivelvollisuusaika + 10 vuotta.
• Oppilaanohjaajan oppilastietoja säilytetään oppivelvollisuusaika + 10 vuotta.
• Oppilashuoltotyössä syntyy henkilörekisteri oppilaskohtaisista asiakirjoista.
• Koulun oppilashuoltorekisterin lisäksi esim. psykologi pitää asiakkaistaan koulun muista rekistereistä erillisiä asiakasrekistereitä. Kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri tekevät oppilaasta merkintöjä potilasrekisteriin, joka kuuluu osarekisterinä terveyskeskuksen potilasrekisteriin. (Perusopetuslaki 628/1998.)

3.7 Opiskeluhuoltorekisteriin sisältyvien tietojen salassapito

Opiskeluhuoltorekisteriin tallennetut tiedot, jotka koskevat yksittäistä opiskelijaa taikka muuta yksityistä henkilöä, ovat salassa pidettäviä siten kuin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:ssä säädetään.

Oppilaitoksen henkilöstö, opiskeluhuoltopalveluja toteuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt taikka niiden toimeksiannosta tai muutoin niiden lukuun opiskeluhuollon toimenpiteisiin osallistuvat ammattihenkilöt, opetusharjoittelua suorittavat ja muut opetuksen tai yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteutukseen osallistuvat henkilöt taikka opetuksen ja koulutuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet eivät saa antaa sivullisille yksilökohtaisen opiskeluhuollon asiakirjoihin sisältyviä tai muuten tietoonsa saamia yksittäistä opiskelijaa koskevia salassa pidettäviä tietoja, jos siihen ei ole:

1) asianomaisen henkilön tai, ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen laillisen edustajansa kirjallista, yksilöityä suostumusta; taikka

2) tiedon luovuttamiseen oikeuttavaa lain säännöstä.

Sivullisella tarkoitetaan henkilöä, joka ei osallistu asianomaisen opiskelijan yksilökohtaisen opiskeluhuollon tarpeen selvittämiseen tai sen toteutukseen taikka niihin liittyviin tehtäviin.

Edellä 2 momentissa tarkoitettujen henkilöiden salassapitovelvoitteista säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 22 §:ssä (asiakirjasalaisuus) ja 23 §:ssä (vaitiolovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto).

23 § (Laki oppilas- ja opiskelijahuollosta)

Oikeus poiketa salassapitovelvoitteista

Opiskeluhuoltoa koskevista salassapitovelvoitteista voidaan poiketa siten kuin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 7 luvussa säädetään, ellei tässä tai muussa laissa toisin säädetä.

Opiskelijan yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä opiskeluhuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi.

Jos opiskelija siirtyy toisen koulutuksen järjestäjän koulutukseen, aikaisemman koulutuksen järjestäjän on pyydettävä opiskelijan taikka, jollei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa suostumus siihen, että uudelle koulutuksen järjestäjälle voidaan siirtää opiskeluhuollon asiakasrekisteristä sellaiset salassa pidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia opiskeluhuollon jatkuvuuden kannalta

3.8 Yhteistyö koulun ulkopuolisten palveluiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa

Asiantuntijaryhmä voi tarvittaessa oppilaan ja/tai huoltajan luvalla konsultoida tai pyytää asian käsittelyyn mukaan Kasvatus- ja perheneuvolan, nuorisopalveluiden, aamu- ja iltapäivätoiminnan tai muiden oppilaan kanssa toimivien tahojen edustajia.

Sosiaalitoimen lastensuojelu

Eurajoen kunnan lastensuojelun sosiaalityöntekijä(t) osallistuvat koulujen oppilashuoltotyöhön tarvittaessa. Yhteistyön ja konsultaation tavoitteena on lapsen ja nuoren koulunkäynnin tukeminen sekä tarvittaessa käynnistää lastensuojelutarpeen arviointi.

