Oppimisen tuki

Luku 7 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

1. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI VESANNON OPETUSSUUNNITELMASSA

Tässä luvussa määritellään, miten oppimisen ja koulunkäynnin tuki Vesannon kunnassa toteutetaan. Selvitetään oppimisen ja koulunkäynnin tuen rakenne, järjestäminen, yleiset tavoitteet sekä eri tukimuotojen käytännön toteuttaminen. Luvussa kuvataan vanhempien, eri henkilöstöryhmien ja asiantuntijoiden keskinäinen työnjako ja yhteistyö oppilaan tukemiseksi.

OPISKELUN JA KOULUNKÄYNNIN YLEINEN TUKI

Koulunkäyntiin ja oppilaan hyvinvointiin liittyvä tuki rakentuu yhteistyöstä opettajien, oppilaan ja hänen huoltajiensa sekä oppilashuollon palveluista vastaavan henkilöstön kanssa. Opettajalla on ensisijainen vastuu jokaisen oppilaan tarpeiden huomioonottamisesta opetuksessa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilaan oppimisen valmiuksiin ja oman vastuun ottamiseen opiskelusta, sen suunnittelusta, tavoitteiden asettelusta, toteuttamisesta ja oman opiskelun arvioinnista. Oppilaan itsetuntoa, opiskelumotivaatiota sekä oppimaan oppimisen taitoja pyritään vahvistamaan kaikissa opiskelutilanteissa.

Oppimisessa ilmeneviin tuen tarpeisiin vastataan mahdollisimman nopeasti heti tuen tarpeen ilmetessä. Opettajat seuraavat koulunkäyntiä ja oppimisen edistymistä opetusryhmissään jatkuvasti. Havainnoinnin tukena ovat oppilashuollon vuosikellon mukaiset toimenpiteet. (ks. luku Oppilashuolto)

Se opettaja, joka huomaa oppilaalla tukemisen tarvetta, välittää tiedon asiasta eteenpäin jatkotoimiin ryhtymiseksi/ aloittaa itse tukitoimien järjestämisen.

Opetusta eriytetään, mahdollisuuksien mukaan käytetään samanaikaisopetusta ja joustavasti muunneltuja opetusryhmiä ja oppimisympäristöjä. Tukiopetusta käytetään tehokkaasti myös ennakoivasti, samoin osa-aikaisen erityisopetuksen ja ohjaajien panosta käytetään keinona vastata oppilaan tuen tarpeeseen jo ennen tehostetun tuen vaiheeseen siirtymistä.

Jo yleisen tuen vaiheessa oppilaalle voidaan laatia oma oppimissuunnitelma. Sen laatimisesta vastaa luokanopettaja tai ryhmänohjaaja ja se tehdään yhteistyössä oppilasta opettavien opettajien, oppilaan ja huoltajien/huoltajan kanssa. Tukitoimet ja niiden seuranta kirjataan Wilmaan. Käytettävissä ovat perusopetuksen kaikki tukimuodot.

TEHOSTETTU TUKI

Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai useita tukimuotoja annetaan tehostettua tukea. Se perustuu pedagogiseen arvioon, jonka pohjalta laaditaan oppimissuunnitelma.

Pedagogisen arvion (kirjallisen) laatii oppilaan oma opettaja / omat opettajat. Apuna voidaan käyttää myös muita oppilaan kanssa työskenteleviä tahoja. Arvioon kirjataan oppilaan

oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena
oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksesta
oppimisvalmiudet ja oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet
arvio siitä, millaisilla ratkaisuilla oppilasta voitaisiin tukea – tämä tehdään moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä

Tehostetun tuen aloittaminen (tai oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin) käsitellään koulun moniammatillisessa ryhmässä, jossa on käsittelyn pohjana pedagoginen arvio. Käsittelyn jälkeen oppilaalle tehdään oppimissuunnitelma yhteistyönä oppilaan opettajan/ opettajien, oppilaan, huoltajan ja koulun muiden asiantuntijoiden kanssa. Vastuuhenkilönä on luokanopettaja/ ryhmänohjaaja, joka myös vastaa seurannasta.

