Euroopan ja Aasian erottaa toisistaan aina Jäämereltä Kazakstanin rajalle ulottuva vanha poimuvuoristo, Uralvuoret. Vuoristo syntyi, kun satoja miljoonia vuosia sitten Euroopan ja Aasian laatat törmäsivät toisiinsa. Uralvuorien rinteet ovat ulkoisten eli eksogeenisten tekijöiden vaikutuksesta muovautuneet loiviksi ja huiput ovat mataloituneet.

Uralvuoriston korkein huippu on vain noin 1 800 m korkeudessa. Vuoreksi voidaan kuitenkin sanoa paikkaa, jossa maanpinta kohoaa muusta ympäröivästä alueesta yli 300 metriä, ja tätä pienemmät voivat olla esimerkiksi kukkuloita tai mäkiä. Uralvuorien epäillään olevan vanhin vuorijono maapallolla.

Uralvuoret kätkee sisäänsä rikkaat luonnonvarat. Runsaat mineraalivarat, alumiini-, kupari-, kulta- ja rautaesiintymät, ovat paljastuneet eroosion vaikutuksesta. Uralin alueelta on löydetty myös koru- ja jalokiviä. Teollisuuden kehittyminen on synnyttänyt uusia keskuksia, mutta myös vahingoittanut paikoin Uralin luontoa.

​​