Mikä tarkoittaa animaatio?

Animoinnin kohteena voidaan käyttää useita erilaisia asioita. Itse asiassa melkeinpä mitä vain voidaan animoida: kyniä, legoja, mukeja, kolikkoja, avaimia, leluja, hiekkaa tai vaikka ihmisiä. Animaation kohteet voi myös askarrella käyttämällä esim. muovailuvahaa tai kartonkia. Me teemme animaation käyttämällä Legoja.

Stop motion ‑videot kuvataan niin, että liikkumattomasta mallista otetaan valokuva, mallia siirretään hieman ja siitä otetaan uusi kuva – kerran toisensa jälkeen. Lisäämällä suuri määrä kuvia peräkkäin saadaan aikaan liikkeen vaikutelma. Tallennetut kuvat esitetään peräkkäin sopivalla nopeudella, jolloin illuusio liikkeestä muodostuu.

 

Kuinka tehdä itse Lego stop-motion animaatio?

1. Muodostakaa 4 oppilaan ryhmiä

 

2. Rakentakaa Legoista tarinalle 2 päähenkilöä.

 

3. Keksikää Lego-hahmoille tarina ja tehkää siitä kuvakäsikirjoitus sarjakuvan tapaan (valmis pohja). Hyvä tarina on onnistuneen animaation perusta. Kiinnitä huomiota yksityiskohtiin, jotka tuovat tarinasi eloon. Muista luoda selkeä juoni, jossa on alku, keskikohta ja loppu. Pidä juoni lyhyenä ja yksinkertaisena.

 

4. Suunnittele myös hahmojen ja esineiden liikkeet etukäteen. Pienemmät liikkeet kuvien välillä tuottavat sulavamman animaation. Aloita yksinkertaisista liikkeistä, kuten kävelemisestä tai hyppäämisestä.

 

5. Suunnitelkaa tarinalle yksi tapahtumapaikka ja rakentakaa se Lego-alustalle. Pidä tausta yksinkertaisena ja keskity enemmän hahmojen liikkeisiin.

 

6. Piirtäkää ja värittäkää A3-paperille animaation tausta (taivas, metsä, yö/päivä)

 

7. Älylaite suunnataan kuvaamaan vaakatasossa esimerkiksi seinää kohti. Seinälle kiinnitettävä A3-piirros on animaation tausta ja pöydällä oleva legoalusta on maa, jolla animoitavat kohteet liikkuvat. Tämän jälkeen käynnistetään animaatiosovellus ja aloitetaan uusi projekti.

 

8. Sovelluksessa voidaan muuttaa asetuksista kuvattujen ruutujen määrä sekunnissa. Tämä vaikuttaa työn määrään. Suositeltava määrä lapsille on 6-10 kuvaa sekunnissa. Tämä tarkoittaa sitä, että kun on ottanut esimerkiksi kuusi kuvaa, valmista elokuvaa on kasassa yksi sekunti.

 

9. Voit kokeilla myös erilaisia kuvakulmia luodaksesi vaihtelua ja mielenkiintoa animaatioosi. Lähikuvat voivat korostaa yksityiskohtia ja tunteita, kun taas laajat kuvat auttavat luomaan kontekstia ja ympäristöä.

 

10. Jokaisessa harjoituksessa 2 oppilasta kerrallaan toimii animaattoreina. Heidän tehtävänä on liikuttaa esineitä kuvasuunnitelman mukaisesti.

 

11. Kaksi oppilasta toimii kuvaajina. Heidän tehtävänä on käyttää kuvauslaitetta ja antaa ohjeita, jos kohteet liikkuvat esimerkiksi liian paljon tai tehtävänantoa ei noudateta. Kohteita liikutetaan vähän, noin 0,5 cm kerrallaan.

 

12. Prosessi toistaa kaavaa, jota oppilaat voivat ohjata omalla äänellään: animaattorit sanovat liikuttamisen jälkeen ”saa kuvata”, mikä on merkki kuvaajalle napata kuva sovelluksella. Tämän jälkeen kuvaaja antaa luvan liikuttajille sanomalla: ”saa liikuttaa”. Tätä jatketaan, kunnes elokuva on valmis tai sitä on kuvattu noin 10 sekuntia (60 kuvaa). Rooleja on hyvä välillä vaihtaa.

 

13. Suunnitelkaa ja kirjoittakaa tarinan äänet ja nauhoittakaa ne animaatioonne.

 

14. Tallentakaa valmis animaatio laitteen kuvagalleriaan.

 

15. Lopuksi valmis animaatio katsotaan ja näytetään muille pienryhmille, joko videotykin kautta tai kiertopistenäytöksenä älylaitteen ruudulta.