Oppimissuunnitelmaan kirjataan seuraavat tiedot sen mukaan kuin ne ovat tarpeen oppilaan opetuksen tukitoimien järjestämiseksi:

oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet
oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet
opiskelun sisällölliset painoalueet oppiaineissa
pedagogiset ratkaisut (joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muut tuki)
fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset tai muut ratkaisut
moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet
yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa ja huoltajan tarjoama tuki
huoltajien ja oppilaan omat vastuualueet
edistymisen seuranta ja arviointi, arviointitavat ja -ajankohdat sekä oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin sekä itsearviointi
suunnitelman laatimiseen osallistuneet

Tehostetun tuen vaikuttavuutta arvioidaan oppimissuunnitelmaan kirjattavan jakson kuluttua ja päätetään tuen jatkamisesta, siirtymisestä yleisen tuen piiriin tai siirtymisestä erityisen tuen piiriin.

Oppimissuunnitelma on kirjallinen oppilaan opetusta ja tukitoimia ohjaava pedagoginen asiakirja, jossa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Oppimissuunnitelmaa muutetaan aina tuen tarpeen tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa ja se tulee tarkastaa tarvittaessa, vähintään kerran lukuvuodessa. Suunnitelmaan ei voi hakea muutosta valittamalla tai muilla muutoksenhakukeinoilla.

ERITYINEN TUKI

Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen ja oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Se järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä, sillä tavoin kuin se määritellään oppilaalle tehdyssä erityisen tuen päätöksessä.

Erityinen tuki muodostuu perusopetuksen eri tukimuodoista ja erityisopetuksen tuesta. Sen tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon opetus- ja moniammatillisen henkilöstön sekä huoltajien näkemys oppilaan kehitykseen ja oppimiseen liittyvistä riskitekijöistä.

Erityisen tuen piirissä olevalle oppilaalle tarjotaan kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea siten, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle peruskoulun jälkeenkin. Mikäli oman kunnan tarjoamat koulumahdollisuudet eivät ole riittäviä oppilaan tarpeisiin nähden, oppilaalle osoitetaan koulupaikka jostakin hänelle sopivasta muusta koulusta tai opiskelupaikasta.

Erityisen tuen päätöksen saaneen oppilaan itsetuntoa ja opiskelumotivaatiota pyritään vahvistamaan ja ohjataan häntä edellytystensä puitteissa ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan.

Ennen kuin oppilaalle tehdään erityisen tuen päätös, oppilasta ja tämän huoltajaa on kuultava. Kuuleminen voidaan tehdä yhteispalaverissa (sen kutsuu koolle erityisopettaja) tai sen puuttuessa myös kirjallisesti. Kuulemisen ajankohta ja suostumus kirjataan pedagogiseen selvitykseen. Kuulemisen jälkeen oppilaasta laaditaan pedagoginen selvitys. Oppilaan lähikoulun erityisopettaja hankkii oppilaan opetuksesta vastaavilta selvityksen oppimisen etenemisestä sekä moniammatillisena yhteistyönä kootun selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta. Tämän yhteenvedon perusteella moniammatillinen ryhmä tekee arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Näiden selvitysten pohjalta laadittu arviokokonaisuus on pedagoginen selvitys. Vesannolla sen laativat erityisopettaja ja oppilaan opettaja/ opettajat yhdessä koulun moniammatillisen ryhmän kanssa.

Erityisen tuen päätöksen tekee pedagoginen rehtori.

Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan

oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena
oppilaan saama tehostettu tuki
oppilaan oppimisen ja kehityksen eteneminen tehostetun tuen aikana
oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet
arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla järjestelyillä oppilasta tulisi tukea
perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yksilöllistetyn oppimäärän jossakin/ joissakin oppiaineissa

Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöstä valmisteltaessa tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, esim. psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai sosiaalinen selvitys. Tukijärjestelyt voivat sisältää opetus- ja ohjaushenkilöstöön, ohjaajien käyttöön, opetusmenetelmiin ja työtapoihin, opiskelumenetelmiin, ryhmiin, materiaaleihin sekä välineisiin liittyviä asioita.

Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa lain edellyttämissä vaiheissa (2. lk:n jälkeen ja ennen 7. luokan alkua) sekä aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvitys sekä uusi erityisen tuen päätös.

Oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, laaditaan oppimissuunnitelman sijasta henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).

Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Erityisopettaja vastaa sen laatimisesta ja se tehdään yhdessä luokanopettajan/ryhmänohjaajan, tarvittaessa muiden oppilaan opettajien, oppilaan ja huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Tarvittavilta osin se valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä. HOJKS laaditaan välittömästi erityisen tuen päätöksen jälkeen.

Suunnitelma tarkistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, oppilaan tuen tarpeen mukaiseksi. HOJKS:ia muutetaan aina opetuksen tavoitteiden tai tuen tarpeen muuttuessa yhteistyössä oppilaan ja huoltajien kanssa. Erityisopettaja huolehtii HOJKS:in tarkistukset ja päivitykset. HOJKS:iin voidaan kirjata kokemukset käytetyistä opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista. Näitä tietoja voidaan hyödyntää arvioitaessa suunnitelman toteutumista.

Jos oppilas siirtyy takaisin tehostetun tuen piiriin, hänelle laaditaan ensin pedagoginen selvitys ja sitten oppimissuunnitelma.

2. YKSILÖLLISET SUUNNITELMAT

OPPIMISSUUNNITELMA

Paikallisen opetussuunnitelman laadinta on selostettu kohdassa Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Vesannon opetussuunnitelmassa.

HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA

Paikallisen opetussuunnitelman laadinta on selostettu kohdassa Erityinen tuki.

3. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

OPETUSJÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄ TUKI

TUKIOPETUS

Tukiopetus järjestetään yleisimmin kouluun sopivan tuntijärjestelmän puitteissa.
Tukiopetus on muodoltaan yksilöllistä. Käytössä on myös pienryhmä- sekä samanaikaisopetusta, jossa isommasta ryhmästä erotetaan yksi tai useampi oppilas toiselle opettajalle.
Tukiopetusta voidaan järjestää läksykerhona kouluajan jälkeen.
Tukiopetusta antaa oma luokanopettaja, aineenopettaja, erityisopettaja tai tarvittaessa luokanopettajan ohjeistama toinen luokanopettaja tai ohjaaja. Oma luokanopettaja on kuitenkin vastuussa tukiopetuksen sisällöstä.
Tukiopetuksesta tiedotetaan huoltajille elokuussa opinto-oppaan ja myöhemmin lukuvuoden aikana luokanopettajan/ryhmäohjaajan tiedottamisen kautta. Oppilaille tiedotetaan, että tukiopetusta saa kysyä ja sitä järjestetään.
Tukiopetuksen dokumentointi: Luokanopettaja/aineenopettaja kirjaa itselleen päiväkirjaan tukiopetuksen pidetyksi (pvm., oppilaan nimi, oppiaine). Lisäksi oppilaan saama tukiopetus dokumentoidaan koululla säilytettävään sähköiseen tukiopetuslomakkeeseen Wilmassa tai tukiopetusvihkoon, johon huoltajan allekirjoitus otetaan lukuvuosittain.

Tukiopetuksen tarve

1. Tukiopetuksen tavoite yleisen tuen aikana

ennaltaehkäistä vaikeuksia
pysäyttää oppilaan opinnoissa jälkeen jääminen

2. Tukiopetus yleisen tuen aikana aloitetaan heti, kun yksi tai useampi seuraavista kohdista antaa signaalin oppimisen tai koulunkäynnin vaikeuksista:

oppimisen vaikeudet
tarkkaavaisuuden ja keskittymiskyvyn puute
kodin huoli herää
läksyjen tekemättömyys
poissaolojen runsaus sairauden tai muun pakottavan syyn takia
oppilaan motivaatio puutteellinen
oman toiminnanohjauksen puute
itsenäinen työskentely ei onnistu
levoton käytös
eristäytyminen/sopeutumattomuus ryhmätyöhön

OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS

Osa-aikaista erityisopetusta antaa erityisopettaja. Erityisopetuksen toteuttamistavoista tiedotetaan vuosittain tiedotteissa, oppilaskohtaisesti tiedotetaan Wilmassa. Laaja-alaisella erityisopettajalla on merkittävä rooli koulussa erityispedagogiikan asiantuntijana kaikilla tuen tasoilla. Ela-opettaja toimii konsultoiden luokan- ja aineenopettajia niin yksittäisiä oppilaita koskevissa kuin myös ryhmiä koskevissa pedagogisissa kysymyksissä.

