Essee

ÄI4 Essee eli kirjoitustaidon tehtävä

Valitse yksi alla annetuista aiheista 1.-6. ja kirjoita siitä pohtiva tai kantaaottava teksti.

Käytä kirjoittamiseen Microsoft Wordia.

Rajaa lähestymistapasi aiheeseen ja otsikoi tekstisi itse.
Merkitse valitsemasi aiheen numero itse muotoilemasi otsikon eteen.
Hyödynnä kirjoituksessasi vähintään kahta annetuista aineistoista
(alempana) lähestymistapaasi sopivalla tavalla. 
Suunnittele tekstisi rakenne ainakin löyhästi ennen kirjoittamista, jotta jokaiseen
aloitus-, lopetus- ja käsittelykappaleeseen tulee selvä oma näkökulmansa.
ks. tarpeen mukaan prezi rakenteesta ja prezi esseen näkökulmista.

Kirjoita tekstisi siten, että lukija voi ymmärtää sen, vaikka ei tunnekaan aineistoja.
Tee siis aineistoa ensimmäistä kertaa käyttäessäsi perusteellinen aineistoviittaus ks. prezi. 
Jos/kun käytät samaa aineistoa useamman kerran,
viittaa myöhemmin aineistoon tekijän koko nimellä tai sukunimellä
(esim. Sarpilan mukaan - -, Sarpila väittää: - -,
Sarpila kertoo artikkelissaan, että - -, Tämä käy ilmi myös Sarpilan artikkelista.) 

Vastauksen suosituspituus ylioppilaskokeessa on noin 6000 merkkiä, mutta nyt on vasta toinen ÄI-kurssi, joten riittää, että kirjoitat vähintään 4000-5000 merkkiä ilman välilyöntejä. Merkkimäärän ilman välilyöntejä näkee, kun klikkaa Wordin alalaidan "sanamäärä"-laskuria. Siitä aukeaa seuraavankaltainen näkymä:




Asetukset: Käytä kirjoittaessasi fontteja Arial tai Times New Roman, fonttikokoa 12-14 ja riviväliä 1,5-2.
Kirjoita oma nimesi tekstin oikeaan ylälaitaan.

ÄI4-esseen teema: Huumori

Aiheet:


  1. Kenelle tai mille saa nauraa?
  2. Onko huumori aina hauskaa?
  3. Huumoria eri kulttuureissa tai alakulttuureissa
  4. Mihin hauskuutta tarvitaan?
  5. Mikä minua tai meitä naurattaa?
  6. Huumori vaikuttamiskeinona
  7. Mistä huumorin tunnistaa?


Valitse seuraavista aineistoista vähintään kaksi pohdintasi tai mielipiteidesi virikkeiksi ja tueksi. Kaikki aineistot löytyvät täältä:

Aineisto (yle.fi)

Aineistot:

  1. Artikkeli: Kirsi Matson-Mäkelä, Abit nauravat Trumpille – katso kuvat penkkarijulisteista eri puolelta Suomea
  2. Artikkeli: Kirsi Heikkinen, Nauru on sosiaalista liimaa
  3. Radio-ohjelma: Aristoteleen kantapää, Sarkasmi – hienovaraista kritiikkiä vai töykeää töksäyttelyä?
  4. Romaanikatkelma: Mikael Niemi, Populäärimusiikkia Vittulajänkältä
  5. Elokuvakatkelma: Nykyaika (Modern Times)
  6. Määritelmäkooste: Tieteen termipankki
  7. Mainosvideo: Korrek, Lasol-pissapoika Naruskassa haastaa Brysselin veljensä
  8. Artikkeli: Jarno Hietalahti, Huumori on muutakin kuin viatonta ilottelua

Malleja aineiston käyttöön esseessä

Tässä esseessä aineistoja on käytetty enemmänkin kuin vähimmäismäärä eli kaksi.
Aineistoviittaukset ja referointien aloitukset on tummennettu.
Älä kuitenkaan tummenna omia aineistoviittauksiasi, referointejasi tai suoria lainauksia.
Niistä voi ottaa mallia omaan esseeseen. Toki sisällöstäkin voi saada ideoita.