Nuorisopsykiatria

Nuorisopsykiatrian poliklinikalle tutkimuksiin ja hoitoon tarvitaan lääkärin lähete, jonka voi kirjoittaa koululääkäri tai terveyskeskuslääkäri. Eurajoella on saatavilla myös ostopalveluna psykiatrin palveluja. Parhaiten asia etenee kouluterveydenhoitajan välityksellä.

Päihdehuolto

Eurajoella toimii psykiatrinen sairaanhoitaja, joka osallistuu tarvittaessa myös oppilashuoltotyöhön. Hoitaja on käytettävissä kouluikäisten ja nuorten yksilö- ja ryhmätapaamisissa. Tavoitteena työssä on varhainen puuttuminen ja ongelmien tunnistaminen. Ajanvarauksen voi tehdä suoraan työntekijältä tai kouluterveydenhoitajan kautta.

Nuorisotoimi

Nuorisotoimi tekee lasten ja nuorten parissa ennaltaehkäisevää työtä yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Koulun kanssa tehtävä ennaltaehkäisevä työ on laaja-alaista ja sen painoarvo on koko ajan lisääntymässä. Nuorten osallisuutta lisäävän nuorten kuulemisjärjestelmän toteutuminen edellyttää koulujen ja nuorisotoimen tiivistä yhteistyötä lasten parlamentin, nuorisovaltuuston ja oppilaskuntien toiminnassa, koska nämä nuorten vaikuttajaryhmät ovat nuorten kuulemisjärjestelmän perusta.

Nuorisosihteeri toimii tiiviissä yhteistyössä yläkoulun opettajien kanssa oppilaiden hyvinvoinnin edistämisessä ja ongelmien ehkäisemisessä.

Etsivän nuorisotyön tavoitteena on löytää yhteiskunnan ulkopuolelle jäämässä olevat nuoret varhaisessa vaiheessa. Tämä on mahdollista tarkoituksenmukaisen yhteistyön kautta yläkoulun kanssa. Etsivän nuorisotyön työntekijöiden tehtävänä on saada nuori palvelujen piiriin ja suunnitella yhdessä nuoren ja paikallisten tahojen kanssa toimenpiteitä, jotka vievät eteenpäin elämässä. Tämä onnistuu parhaiten ns. saattaen-vaihtaen menetelmällä eli kun nuoren läsnä vaihdetaan tietoja hänestä ja sovitaan jatkosuunnitelmista.

Seurakunnan nuorisotyö

Seurakunnan nuorisotyön tarkoituksena on tarjota nuorille sopivaa seurakunnan toimintaa, jossa he voivat myös itse olla tekemässä. Tarkoituksena on tukea nuoren kristillistä kasvua; käsitellä nuoren elämään liittyviä kysymyksiä kristillisestä näkökulmasta.

Poliisi

Poliisi antaa erillisen suunnitelman mukaisesti laillisuuskasvatusta ja liikennevalistusta perusopetuksen ja lukion oppilaille Koululakien mukaan opetuksen tai koulutuksen järjestäjän on sisällytettävä opetussuunnitelmaan suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpantava tämä suunnitelma ja valvottava sen noudattamista ja toteutumista. Lisäksi kouluilla tulee olla turvallisuussuunnitelma, jossa on otettu huomioon tulipalon ja muiden vastaavien riskien lisäksi myös uhkat, jotka edellyttävät tavanomaisesta poikkeavia toimintamalleja esimerkiksi evakuoinnissa. Poliisi antaa turvallisuusalan asiantuntijana apuaan näiden suunnitelmien laadintaan.

Poliisin tehtävänä on tukea ja auttaa koulua turvallisuuteen liittyvien ongelmien ratkonnassa.

4. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa

4.1 Oppilaan ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa

Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaiden, huoltajien ja muiden kumppaneiden kanssa. Eurajoella esi- ja alakouluissa reissuvihot välittävät tietoa koulun ja kodin välillä päivittäin. Eurajoen alakouluissa on käytössä sähköinen viestintäjärjestelmä Wilma. Tarvittaessa Wilman rinnalla voidaan käyttää myös reissuvihkoja, jotka kulkevat koulun ja kodin väliä päivittäin. Tietoa välitetään myös puhelimella, tekstiviesteillä ja sähköpostilla. Oppilaiden huoltajia tavataan vanhempainvarttien ja/tai perhevarttien merkeissä yleensä syyslukukaudella ja aina tarvittaessa. Oppilas ja/tai hänen huoltajansa voi osallistua oppilashuoltoryhmän kokoontumiseen oppilaan omista asioista keskusteltaessa. Tästä sovitaan aina etukäteen.

Eurajoen esi- ja alakouluissa järjestetään luokka-/koulukohtaisia vanhempainiltoja, teemapäiviä ja – iltoja, juhlia sekä talkootoimintaa lähinnä varainhankintaan luokkakohtaisiin opintoretkiin ja leirikouluihin.

Koulutyöhön liittyneistä tapahtumista tiedotetaan koulujen internet-sivuilla, Wilmassa ja tiedotteilla. Yhteiskoulussa ja lukiossa tiedottamiseen käytetään myös Facebookia.

Eurajoen kunnan kaikissa kouluissa toimivat johtokunnat, joiden jäsenet koostuvat pääosin oppilaiden vanhemmista. Johtokuntien tehtäväalueeseen kuuluvat koulun kasvatus- ja opetuspalvelut sekä kodin ja koulun välisen yhteistyön kehittäminen, edistäminen ja ylläpitäminen.

Joillakin kouluilla on myös vanhempainyhdistyksiä. Vanhempainyhdistystoiminta tukee kodin ja koulun välistä yhteistyötä ja edistää lasten ja nuorten hyvinvointia. Oppilaskunnat valitaan vuosittain kaikkiin kouluihin, ja tukioppilastoiminta toteutuu Yhteiskoulussa. Koulut tekevät yhteistyötä myös kyläyhdistysten kanssa.

Koulutasolla yhteistyö on parhaimmillaan yhdessä tapahtuvaa koulun toiminnan kehittämistä. Vanhemmat voivat olla mukana työstämässä ja ottamassa kantaa koulun opetussuunnitelmaan ja muihin koulun toimintakulttuuriin kuuluviin asiakirjoihin. Usein koulun tasolla tehtävä yhteistyö vahvistaa koulun yhteisöllisyyttä, turvallisuutta sekä terveyttä ja tukee sitä kautta oppilaiden ja koulun henkilöstön hyvinvointia. Myös oppilaskuntien, luokkatoimikuntien ja tukioppilastoiminnan kautta edistää samoja asioita sekä koulun että kunnan tasolla.

4.2 Yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille

Koulutyöhön liittyvistä tapahtumista tiedotetaan koulujen internet-sivuilla, Wilmassa ja

tiedotteilla. Opetuksen järjestäjä ja koulut tiedottavat kotisivuillaan yhteisöllisen ja

yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista.

Oppilaitoksen ja opiskeluhuollon henkilöstöllä on velvollisuus ohjata opiskelijaa hakemaan tarvitsemiaan opiskeluhuollon palveluja pyydettäessä tai jos huoli oppilaasta / opiskelijasta sitä vaatii.

Henkilökunta perehdytetään opiskelijahuollon toimintaan lukuvuoden alkaessa ja uudet opettajat heidän aloittaessaan työnsä Eurajoen kunnan koulujen palveluksessa.

5. Oppilashuoltosuunnitelman toteutumisen arviointi

Opetussuunnitelmaan on kirjattu oppilashuoltosuunnitelman toteuttamista koskevat kuvaukset.

Rehtori arvioi koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman toteutumista lukuvuosittain koulun toimintakertomuksessa.

Koulutoimen johtaja seuraa koulujen oppilashuoltosuunnitelmien toteutumisen arviointia yhteistyössä opiskelijahuollon ohjausryhmän kanssa.