Osa-aikaisen erityisopetuksen tulee pysyä joustavana ja aina tarpeen mukaan suunnattavana resurssina, jonka käyttöä tulee tarkastella sekä koulun vuosisuunnitelmassa että jaksottaisessa suunnittelussa. Ela-opettajalla on myös aktiivinen rooli oppilashuoltoryhmän työskentelyssä sekä konsultoinnissa oppimissuunnitelmaa laadittaessa. Erityisopettaja laatii HOJKSin. Ela-opettajalla tulee olla vankka tuntemus koulun oppilaista ja toimia ennaltaehkäisevästi oppimisen esteiden poistamiseksi.

Osa-aikaista erityisopetusta annetaan Vesannolla:

rinnakkaisopetuksena tiimityönä luokan- ja aineenopettajan kanssa
pienryhmissä
samanaikaisopetuksena, jolloin ryhmän toimintaa ohjataan niin, että sen vuorovaikutus edistää kaikkien oppilaiden oppimista
yksilöopetuksena oppimissuunnitelmassa tai HOJKSissa suunnitellulla tavalla

Laaja-alainen erityisopettaja dokumentoi antamansa tuen Wilmaan ja arvioi käyttämiään menetelmiä ja työtapoja säännöllisesti yhdessä muiden opettajien kanssa. Ela-opettaja huolehtii omalta osaltaan siitä, että huoltajat saavat riittävästi ja usein tietoa lapsensa oppimisesta.

ERITYISOPETUS

TUKIMUODOT JA VASTUUHENKILÖT

*yleinen tuki*	mahdollinen oppimissuunnitelma	luokanopettaja / aineenopettaja
*tehostettu tuki*	pedagoginen arvio	luokanopettaja / aineenopettaja
	oppimissuunnitelma	ryhmänohjaaja
*erityinen tuki*	pedagoginen selvitys	erityisopettaja
	erityisen tuen päätös	pedagoginen rehtori
	HOJKS	erityisopettaja

Yhteistyötä huoltajan kanssa tehdään jatkuvasti. Ensimmäisen yhteydenoton tulee olla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja viimeistään ennen tehostetun tuen aloittamista.

Oppilasta ja huoltajaa kuullaan ennen erityisen tuen päätöstä.

OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN YKSILÖLLISTÄMINEN JA OPETUKSESTA VAPAUTTAMINEN

Toimintatavat on kuvattu kohdassa Erityinen tuki.

Oppimäärän yksilöllistäminen tai vapauttaminen ei ole koskaan ensisijainen ratkaisu.

Oppimäärän yksilöllistämisestä ja/tai vapauttamisesta päätetään erityisen tuen päätöksessä ja HOJKS:ssa määritellään oppilaan henkilökohtaiset oppimistavoitteet. Erityisen tuen päätöksen tekee pedagoginen rehtori.

Vapauttamiselle oppimäärän opiskelusta edellytetään erityisen painavia ja perusteltuja syitä. Oppiaineen opiskelusta vapauttamisesta ja korvaavan opetuksen tai ohjatun toiminnan järjestämisestä päättää pedagoginen rehtori.

PIDENNETTY OPPIVELVOLLISUUS

Pidennetty oppivelvollisuus alkaa 6-vuotiaana ja pääsääntöisesti sitä suoritetaan 2 vuotta esiopetuksessa. Oppilas kuuluu tällöin erityisen tuen piiriin. Päätöksen erityisestä tuesta tekee pedagoginen rehtori. Oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS) määritellään vuosittain oppilaan yksilölliset tavoitteet ja oppivelvollisuuden suorittamisen paikka. Pidennetty oppivelvollisuus aloitetaan yleensä vain lukuvuoden alussa.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Heitä ovat muun muassa näkö- ja kuulorajoitteiset sekä muutoin ruumiillisesti tai henkisesti vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset. Myös vaikeasti dysfaattiset oppilaat voivat kuulua pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, vaikea sairaus voi myös olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella oikeus esiopetukseen alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua.

Jos oppilas ei enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, tehdään uusi erityisen tuen päätös, jossa oppilas siirretään pidennetystä oppivelvollisuudesta yleisen oppivelvollisuuden piiriin.

