1. Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma

1.1 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet on perusopetuslain mukainen Opetushallituksen antama valtakunnallinen määräys[1], jonka mukaan paikallinen esiopetuksen opetussuunnitelma laaditaan ja esiopetus toteutetaan. Opetussuunnitelman perusteiden laatimista ohjaavat erityisesti perusopetuslaki ja -asetus sekä esiopetuksen tavoitteita määrittävä valtioneuvoston asetus[2].

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tehtävänä on edistää laadukkaan ja yhtenäisen esiopetuksen yhdenvertaista toteutumista koko maassa. Uudistuksen valmistelun lähtökohtana ovat lasten kasvuympäristön ja esiopetuksen toimintaympäristön muutosten tuomat haasteet tällä hetkellä ja tulevaisuudessa. Perusteita on valmisteltu laajassa yhteistyössä hyödyntäen uusimpien tutkimus- ja kehittämistyön tuloksia.

Opetussuunnitelman perusteet on päätös esiopetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä, huoltajien ja esiopetuksen henkilöstön yhteistyöstä sekä oppilashuollon keskeisistä periaatteista ja opetustoimeen kuuluvan oppilashuollon tavoitteista[3]. Esiopetus on opetuksen ja kasvatuksen kokonaisuus, jossa eri osa-alueiden tavoitteet liittyvät yhteen ja muodostavat toimintakulttuurin perustan. Tämän vuoksi esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet sisältää esiopetuksen tavoitteita koskevien määräysten lisäksi niiden ymmärtämistä avaavaa tekstiä.

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet sisältävät viittauksia lainsäädäntöön. Viittausten tarkoituksena on selventää perustetekstin yhteyttä lainsäädännölliseen perustaan. Esiopetusta ohjaavista säädöksistä poiketen tässä perusteasiakirjassa käytetään oppilaasta esiopetukseen paremmin soveltuvana sanaa lapsi, oppimisen ja koulunkäynnin tuesta nimitystä kasvun ja oppimisen tuki sekä opiskelija- ja oppilashuoltolain mukaisesta opiskeluhuollosta termiä esiopetuksen oppilashuolto.

1.2 Paikallinen opetussuunnitelma ja sen kehittäminen

Opetuksen järjestäjällä on vastuu paikallisen esiopetuksen opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä[4]. Paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetään esiopetuksen kasvatus- ja opetustyön, oppilashuollon, huoltajien ja esiopetuksen yhteistyön sekä esiopetuksen muun toiminnan järjestämisestä ja toteuttamisesta esiopetuksen kansallisten perusteiden pohjalta. Opetussuunnitelma laaditaan siten, että se määrittelee, ohjaa ja tukee esiopetuksen järjestämistä kaikissa esiopetuksen yksiköissä. Opetuksen järjestäjä ottaa huomioon paikalliset erityispiirteet, lasten tarpeet sekä esiopetusta koskevan arviointitiedon ja kehittämistyön tulokset opetussuunnitelmaa laatiessaan.

Opetussuunnitelman laadinnassa otetaan huomioon myös muut paikalliset suunnitelmat, kuten:

• mahdollinen varhaiskasvatuksen suunnitelma
• perusopetukseen valmistavan opetuksen suunnitelma
• perusopetuksen opetussuunnitelma
• mahdollinen perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma
• lastensuojelulain mukainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma[5]
• yhdenvertaisuuslain mukainen yhdenvertaisuussuunnitelma[6]
• mahdollinen kestävän kehityksen tai kulttuurikasvatuksen suunnitelma sekä muut opetuksen järjestäjän tekemät koulutusta, lapsia ja perheitä koskevat suunnitelmat ja päätökset.

