Arviointi
Arviointi ja todistukset
Oppiminen edellyttää nykyisen käsityksen mukaan oppijan ja opittavan aineksen välistä vuorovaikutusta, jossa oppijalla on aktiivinen rooli. Oppimiseen vaikuttaa ratkaisevasti se, miten motivoitunut oppija on. Näin oppilaan arvioinnilla ja arviointipalautteen antamisella on keskeinen merkitys oppimistapahtumassa.
Oppilaan käsitys itsestään oppijana, kasvavana ihmisenä ja työyhteisön jäsenenä kehittyy hänen ympäristöstään saamansa palautteen myötä. Jotta palaute, myös arviointi, tukisi oppilaan kehitystä itsensä tuntevaksi ja hyväksyväksi ihmiseksi, sen tulee olla yksilöllistä, totuudenmukaista ja monipuolista. Tiedostamalla oman tilanteensa ja haluamalla itse kehittyä oppilas voi vaikuttaa opiskeluunsa ja näin parantaa elämänsä hallintaa. Kun oppilas voi osallistua oman työnsä ja toimintansa tavoitteiden asettamiseen ja niissä edistymisen arviointiin, hänellä on hyvät edellytykset kasvaa elinikäiseksi oppijaksi. Tällöin hän voi asettaa itselleen tietojen, taitojen ja erilaisten valmiuksien hankkimiseen liittyviä haasteellisia tavoitteita ja tutkia ja laajentaa jatku-vasti edellytystensä rajoja.
Arvioinnin tulee palvella oppilasta kannustaen seuraavia tehtäviä:
• oppilaan persoonallisuuden kehittyminen ja sosiaalistuminen
• oppilaan opiskelu ja työskentelytaitojen kehittyminen
• oppilaan tiedollinen ja taidollinen kehittyminen
• oppilaan valikoituminen jatko-opintoihin
Arviointi perustuu opetushallituksen määrittelemiin hyvän osaamisen kuvauksiin ja eri oppiaineiden tavoitteisiin. Oppiaineen arvosanaan vaikuttavat
• tuntiosaaminen
• kotitehtävien suorittaminen
• kirjalliset ym. näytöt
• harrastuneisuus ja asenne
• oppilaan toiminta ryhmässä ja
• työskentelytaidot
Arviointipalautetta annetaan oppilaille ja huoltajille todistusten lisäksi riittävästi ja monipuolisesti tiedotteilla sekä tapaamisten ja mahdollisten arviointikeskustelujen yhteydessä. Tietoa annetaan oppilaan edistymisestä, vahvuuksista ja niistä oppimisen alueista, joita tulisi kehittää.
Oppilaan käsitys itsestään oppijana, kasvavana ihmisenä ja työyhteisön jäsenenä kehittyy hänen ympäristöstään saamansa palautteen myötä. Jotta palaute, myös arviointi, tukisi oppilaan kehitystä itsensä tuntevaksi ja hyväksyväksi ihmiseksi, sen tulee olla yksilöllistä, totuudenmukaista ja monipuolista. Tiedostamalla oman tilanteensa ja haluamalla itse kehittyä oppilas voi vaikuttaa opiskeluunsa ja näin parantaa elämänsä hallintaa. Kun oppilas voi osallistua oman työnsä ja toimintansa tavoitteiden asettamiseen ja niissä edistymisen arviointiin, hänellä on hyvät edellytykset kasvaa elinikäiseksi oppijaksi. Tällöin hän voi asettaa itselleen tietojen, taitojen ja erilaisten valmiuksien hankkimiseen liittyviä haasteellisia tavoitteita ja tutkia ja laajentaa jatku-vasti edellytystensä rajoja.
Arvioinnin tulee palvella oppilasta kannustaen seuraavia tehtäviä:
• oppilaan persoonallisuuden kehittyminen ja sosiaalistuminen
• oppilaan opiskelu ja työskentelytaitojen kehittyminen
• oppilaan tiedollinen ja taidollinen kehittyminen
• oppilaan valikoituminen jatko-opintoihin
Arviointi perustuu opetushallituksen määrittelemiin hyvän osaamisen kuvauksiin ja eri oppiaineiden tavoitteisiin. Oppiaineen arvosanaan vaikuttavat
• tuntiosaaminen
• kotitehtävien suorittaminen
• kirjalliset ym. näytöt
• harrastuneisuus ja asenne
• oppilaan toiminta ryhmässä ja
• työskentelytaidot
Arviointipalautetta annetaan oppilaille ja huoltajille todistusten lisäksi riittävästi ja monipuolisesti tiedotteilla sekä tapaamisten ja mahdollisten arviointikeskustelujen yhteydessä. Tietoa annetaan oppilaan edistymisestä, vahvuuksista ja niistä oppimisen alueista, joita tulisi kehittää.