TOIMINTA-ALUEITTAIN OPISKELU VESANNOLLA

Toiminta-alueittain tapahtuvan opetuksen tavoitteet määritellään yksilöllisesti HOJKSeissa.

OHJAUKSELLINEN JA MUU TUKI

KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ VESANNOLLA

Kodin ja koulun välistä yhteistyötä tehdään jatkuvasti, aloitteellisesti ja avoimuuteen pyrkien niin kunta/koulu-, luokka- kuin oppilastasollakin. Vanhemmilla on oikeus tulla kuulluiksi lastaan koskevissa asioissa. Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppilas suorittaa oppivelvollisuutensa. Koulu vastaa oppilaan oppimisesta ja tukee kotien kasvatustyötä sekä lapsen kasvamista osana kouluyhteisöä.

Kodin ja koulun yhteistyötä ohjaavat periaatteet ovat aktiivisuus, monikanavaisuus, avoimuus ja kodin osallistaminen. Lähtökohtana on eri osapuolten keskinäinen kunnioitus kasvatuskumppanuuden hengessä eli kuuleminen, kunnioittaminen, luottamus ja vuoropuhelu. Kodin ja koulun yhteistyössä otetaan huomioon perheiden erilaisuus ja yksilölliset tarpeet.

Kunta/koulutasolla yhteistyön välineinä ovat käytössä opinto-oppaat, vuosikertomukset, tiedotteet, kirjeet, koulun verkkosivut ja puhelut. Yhteyksiä pidetään yllä vanhempainilloissa ja koulun juhlissa sekä muissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Yhtenäiskoulussa toimivat luokkien 1-6 ja 7-lukio vanhempaintoimikunnat sekä vanhempainyhdistys. Huoltajat saavat tietoa koulun toiminnasta myös muun muassa lehtijuttujen ym. julkisten, koulun ulkopuolisten tiedotuskanavien kautta.

Huoltajille annetaan tietoa muun muassa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, arvioinnista, tuen saannin mahdollisuuksista, kouluyhteisön hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvistä asioista, koulun toimintakulttuurista sekä huoltajan mahdollisuuksista osallistua kodin ja koulun yhteistyöhön.

Lukuvuodessa järjestetään vähintään yksi koulukohtainen vanhempainilta.

Toimintaa arvioidaan kyselyiden ja palautekeskustelujen avulla. Vastuu kunta/koulutason yhteistyöstä on opetuksen järjestäjällä, rehtoreilla ja koko henkilökunnalla.

Luokkatason välineitä ovat tiedotteet, kirjeet, alaluokkien oppilaiden reissuvihkot, puhelut, sähköposti, Wilma -järjestelmä ja luokkien sekä oppiaineiden verkkosivut. Henkilökohtaisia kontakteja hoidetaan vanhempainilloissa ja muissa tapaamisissa, retkillä sekä tapahtumissa. Luokkatason toiminnan tavoitteena on luokan yhteisöllisyyden vahvistaminen.

Lukuvuoden aikana järjestetään vähintään yksi luokkakohtainen vanhempaintapaaminen. Vanhempaintapaamisien suunnittelussa tulee ottaa huomioon erilaisten huoltajien toiveet ja odotukset. Koulun tulee suunnitella ja toteuttaa erilaisia vanhempaintapaamisia, jotta mahdollisimman monet huoltajat saataisiin osallistumaan tapahtumiin.

Toimintaa arvioidaan palautekeskustelujen ja kyselyiden avulla. Vastuu luokkatason yhteistyöstä on ryhmänohjaajalla ja/tai jokaisella opettajalla sekä rehtoreilla.

Oppilaan tasolla välineinä käytetään tiedotteita, kirjeitä, reissuvihkoviestejä, puheluita, sähköpostiviestejä, Wilma-järjestelmää ja poissaolokirjoja. Huoltajia tavataan arviointikeskusteluissa, vanhempainvarteissa sekä muissa tilaisuuksissa ja tapaamisissa. Vanhemmat osallistuvat oppimissuunnitelman sekä henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laadintaan. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa opetuksen suunnittelussa sekä toteuttamisessa.

Toimintaa arvioidaan palautekeskusteluissa ja kyselyin. Vastuu oppilastason yhteistyöstä on ryhmänohjaajalla ja/tai jokaisella opettajalla sekä rehtoreilla.

