Kerran olin mennyt pahasti metsään, siellä pelkäsin mörköjä. Siellä puskassa kahisi ja olikin joku, kun näin sen olin pyörtyä. Se oli kaamea käärme silmälasikyy. Se kävi mun kimppuun ja mä jouduin käsirysyyn, kamppailuun kaameaan. Mä apua huusin ja karjuin kun mä jouduin sitä käärmettä tainnuttaa. En muista enää tarkkaan kuinka pakoon mä pääsin, sängystäni heräsin. Kovan taistelun jäljet mä aamulla heti uneksi totesin.Mä juoksin ulos kirkuen ja kovaa huutaen uliuliuuu! Mä näin ulkona sen käärmeen eli silmälasikyyn. Mä pakoon juoksin ja hypin kuin orava. Mä kopastuin kiveen ja huusin au! Se kävi mun kintuun ja mä kinkkasin sisälle. Sieltä aseen mä löysin ja sitä vammasta käärmettä ammui pahasti. Mä meni kauas ulos ja näin jättiläistappajagorillan. Se otti mut sen haisevaan ja likaiseen suuhun ja sylkäsi ulos rajusti. Se hakkasi mua pahasti ja mä melkein kuolin.