3. Mikä yhdistää suomalaisia?

Voiko sellaisen henkilön nähdä suomalaisena, joka ei omista elämäänsä työlle tai murjota kovin usein? Jos stereotypioihin on uskominen, niin tällainen henkilö ei vaikuta kovin suomalaiselta. Iskelmälaulaja Kari Tapio esittää näkemyksiään suomalaisuudesta kappaleessaan “Olen suomalainen” vuodelta 1985, jossa hän kuvailee suomalaisia raskasta työtä tekeväksi surulliseksi kansaksi. Voisin toki muodostaa ajatukseni suomalaisista Tapion kappaleessa kuvattujen määritelmien avulla, mutta en kuitenkaan usko, että kaikki suomalaiset kuuluisi määritellä muiden toimesta samaan ryhmään. En myöskään usko, että työntekoon tai elämään liittyvät asenteet, joita 1980-luvulla pidettiin samaistuttavina, olisivat sitä nykyään.

Suomalaisuuden käsite luotiin jo 1800-luvulla suomalaisuusliikkeen toimesta, ja sen tarkoituksena oli nostaa esiin suomen kieltä ja suomalaista kulttuuria sekä luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta Ruotsin ja Venäjän puristuksissa elävän maan asukkaille. Nyt suomalaisuuteen liitettyjen stereotypioiden ylläpitäjän rooli on siirtynyt 1800-luvun taideteoksilta nykyajan medialle. Mediassa suomalaisuus näkyy usein ironisesti, kuten väittäminä rakkaudesta ilmaisiin ämpäreihin, joita jonotetaan suurella joukolla, tai kuvauksina järjettömästä sinnikkyydestä, kuten grillaamisesta sankassa kesäsateessa ja retkeilystä verenhimoisten itikkalaumojen keskellä. Menneen ajan vakavat stereotypiat ovat vaihtuneet vitseihin.

Kansallisuuksiin liittyvät stereotypiat eivät tietenkään rajoitu maan sisälle, vaan niitä ylläpidetään myös maan ulkopuolelta. Havaitsen toisinaan mediassa tai keskusteluissa ulkomaalaisten yhä pitävän suomalaisia hiljaisina ja sosiaalisesti vetäytyvinä. Samaan aikaan kansainvälisten tutkimusten tulokset kertovat toisin. Yle Kioskin videolla “Ovatko suomalaisuuden stereotypiat totta vai tarua?” (yle.triplet.io 22.8.2019) toimittaja Jaakko Keso nostaa esille Pisa- tutkimuksen tulokset, jotka kertovat, kuinka EU:n maista suomalaiset nuoret ovat parhaiten pärjänneiden joukossa vuorovaikutus- ja keskustelutaidoissa, sekä gallupin, josta käy ilmi, että suomalaiset raportoivat yhtä usein onnellisuuden kokemuksia kuin espanjalaisetkin. Kuten Keson kokoamat havainnot tutkimustuloksista todistavat, stereotypiat eivät kerro suomalaisuuden tilasta totuutta. Uskon, että stereotypioiden sijaan suomalaisuutta kuvastavat paremminkin yhteinen kieli, kulloinkin ajankohtaiset arvot sekä rakkaus suomalaiseen kulttuuriin.

Blogikirjoituksessa “Suomalainen identiteetti” (Uusi Suomi 20.6.2012) Jaakko Köhln mainitsee, että kansallinen identiteetti on hyvä asia, koska se yhdistää ja luo solidaarisuuden sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Siinä, missä suomalaisuus lisäsi yhteenkuuluvuutta 1800-luvulla, näen saman vaikutuksen nyky-Suomessa. Osallistuessani yleisötilaisuuteen, jossa oli suuri areena täynnä suomalaisia, rohkenin sanomaan oman mielipiteeni äänekkäästi. Rohkaistuin ehkä siksi, että takana istuvat kaksi henkilöä olivat ottaneet rohkelikon roolin ensin. Todennäköisin syy oli kuitenkin se, että vieressäni istui ulkomaalainen ystäväni, joka ei nähnyt itsensä ilmaisemista vieraiden ihmisten keskellä ongelmana. Samaan aikaan muut ympärillämme istuivat tuppisuina. Voisi päätellä, ettei tapahtuma, johon osallistuin, aivan kuvastanut suomalaista keskustelukulttuuria, sillä osa yleisöstä sentään avasi suunsa. Toisin kuitenkin on, kun kyseessä on suomalaisia laajasti koskettava tilaisuus, kuten MM-tason jääkiekko-ottelu. Urheilukatsomoissa hiljaisiksi kuvatuista suomalaisista kuoriutuu vaivatta erittäin äänekkäitä kannustajia. Suomalaisuus on siis edelleen yhteenkuuluvuuden luoja, mutta se ei saisi eristää.