Opetuksen järjestäjä hyväksyy opetussuunnitelman erikseen suomenkielistä, ruotsinkielistä, saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa esiopetusta varten[7]. Paikallinen esiopetuksen opetussuunnitelma voidaan laatia kaikille opetuksen järjestäjän esiopetuksen yksiköille yhteisenä tai siten, että suunnitelma sisältää opetuksen järjestäjän yhteisiä sekä yksikkökohtaisia osia sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä päättää. Opetuksen järjestäjät voivat myös sopia järjestäjärajat ylittävästä yhteistyöstä opetussuunnitelmaa laadittaessa, sitä arvioitaessa ja kehitettäessä. Lisäksi opetuksen järjestäjän tulee laatia esiopetuksen opetussuunnitelmaan perustuva vuosittainen suunnitelma ja tiedottaa huoltajille ennalta siinä päätetyistä keskeisistä asioista[8]. Suunnitelmassa tarkennetaan, miten paikallista opetussuunnitelmaa kussakin esiopetuksen yksikössä kyseisen vuoden aikana toteutetaan.

Opetuksen järjestäjä huolehtii siitä, että esiopetuksen henkilöstö sekä huoltajat voivat osallistua opetussuunnitelman laatimiseen ja kehittämiseen. Myös lasten näkemyksiä kuullaan ja hyödynnetään kehittämisessä[9]. Huoltajien ja lasten kannalta mielekkäisiin osallistumis- ja vaikuttamistapoihin kiinnitetään erityistä huomiota. Perusopetuslaki velvoittaa laatimaan esiopetuksen opetussuunnitelman yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa[10]. Lasten eheän oppimisen polun turvaamiseksi on tärkeää, että muun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstö saa mahdollisuuden tutustua ja osallistua esiopetuksen opetussuunnitelman laatimiseen ja kehittämiseen.

Esiopetuksessa olevalla lapsella on perusopetuslain turvaama oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta sekä suotuisan kehityksen ja oppimisen edellyttämää tukea jokaisena esiopetuksen työpäivänä[11]. Tämän oikeuden turvaamiseksi jokainen esiopetuksessa olevan lapsen kanssa työskentelevä noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa ja muita toimintaa ohjaavia normeja. Myös lapsen kasvun ja oppimisen tukeen kuuluvat lasten yksilölliset suunnitelmat[12] laaditaan yhteisen opetussuunnitelman pohjalta.

Opetuksen järjestäjän tehtävänä on arvioida antamaansa esiopetusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Arvioinnin tarkoitus on esiopetuksen laadun kehittäminen ja lasten oppimisen edellytysten parantaminen[13]. Paikallisen opetussuunnitelman ja sitä tarkentavan vuosittaisen suunnitelman toteutumisen seuranta ja arviointi on osa arviointitehtävää ja siihen perustuvaa kehittämistä. Opetuksen järjestäjän ja esiopetuksen yksiköiden tuottaman tiedon lisäksi esiopetuksen arvioinnissa voidaan hyödyntää kansallisten arviointien ja kehittämishankkeiden tuloksia. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa edistää avointa ja rakentavaa itsearviointia.

Muutokset opetussuunnitelman perusteissa edellyttävät vastaavien muutosten tekemistä paikalliseen opetussuunnitelmaan ja viemistä käytäntöön. Opetuksen järjestäjä voi tarkistaa opetussuunnitelmaansa ja parantaa sen laatua ja toimivuutta myös paikallisista tarpeista lähtien ja kehittämistyön tuloksia hyödyntäen.

1.3 Paikallisen opetussuunnitelman laatiminen ja keskeiset ratkaisut

EURAJOEN ESIOPS, PAIKALLINEN OSUUS:

Esiopetussuunnitelma laaditaan suomen kielellä annettavaa opetusta varten.

Paikallinen esiopetussuunnitelma laaditaan esiopetuksen yksiköiden yhteisenä.

Opetussuunnitelmanrakenne määräytyy Opetushallituksen perusteiden mukaan ja se laaditaan yhteistyössä kunnan esiopetuksen, perusopetuksen ja esiopetuksen sidosryhmien (esim. neuvola ja seurakunta) kanssa.