Poissaoloseurantaa hoitavat luokanopettajat omien oppilaidensa osalta sekä aineenopettajat oman aineensa osalta. Selvittämättömistä poissaoloista opettaja välittää tiedon ryhmänohjaajalle (joka ottaa yhteyttä kotiin) tai tilanteen havainnut opettaja ottaa suoraan yhteyttä kotiin. Luvattomista poissaoloista rangaistuksena on jälki-istunto. Kolmesta myöhästymisestä samalla kurssilla merkitään 1 h poissaoloa, josta menee tieto huoltajalle. Lupa ennakkoon tiedettävään poissaoloon pyydetään enintään 3 pv:n osalta ryhmänohjaajalta ja yli 3 pv:n poissaoloihin pedagogiselta rehtorilta/apulaisrehtorilta. Ennakkoon luvatuista poissaoloista välitetään tieto muulle henkilökunnalle Pedanet-sivuston suljetun alueen kautta.

Oppilaiden osuus yhteistyössä näkyy tapahtumissa ja tilaisuuksissa, joissa sekä huoltajat että oppilaat ovat paikalla (juhlat, pihaillat, teemapäivät ym. tapahtumat). Oppilaita voi olla myös mukana vanhempainilloissa ym. tapahtumissa. Oppilaan toivotaan osallistuvan vanhempainvartteihin yhdessä huoltajiensa kanssa. Oppilaskunta ja tukioppilaat ovat monin eri tavoin mukana kodin ja koulun yhteistyössä sekä sen suunnittelussa.

Ongelma- ja kurinpitotilanteissa ongelmatilanteisiin tartutaan välittömästi ja oppilasta kuullaan ennen rangaistuksen antamista. Rangaistuksista välitetään aina tieto kotiin: kasvatuskeskustelusta puhelimitse ja jälki-istunnosta kirjallisesti tai/ja puhelimitse. Ongelmatilanteissa ja niiden selvittelyissä paikalla on aina kaksi henkilökuntaan kuuluvaa. Tarvittaessa mukaan pyydetään oppilashuoltohenkilöstöä (th, kuraattori) ja/tai huoltaja(t). Jos oppilas joudutaan poistamaan luokasta, ei häntä koskaan jätetä vaille henkilökunnan valvontaa. Mikäli oppilaalta joudutaan epäämään opetus loppupäiväksi, otetaan aina yhteys huoltajaan ja sovitaan yhdessä menettelytavoista oppilaan loppupäivän osalta. Kurinpitorangaistusten (kirjallinen varoitus ja erottaminen määräajaksi) osalta menetellään lakien, asetusten ja muiden normien mukaisesti eli sekä oppilasta että huoltajaa kuullaan ennen kurinpitotoimien täytäntöönpanoa. Erottamistapauksissa huolehditaan aina oppilaan opintojen etenemisestä. Kiusaamistapauksien selvittelyssä käytössä on KiVa-malli. Tieto kiusaamisselvittelyistä välitetään molempien osapuolten kotiin. Rangaistukset kirjataan rangaistuskirjaan, puhuttelut yms. tähän tarkoitukseen varattuihin vihkoihin ja käsitellyt kiusaamistapaukset KiVa-kansioon. Ongelma- ja kurinpitotilanteissa huolehditaan aina oppilaan oppilashuollollisen tuen saamisesta, mikäli siihen on tarvetta.

Kodin ja koulun yhteistyön seuranta ja arviointi toteutetaan koulun itsearviointien, arviointikyselyiden sekä kirjallisten, sähköisten, sanallisten tai muiden palautteiden avulla. Vanhempaintoimikunnat ja -yhdistys antavat osaltaan palautetta yhteistyön onnistumisesta. Huoltajat ja oppilaat osallistuvat kodin ja koulun välisen yhteistyön kehittämiseen.

OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN VESANNOLLA

Ohjauksen järjestäminen ja sitä raamittavat periaatteet on kuvattu Vesannon yhtenäiskoulun ohjauksen suunnitelmassa. Tavoitteena on, että kaikki opettajat ohjaavat eli ohjauksellisesti toimiminen on kaikkien yhteistä työtä. Ohjaustoiminnassa pyritään koulun taholta aktiivisuuteen ja avoimuuteen. Tavoitteena on kuitenkin koko ajan, ikätaso huomioiden, kasvattaa oppilaita ottamaan vastuuta omien asioidensa hoitamisesta.