Köhln muotoilee, että indentifoituminen kansakuntaan on yksilöllinen päätös ja suomalaisuus koetaankin omalla tavalla. Mielestäni juuri tämän takia on tärkeää, että suomalaisuus pysyisi avoimena eikä stereotypioihin tarrauduttaisi. Vaikka Suomea on kuvailtu toisinaan kansainvälisessä tutkimuksessa EU:n rasistisimmaksi maaksi, en usko uusnationalistisen ajatustavan kuvaavan laajasti suomalaisuutta. Saku Timonen esittää blogikirjoituksessaan “Marssii natsien kanssa” (blogit.apu.fi 4.12.2018) itsenäisyyspäivän alla ajatuksiaan äärikansallismielisestä 612-kulkueesta. Timonen tuo esille, kuinka Ylen selvityksen mukaan jopa kahdella kolmesta Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen jäsenellä oli rikostausta. Rikostaustasta päätellen uskon, että kulkueeseen osallistujat edustavat enimmäkseen yhteiskunnan ulkopuolelle pudonneita, eivät enemmistöä.

Suomalaisia yhdistäviä asioita ovat siis arvot, kieli ja kulttuuri, eikä suomalaisuuden pitäisi perustua valmiiksi määriteltyihin käsitteisiin tai toimia kriteerinä sille, kuka on suomalainen. Ajattelen, että suomalaisuus on nykyaikana ajoittain kansaa yhdistävä tekijä, mutta perustuu paikoin ikääntyneisiin stereotypioihin. Suomalaisuuden on oltava uudistuva muuttuvassa maailmassa ja löydettävä jatkuvasti uusia muotoja, sillä vanhaan ajatusmalliin jämähtäminen luo vain perusteet syrjivälle ja syrjäytyneiden käsissä vaaralliselle ajatusmaailmalle.

 

Malliessee ÄI4-kurssin aiheista

3. Tervetuloa avarampi suomalaisuus!

Onko suomalaisuus ihon kalpeutta, sosiaalista kankeutta ja karjalanpiirakoita? Tästä asiasta on monilla paljon sanottavaa - ja usein terävään sävyyn. Mutta voiko suomalaisuuden määrää tai laatua arvioida vaikkapa ulkonäön, tapojen tai kielen perusteella? Suomalaisuuden, jonka identiteetin loivat neljä miestä, joista kolme oli ruotsinkielisiä: Lönnrot, Snellman, Topelius ja Runeberg. Enpä usko. Varsinkin kun viime vuosikymmeninä Suomeen on virrannut runsaasti maahanmuuttajia paljon kauempaa kuin Ruotsista, ja nyt heidän täällä syntyneet lapsensa ovat ainakin paperilla yhtä lailla suomalaisia kuin kuka tahansa muukin tässä maassa syntynyt. 

Voisi toki luulla, että Suomen entistä värikkäämmäksi muuttunut katukuva olisi värittänyt suhtautumista muuttuvaan suomalaisuuteen vähemmän mustavalkoiseksi. Sen sijaan Pekka Mykkänen kirjoittaa artikkelissaan “Herätkää poliittiset päättäjät - Suomi on sairastunut, ja taudin nimi on avoin rasismi” (Helsingin Sanomat 21.3.2016), että rasismista on tullut laaja ongelma ja ihmiset eivät monesti enää edes häpeile sen osoittamista. Omien havaintojenikin perusteella näin on.

Mykkänen tuo artikkelissaan esiin myös kantansa, että poliitikkojen olisi aika astua esiin ja ryhtyä harrastamaan arvojohtajuutta. Media ja kansalaiset kuuntelevat tietysti poliitikkoja, ja siksi heidän sanoillaan ja teoillaan on erityistä merkitystä tässä yhteiskunnassa. Poliitikkojen selän taakse ei kuitenkaan voi piiloutua yksikään Matti tai Maija, varsinkaan jos asuu pääkaupunkiseudulla, missä joillakin asuinalueilla vieraskielisten ja maahanmuuttajien määrä on jopa 40 % asukkaista. Miten siis suhtautua naapurin Kadriin tai Muhammadiin?