Henkilöstö osallistuu opetussuunnitelman laatimiseen työryhmätyöskentelynä. Huoltajille teetettiin kysely Wilman kautta liittyen arvoihin opetussuunnitelman työstämisen alkuvaiheessa. Lapset osallistuvat opetussuunnitelman laatimiseen, arviointiin ja kehittämiseen yhdessä esiopetuksen henkilöstön ja huoltajien kanssa käyttäen eri yksiköillemme mielekkäitä osallistumis- ja vaikuttamistapoja (mm. kyselyt, keskustelut, ideapajat, toivepuut)

Esiopetussuunnitelman laatiminen toteutetaan yhteistyössä erityisopetuksen henkilöstön, neuvolan, seurakunnan ja perusopetuksen henkilöstön kanssa. Nivelkohdissa varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta alkuopetukseen, mukana ovat tarvittaessa myös koulupsykologi, -kuraattori, varhaiskasvatuksen henkilöstö ja Lasta Kannatteleva Liittouma.

Lasta kannatteleva liittouma on varhaisen puuttumisen malli, joka on tulosta Varsinais-Suomen ja Satakunnan kuntien yhteisestä Remontti-hankkeesta, joka toteutettiin ajalla 1.10.2008–30.9.2013. Hanke oli osa KASTE-ohjelmaa, jossa lasten ja alle 21-vuotiaiden nuorten ja heidän perheidensä palveluja alettiin uudistaa kokonaisuutena. Tavoitteena on ollut ongelmien ennaltaehkäisy lasten ja nuorten kasvuympäristöön vaikuttamalla. Työn painopistettä siirretään korjaavasta työstä ongelmien ennaltaehkäisyyn sekä varhaiseen puuttumiseen ja tukeen kodeissa, perusterveydenhuollossa, varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja vapaa-ajantoiminnoissa. Oleellinen muutos palvelujärjestelmässä tehdään viemällä tarvittava tuki lasten ja nuorten kehitysympäristöihin. Hankkeen tuloksena Eurajoella otettiin käyttöön marraskuussa 2009 ”Lasta kannatteleva liittouma”-toimintamalli. Mikäli jollain viranomaisella herää huoli lapsen tilanteesta, toimintamalli kokoaa kaikki perheen kannalta tärkeät apujoukot yhdessä pohtimaan, miten lapsen asiat menisivät paremmin. Tavoitteena on laadukas dialoginen keskustelu, jolla on sovittu rakenne ja jonka lähtökohtana on perheen ja lapsen osallisuus. Verkoston koollekutsujana voi toimia koulun sosiaaliohjaaja/kuraattori, psykologi, psykiatrinen sairaanhoitaja tai perheneuvolan psykologi. Lasta kannatteleva liittouma työskentelee prosessina, kunnes huoli lapsen tilanteesta vähenee. (Eurajoen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2014-2018.)

Opetus-, lukuvuosi- ja toimintasuunnitelmista tiedotetaan eri tiedotuskanavien kautta huoltajille ja sidosryhmille lukuvuosittain. Esimerkiksi Wilma-järjestelmä otetaan mahdollisuuksien mukaan käyttöön jo esiopetuksen alkaessa. Vanhempainiltoja ja -keskusteluja järjestetään myös lukuvuosittain vanhempien osallistamiseksi osaksi esiopetusvuoden suunnittelua ja toimintaa. Esikoululaisten huoltajille tarjotaan myös tukea vanhemmuuteen järjestämällä eskarikahvilatoimintaa/toiminnallisia vanhempainiltoja esiopetusvuoden aikana.

Opetussuunnitelman toteutumista arvioidaan mm. erilaisilla vanhemmille ja esiopetusikäisille suunnatuilla kyselyillä esiopetusvuoden päättyessä. Kyselyjen vastaukset otetaan huomioon seuraavaa lukuvuosi- ja toimintasuunnitelmaa laadittaessa ja esiopetuksen toimintaa kehitettäessä.