Arviointi ja todistukset perusopetuksessa
Nilakan kunnissa pidetään erityisen tärkeänä, että arviointi auttaa oppilasta ymmärtämään, miten hän voi edistää omaa oppimistaan ja että opiskeluilmapiiri on rohkaiseva ja yrittämään kannustava.
Väliarviointi annetaan vähintään syyslukukauden päättyessä. Myös jaksotodistusta voidaan käyttää.
Arvioinnin kriteerit esitetään oppilaille aina opetuskokonaisuuden alussa. Erityisesti monialaisen oppimiskokonaisuuden osalta on tärkeää esittää arviointikriteerit ennakkoon.
Arviointi perustuu aina monipuoliseen näyttöön. Oppilaalle tarjotaan mahdollisuus osoittaa osaamistaan usein eri tavoin ja hänelle annetaan monipuolista palautetta riittävän usein. Opettaja merkitsee arviointinsa erilaisista oppilaan osaamisen näytöistä sähköiseen järjestelmään, jolloin oppilas ja huoltaja voivat aktiivisesti seurata oppilaan edistymistä ja tukea oppilaan oppimista ja työskentelyä.
Itsearviointia ja vertaisarviointia toteutetaan eri tavoin jatkuvasti. Molempia arvioinnin muotoja käytetään sekä erilaisten opintokokonaisuuksien että lukukauden arvioinnissa.
Toisen ja kolmannen vuosiluokan sekä kuudennen ja seitsemännen vuosiluokan nivelvaiheessa pidetään oppilaan itsearviointiin pohjautuva huoltajan, oppilaan ja opettajan/opettajien yhteinen arviointikeskustelu. Nivelvaiheen arviointi on ennenkaikkea kannustavaa ja oppilaan oppimista edistävää. Samassa yhteydessä tehdään tarvitaessa tuen vaiheen tarkastus.
Valinnaisaineiden arviointi määritellään valinnaisaineiden esittelyssä.
Käyttäytymisen arvioinnin keskeiset arviointiperusteet ovat
* toisten huomioonottaminen
* hyvien tapojen noudattaminen
* työrauhan antaminen
Käyttäytymistä arvioidaan kaksi kertaa vuodessa ja oppilaan itsearviointi otetaan siinä huomioon.
Käyttäytymisen arvioinnin asteikkona käytetään kolmiportaista asteikkoa. Tämän lisäksi annetaan tarvittaessa sanallista ohjaavaa palautetta. Käyttäytymisen arviointi huomioidaan tarvittaessa hopissa tai hojksissa.
Lukuaineissa sanallinen arviointi annetaan vuosiluokilla 1 - 4 ja numeroarviointi vuosiluokilla 5 - 9. Taito- ja taideaineissa sanallinen arviointi annetaan vuosiluokilla 1 - 6, numeroarviointi vuosiluokilla 7 - 9. Sanallisen arvioinnin pohjana voidaan käyttää oppilaan itsearviointia.
Huoltajat saavat tietoa arvioinnista todistusten lisäksi arviointikeskusteluissa, vanhempainvarteissa sekä muissa tapaamisissa, tiedotteissa ja viesteissä.
TYÖSKENTELYN ARVIOINTI
Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Työskentelyn arvioinnissa otetaan huomioon, miten vastuullisesti ja oma aloitteisesti oppilas työskentelee ja miten toimii yhteistyössä muiden kanssa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, miten oppilas osaa yhdistää työskentelytaitojen eri osa alueet luontevaksi oppimisprosessiksi, jossa itsearviointi ohjaa työn suunnittelua ja toteuttamistapaa.
Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia, mutta se voidaan toteuttaa myös erillisenä sanallisena arviointina. Arvioinnin pohjana voidaan käyttää portfoliota, oppilaan seurantaa sekä arviointilomakkeita.
Työskentelyssä arvioidaan itsenäistä työskentelyä, työskentelyä ryhmissä, tehtävistä ja työvälineistä huolehtimista, läksyjen lukemista ja kykyä oman työn arviointiin.
KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTI
Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vas-tuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Siksi myös oppilaan käyttäytymiselle tulee asettaa tavoitteet, ohjata oppilasta tavoitteisiin pyrkimisessä ja arvioida asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Käyttäytymisen arvioinnin tulee olla jatkuvaa, totuuden-mukaista ja monipuolista. Sen on oltava luonnollinen osa koulun päivittäistä työtä. Arvioidaan oppilaan kykyä ja halua ymmärtää, arvostaa ja tukea toisia ihmisiä sekä vaalia ympäristöä. Työn arvostaminen koskee sekä omaa että toisen tekemää työtä. Sääntöjen noudattamisessa otetaan huomioon se, miten oppilas tuntee säännöt ja sitoutuu niihin.