Erityisen tärkeässä roolissa ohjaus on siirtymä- ja nivelvaiheissa. Niveliä pyritään kaikissa siirtymävaiheissa tukemaan ja joustavoittamaan järjestämällä tutustumiskäyntejä, siirtopalavereja ja ryhmäytymistapahtumia. Perusopetuksen päättövaiheessa on tavoitteena huolehtia siitä, että jokaisella koulunsa päättävällä on jatkopaikka toisen asteen opintoihin. Opinto-ohjaaja on mukana moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä, joten ohjaustoiminta ja oppilashuolto niveltyvät luontevasti toisiinsa ja tukevat toisiaan. Ohjauksellista yhteistyötä tehdään mm. työpajan, nuorisotoimen sekä etsivän nuorisotyön kanssa.

TET-jaksojen järjestämisessä on pohjana TET-opas. 6.lk:n oppilaat ovat TET:ssa koulun keittiössä yhden päivän, 7.luokan oppilaat itse valitsemassaan työpaikassa yhden päivän, 8- luokkalaiset yhden viikon ja 9-luokkalaiset kaksi viikkoa. Luokkien 7-9 oppilaat hankkivat ja sopivat TET - paikkansa pääosin itse. Opinto-ohjaaja hyväksyy valitut työpaikat ja auttaa prosessissa tarpeen mukaan sekä hoitaa yhteyksiä työnantajiin.

Ohjaukseen liittyvissä kysymyksissä kanavina toimivat opinto-ohjaajan tiedotteet ja koulun tiedotteet, opinto-ohjaajan verkkosivut, opinto-opas, kurssiesitteet, valinnaisaineoppaat, koulun verkkosivut, henkilökohtaiset yhteydenotot, jatko-opintotapaamiset oppilaan ja huoltajien kanssa sekä tiedonsiirtopalaverit nivelvaiheissa.

Ohjauksen onnistumisen seuranta ja arviointi toteutetaan itsearvioinnein, arviointikyselyiden sekä kirjallisten, sähköisten, sanallisten tai muiden palautteiden avulla.

TULKITSEMIS- JA AVUSTAJAPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN VESANNOLLA

Sivistyslautakunta myöntää lukuvuosittain käytettävissä olevan koulunkäynninohjaajaresurssin. Hallinnollinen rehtori päättää ohjaaja -valinnoista ja resurssin kohdentamisesta lukuvuosittain eri luokka-asteiden ja yksiköiden opetukseen. Resurssien jaossa keskeisiä tekijöitä ovat:

erityisen tuen päätökset ja HOJKS:iin määritellyt ohjaajatarpeet
tehostetun tuen tarpeet
yleisen tuen tarpeet
turvallisen oppimisympäristön varmistaminen

Pääsääntöisesti kaikki koulunkäynninnin ohjaajat ovat luokka-avustajia ja ohjaajan rooli ja tehtävät määritellään kunkin oppilaan oppimissuunnitelmassa tai HOJKSissa.

Myönnetyn ohjaajaresurssin käytön tarvetta arvioidaan säännöllisesti. Tarvittaessa resurssia tulee kohdentaa uudelleen.

Oppilaan avustamisen toteutumista arvioidaan oppilaskohtaisesti oppimissuunnitelmassa ja HOJKSissa ja koulukohtaisesti kokonaisuuden toteutumista moniammatillisessa ryhmässä.

PERUSOPETUSTA TUKEVA MUU TOIMINTA VESANNOLLA

Koulun kerhotoiminta

Koulun kerhotoimintaa toteutetaan käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Kerhotoiminnasta tiedotetaan koulun Pedanet-sivustolla, Wilmassa ja erillisillä tiedotteilla. Oppilailla on mahdollisuus esittää lukuvuosittain kerhotoiveita.

Kerhotoimintaa tarjotaan aktiivisesti erityisesti tehostetun ja erityisen tuen piirissä oleville oppilaille ja osana oppilashuoltotyötä.

JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOIMINTA VESANNOLLA

Joustavaa perusopetusta ei toteuteta Vesannolla. Mikäli toiminta aloitetaan, täydennetään opetussuunnitelmaa tältä osin.