Kansakoulut olivat lasten sivistämiseksi tarkoitettuja kouluja, joita maassamme ryhdyttiin järjestelmällisesti perustamaan vuoden 1866 kansakouluasetuksen jälkeen. Tätä ennen oli muun muassa julkaistu kaupunkien oppikouluja koskeva kouluasetus 1843 ja annettu 1858 keisarin julistus, jossa säädettiin kansakoululaitoksen perusteet. Kansakouluasetuksen antamista edelsi Uno Cygnaeuksen selvitystyö kotimaassa ja ulkomailla. Kansakouluja oli toiminnassa jo ennen asetusta. Vanhimpia kouluja oli Orisbergin koulu Etelä-Pohjanmaalla, joka avattiin 1831.

Ensimmäisissä kansakouluissa oli luokkia yleisimmin yksi tai kaksi, joissakin kolme. Koulut olivat pääsääntöisesti joko poika- tai tyttökouluja. Jos koulut olivat molemmille yhteisiä, kävivät pojat ja tytöt kuitenkin eri aikoina koulua. Vuorot saattoivat olla jaettu alku- ja loppuviikon, vuoroviikkojen tai -päivien mukaan.

Kansakoululaitoksen kehittymisen yksi vaihe oli, kun vuonna 1898 julkaistiin asetus, joka velvoitti maalaiskunnat jakamaan alueensa koulupiireihin. Piirijaossa oli huomioitava kunnan maantieteelliset, asutus- ja kieliolot ja ettei koulumatka olisi yli viittä kilometriä. Asetus määräsi myös, että päähallituksen tuli suorittaa koulutarkastus ainakin kerran vuodessa. Lääneissä toimivat piiritarkastajat, joiden apuna olivat paikalliset johtokunnat. Kansakoulun tarkastajat toimivat vuoteen 1970, jolloin heidän tehtävänsä siirtyivät lääninhallituksien kouluosastoille.

Piirijako oli askel kohti yleistä oppivelvollisuutta, josta säädettiin vuonna 1921 voimaan astuneella lailla. Lain mukaan jokaisessa koulupiirissä tuli olla kaksivuotinen alakoulu, neljävuotinen yläkoulu sekä kaksivuotinen jatkokoulu (kansalaiskoulu). Jos harvaan asutuilla seuduilla ei ollut mahdollisuutta toteuttaa täydellistä kansakoulua, voitiin perustaa myös supistettu kansakoulu. Oppivelvollisuuslain epäkohtana kuitenkin oli, että se vapautti oppivelvollisuudesta kaikki yli viisi kilometriä koulusta kauempana asuvat lapset. Koulunkäynti aloitettiin seitsemänvuotiaana.

Vuonna 1971 kouluviikko muuttui kuusipäiväisestä viisipäiväiseksi. Kansakoulun historia päättyi siirryttäessä peruskoulujärjestelmään, joka toteutettiin maassamme asteittain vuodesta 1972 alkaen.