- - Tästä on leikattu pois kolme käsittelykappaletta. - -

Suomi on kaunis maa, ja meillä on täällä asiat hyvin, paljon paremmin kuin monessa muussa maassa. Meillä on turvallista, upeat koulutusmahdollisuudet ja toimiva terveydenhuolto. Meillä on siis velvollisuus auttaa muita. Se, että Suomeen rantautuu erilaisia ihmisiä ja kulttuureita, ei myöskään ole suuri uhka suomalaiselle kulttuurille tai suomalaiselle kantaväestölle, vaan paremminkin mahdollisuus luoda uudenlaista, entistä avarampaa suomalaisuutta. Itse olen oppinut maahanmuuttajakavereiltani esimerkiksi heittäytymistä sosiaalisissa tilanteissa ja todennut samoosat vähintään yhtä herkullisiksi kuin karjalanpiirakat.

Esseen mallirakenne

Mallina aihe 2. Kenelle Suomi kuuluu?

Aloituskappale: Omia havaintoja tai kokemuksia aiheesta tai esimerkkitapauksia aiheeseen liittyvistä viimeaikaisista uutisista tai kirjallisuudesta (Huom! Oman muistin varassa tehtyihin viittauksiin ei tarvitse merkitä esimerkiksi tarkkoja julkaisuaikoja.)

Käsittelykappale 1: Aineisto 1 ja sen sisällön omaa pohdintaa

Käsittelykappale 2: Oma näkökulma aiheeseen, esimerkiksi aiheen historia tai aiheeseen liittyvien ongelmien ja niiden syiden esittelyä

Käsittelykappale 3: Aineisto 2 ja sen sisällön omaa pohdintaa

Käsittelykappale 4: Oma näkökulma aiheeseen, esimerkiksi aiheen nykytilan kuvailua tai ratkaisuja aiheeseen liittyviin ongelmiin

Lopetuskappale: Esimerkiksi yhteenveto, aiheen tulevaisuuden ennustamista tai omia mielipiteitä

Joka vai mikä?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

PÄÄSÄÄNTÖ: Relatiivipronomini 'joka' viittaa substantiivi-ilmaukseen,
relatiivipronomini 'mikä' lauseeseen.

1.Kun viittauskohteena edeltävässä lauseessa on ihmistä, eläintä, esinettä, asiaa tai paikkaa tarkoittava substantiivi-ilmaus, käytetään tavallisesti pronominia 'joka' (eri taivutusmuodoissaan, esim. jotka, jota, joita, jonka, joiden):
ESIMERKKEJÄ:
- Tarja on 33-vuotias karaokelaulua harrastava tavallinen nainen, joka kertoilee elämästään.
- Hän on lähtöisin Hämeenlinnasta, joka on hänelle edelleen kotikylä.
- Tärinän arviointi ulotettiin rakennuksiin, jotka sijaitsevat enintään 500 metrin etäisyydellä radasta.
- Ajattele rakkautta, jota olet jo saanut.

2. Relatiivipronominina käytetään sanaa 'mikä', kun viitataan koko edeltävän lauseen tai sen osan ilmaisemaan ajatukseen:
ESIMERKKEJÄ:
- Äänestyksessä myönteinen kanta voitti, mikä oli yllätys.
- Joukkueen peli on kulkenut alkukaudella mukavasti, mistä osoituksena sarjataulukon kärkipaikka.
- Se, jota rakastat ja Saat, mitä tilaat

3. Jos viittauskohteena edeltävässä lauseessa on pronomini tai pronominikantainen sana (esim. se, sellainen, kaikki), voidaan joka- tai mikä-sanan valinnalla ilmaista, viitataanko ihmiseen, esineeseen tai tiettyyn konkreettiseen asiaan (se joka) vai abstraktiin asiaan (se mitä). Mikä-pronomini tulee myös superlatiivin yhteyteen.
ESIMERKKEJÄ:
- Tällä kertaa oven takana oli juuri se, jota olin odottanut! (’ihminen, muu olio, konkreettinen esine tms.’)
- Nyt on tapahtumassa se, mitä pelättiin. (’asia’)
- Ravitsemustieteen opiskelu sopii sellaiselle, joka jaksaa kehittää itseään opintojen päätyttyäkin.
- Oletko tehnyt jotain sellaista, mitä et ikinä uskonut tekeväsi?
- Äänioikeutettuja ovat kaikki, jotka viimeistään vaalipäivänä täyttävät 18 vuotta.
- Tiedotteessa on kerrottu kaikki, mikä voidaan.
- Nauraminen ystävien kanssa on parasta, mitä tiedän.

