Nilakan alueen kunnissa varhaiskasvatustoiminnan arvioinnissa keskeisiä kysymyksiä ovat:

• Toimimmeko niin kuin olemme eri tason vasuissa luvanneet?
• Missä tilanteissa vasun periaatteet toteutuvat?
• Mitä pitää muuttaa ja kehittää?

Arvioinnin keskiössä ovat jatkuva arjessa tapahtuva arviointi, jolloin ensisijaisia ovat henkilöstön itsearviointi ja arviointityö tiimeissä. Ryhmävasu on keskeinen osa jatkuvan arvioinnin käytäntöjä.

Arvioinnin suunnittelussa vähemmän on enemmän. Arviointia tehdään niistä asioista, joista todella tarvitaan tietoa.Nilakan kunnat laativat yhdessä arvioinnin vuosikellon, jonka avulla voidaan seurata arvioinnin toteutumista paikallistasolla.
Lapsilta, huoltajilta ja muilta yhteistyötahoilta saatua palautetta kerätään ja hyödynnetään laadun ylläpitämisessä ja parantamisessa. Arvioinnin keskeiset tulokset julkistetaan. Varhaiskasvatuslaki velvoittaa varhaiskasvatuksen järjestäjän arvioimaan antamaansa varhaiskasvatusta sekä osallistumaan ulkopuoliseen toimintansa arviointiin.