Väliarviointi annetaan vähintään syyslukukauden päättyessä. Myös jaksotodistusta voidaan käyttää.
Arvioinnin kriteerit esitetään oppilaille aina opetuskokonaisuuden alussa. Erityisesti monialaisen oppimiskokonaisuuden osalta on tärkeää esittää arviointikriteerit ennakkoon.
Arviointi perustuu aina monipuoliseen näyttöön. Oppilaalle tarjotaan mahdollisuus osoittaa osaamistaan usein eri tavoin ja hänelle annetaan monipuolista palautetta riittävän usein. Opettaja merkitsee arviointinsa erilaisista oppilaan osaamisen näytöistä sähköiseen järjestelmään, jolloin oppilas ja huoltaja voivat aktiivisesti seurata oppilaan edistymistä ja tukea oppilaan oppimista ja työskentelyä.
Itsearviointia ja vertaisarviointia toteutetaan eri tavoin jatkuvasti. Molempia arvioinnin muotoja käytetään sekä erilaisten opintokokonaisuuksien että lukukauden arvioinnissa.
Toisen ja kolmannen vuosiluokan sekä kuudennen ja seitsemännen vuosiluokan nivelvaiheessa pidetään oppilaan itsearviointiin pohjautuva huoltajan, oppilaan ja opettajan/opettajien yhteinen arviointikeskustelu. Nivelvaiheen arviointi on ennenkaikkea kannustavaa ja oppilaan oppimista edistävää. Samassa yhteydessä tehdään tarvitaessa tuen vaiheen tarkastus.
Valinnaisaineiden arviointi määritellään valinnaisaineiden esittelyssä.
Käyttäytymisen arvioinnin keskeiset arviointiperusteet ovat
* toisten huomioonottaminen
* hyvien tapojen noudattaminen
* työrauhan antaminen
Käyttäytymistä arvioidaan kaksi kertaa vuodessa ja oppilaan itsearviointi otetaan siinä huomioon.
Käyttäytymisen arvioinnin asteikkona käytetään kolmiportaista asteikkoa. Tämän lisäksi annetaan tarvittaessa sanallista ohjaavaa palautetta. Käyttäytymisen arviointi huomioidaan tarvittaessa hopissa tai hojksissa.
Lukuaineissa sanallinen arviointi annetaan vuosiluokilla 1 - 4 ja numeroarviointi vuosiluokilla 5 - 9. Taito- ja taideaineissa sanallinen arviointi annetaan vuosiluokilla 1 - 6, numeroarviointi vuosiluokilla 7 - 9. Sanallisen arvioinnin pohjana voidaan käyttää oppilaan itsearviointia.
Huoltajat saavat tietoa arvioinnista todistusten lisäksi arviointikeskusteluissa, vanhempainvarteissa sekä muissa tapaamisissa, tiedotteissa ja viesteissä.
TYÖSKENTELYN ARVIOINTI
Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Työskentelyn arvioinnissa otetaan huomioon, miten vastuullisesti ja oma aloitteisesti oppilas työskentelee ja miten toimii yhteistyössä muiden kanssa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, miten oppilas osaa yhdistää työskentelytaitojen eri osa alueet luontevaksi oppimisprosessiksi, jossa itsearviointi ohjaa työn suunnittelua ja toteuttamistapaa.
Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia, mutta se voidaan toteuttaa myös erillisenä sanallisena arviointina. Arvioinnin pohjana voidaan käyttää portfoliota, oppilaan seurantaa sekä arviointilomakkeita.
Työskentelyssä arvioidaan itsenäistä työskentelyä, työskentelyä ryhmissä, tehtävistä ja työvälineistä huolehtimista, läksyjen lukemista ja kykyä oman työn arviointiin.
KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTI
Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vas-tuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Siksi myös oppilaan käyttäytymiselle tulee asettaa tavoitteet, ohjata oppilasta tavoitteisiin pyrkimisessä ja arvioida asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Käyttäytymisen arvioinnin tulee olla jatkuvaa, totuuden-mukaista ja monipuolista. Sen on oltava luonnollinen osa koulun päivittäistä työtä. Arvioidaan oppilaan kykyä ja halua ymmärtää, arvostaa ja tukea toisia ihmisiä sekä vaalia ympäristöä. Työn arvostaminen koskee sekä omaa että toisen tekemää työtä. Sääntöjen noudattamisessa otetaan huomioon se, miten oppilas tuntee säännöt ja sitoutuu niihin.