Lisää tietoa: Kielitoimiston ohjepankki



HARJOITUS Valitse virke, jossa pronomini on oikein.

1.



2.



3.



4.



5.



6.



7.



8.



9.



10.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Esseen arviointikriteerit

Alla oleva listaus on yksinkertaistettu ja typistetty ylioppilastutkintolautakunnan kirjoitustaidon pistemääräkuvauksista. Lukemisen helpottamiseksi ja arviointikriteerien hahmottamiseksi ne on kerätty listaan allekkain.
Taulukossa arviointikriteerit on jaettu viiteen ryhmään ja samaan ryhmään kuuluvat väitteet ovat aina peräkkäin:

  • Kokonaiskuva kirjoitustaidosta
  • Näkökulma-, sisältö-, ja aineistovalinnat
  • Aineistojen käyttö
  • Tekstin rakenne
  • Kieli ja tyyli


Arviointi: 0 = 4, 10 = 5, 15 = 5 1/5, 20 = 6, 25 = 6 1/2 jne.

0 pistettä

  • Riittämätön taito rakentaa laaja ja yhtenäinen teksti.
  • Ei osata kielentää ajatuksia eikä hallita yleiskieltä.
  • Teksti ohittaa tehtävänannon.
  • Aineistoja ei käytetä tai niitä vain kopioidaan.
  • Aineistoviittaukset ja oma pohdinta puuttuvat.
  • Teksti on jäsentymätön, tai rakenteessa on selviä puutteita.
  • Oma kanta ei tule esiin, tai se ei liity tehtävään.
  • Otsikko johtaa harhaan, tai se puuttuu.
  • Viesti ei välity.

 

10 pistettä

 

  • Heikko taito rakentaa laaja ja yhtenäinen teksti.
  • Ajatusten kielentäminen heikkoa samoin kuin yleiskielen hallintakin.
  • Teksti täyttää heikosti tehtävänannon.
  • Sisältö on niukka ja ristiriitainen.
  • Aineistoja tulkintaan väärin, ja yhteys niihin on vähäinen ja keinotekoinen.
  • Viittaustavoissa on selkeitä puutteita eikä pohdintaa juurikaan ole.
  • Oma kanta ei tule esiin, tai sitä ei perustella.
  • Kokonaisuus on sekava ja epälooginen.
  • Kappaleiden rakenne hajoaa.
  • Otsikko puuttuu, tai sen yhteys tekstiin on epäselvä.
  • Viesti on epäselvä.
  • Virke- ja lauserakenteessa on pahoja puutteita.

 

20 pistettä

 

  • Välttävä taito rakentaa laaja ja yhtenäinen teksti.
  • Ajatusten kielentäminen on välttävää kuten kirjoitetun yleiskielen hallinnankin.
  • Teksti täyttää välttävästi tehtävänannon.
  • Sisältö on pinnallinen tai rönsyilevä.
  • Aineiston käyttö on summittaista eikä tue tekstin tavoitteita.
  • Aineistoja ymmärretään puutteellisesti.
  • Dialogi aineistojen kanssa on niukkaa, mekaanista tai selostavaa.
  • Viittaukset ovat kömpelöitä ja mekaanisia.
  • Pohdinta jää kaavamaiseksi tai pinnalliseksi.
  • Oma kanta ei tule selkeästi esille eikä väitteitä paikoin perustella.
  • Rakenne on jotenkin koossa, mutta epämääräinen ja osin jäsentymätön.
  • Kappaleiden sidoksisuus on heikkoa ja jaksotuksessa ongelmia.
  • Aloitus ja lopetus eivät oikein toimi.
  • Otsikon ja tekstin suhde on väljä tai epäselvä.
  • Viestin välittymisessä on paikoin ongelmia.
  • Yleiskielen hallinnassa on horjuvuutta.
  • Tyylissä ja sananvalinnoissa on haparointia.

 

30 pistettä

 

  • Tyydyttävä taito rakentaa laaja ja yhtenäinen teksti
  • Ajatusten kielentäminen ja kirjoitetun yleiskielen hallinta on tyydyttävää.
  • Tehtävänanto täyttyy tyydyttävästi.
  • Tekstissä on jokin näkökulma.
  • Sisältöä on riittävästi ja se on asianmukaista.
  • Aineiston käyttö tukee jotenkin tekstin näkökulmaa ja tavoitteita.
  • Käytetyt aineistot on pääosin ymmärretty.
  • Dialogia on jonkin verran, ja viittaukset ovat suurin piirtein teknisesti kunnossa.
  • Pohdintaa on niukasti, tai se on yksipuolista.
  • Väitteitä on yritetty perustella, mutta oma kanta jää epämääräiseksi.
  • Teksti muodostaa kokonaisuuden, mutta rakenteessa on puutteita.
  • Sidoksisuudessa voi olla puutteita.
  • Otsikko toimii mutta on tavanomainen.
  • Viesti välittyy tyydyttävästi.
  • Lause- ja virkerakenteet ovat pääosin kunnossa.
  • Kirjakielen normit ovat kohtuullisesti hallinnassa.
  • Tyylissä voi olla kompurointia.

 

40 pistettä

 

  • Hyvä taito rakentaa laaja ja yhtenäinen teksti.
  • Ajatusten kielentäminen ja kirjoitetun yleiskielen hallinta on hyvää.
  • Tehtävänanto täyttyy hyvin.
  • Sisältö ja näkökulma toimivat yhdessä.
  • Aineistovalinnat ovat perusteltuja ja toimivia.
  • Aineistojen sisältö ja tavoitteet on ymmärretty.
  • Dialogi on sujuvaa ja aineiston käyttö tarkoituksenmukaista.
  • Pohdinta on melko monipuolista.
  • Väitteitä on perusteltu, ja oma kanta tulee esiin.
  • Teksti muodostaa selkeän kokonaisuuden.
  • Jaksotus ja kappaleiden rakenne sekä niiden sidostaminen ovat toimivia.
  • Aloitus ja lopetus tukevat tekstin tavoitetta.
  • Otsikko toimii.
  • Viesti välittyy hyvin.
  • Kirjakielen normit ovat hyvin hallinnassa.
  • Sananvalinnat ja tyyli ovat tarkoituksenmukaisia.

 

50 pistettä

  • Erittäin hyvä taito rakentaa laaja ja yhtenäinen teksti.
  • Ajatusten kielentäminen ja kirjoitetun yleiskielen hallinta on oikein hyvää.
  • Tehtävänanto täyttyy erittäin hyvin.
  • Sisältö on hallittu ja monipuolinen ja näkökulma selkeä.
  • Aineistovalinnat tukevat hyvin tekstin näkökulmaa ja tavoitetta.
  • Aineistojen sisältö, tavoitteet ja lajipiirteet (genre) on ymmärretty hyvin.
  • Dialogi on sujuvaa, ja aineistoja käytetään oman näkemyksen tukena tai lähtökohtana.
  • Pohdinta on monipuolista ja avartavaa.
  • Oma kanta tai näkemys tulee selkeästi ja uskottavasti perusteltuna esille.
  • Rakenne on selkeä ja toimiva ja sidostaminen sujuvaa.
  • Aloitus, lopetus ja otsikointi ovat onnistuneita.
  • Viesti välittyy hyvin.
  • Kirjakielen normien hallinta on lähes moitteetonta.
  • Sanasto on monipuolista ja tyyli yhtenäistä.

 

60 pistettä

  • Erinomainen taito rakentaa laaja ja yhtenäinen teksti.
  • Ajatusten kielentäminen ja kirjoitetun yleiskielen hallinta on oikein erinomaista.
  • Tehtävänanto täyttyy erinomaisesti.
  • Sisällöstä ilmenevät itsenäinen ajattelu, asiantuntemus ja luovuus.
  • Näkökulma on selkeä ja oivaltava ja tukee erinomaisesti tekstin tavoitteita.
  • Aineistojen sisältö, tavoitteet ja lajipiirteet (genre) on ymmärretty erinomaisesti.
  • Kirjoittajan oma ääni ja aineistojen äänet erottuvat selkeästi toisistaan.
  • Dialogi on luontevaa ja oivaltavaa.
  • Pohdinta on asiantuntevaa ja avartavaa.
  • Oma näkemys tai kanta tulee selkeästi esille ja on vakuuttavasti perustelu.
  • Rakenne on hallittu ja johdonmukainen.
  • Aloitus, lopetus ja otsikointi ovat osuvia.
  • Viesti välittyy erinomaisesti.
  • Lause- ja virkerakenteet ovat taitavia.
  • Kirjakielen normien hallinta on moitteetonta.
  • Sanasto on monipuolista ja tyyli tavoitteen ja tekstilajin kannalta onnistunutta.