Oppilashuolto jaetaan koulutasolla yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä kokoontuu noin kaksi kertaa lukuvuoden aikana. Pääasiallisena tehtävänä sillä on keskittyä koulukohtaisiin suunnitelmiin ja käytänteisiin sekä ennaltaehkäisevään oppilashuoltoon. Oppilashuoltoryhmään kuuluvat rehtori, erityisopettajat, koulukuraattori, koulupsykologi, terveydenhoitaja (mahdollisesti koululääkäri ja sosiaalityöntekijä). Näiden kokousten ajat sovitaan hyvissä ajoin lukuvuoden alussa. Kokouksesta tehdään muistio. Yhteisöllisen ryhmän rinnalla voi toimia myös pienempi valmisteleva ryhmä.

Yksilökohtainen oppilashuoltoryhmä kokoontuu tarpeen mukaan ja se kootaan aina tapauskohtaisesti. Asian laittaa vireille se henkilö, joka kokee oppilashuollon tarpeen tulleen esille, esim. oppilas itse. Oppilaalle yksilökohtaisen oppilashuoltotyön tulee olla vapaaehtoinen mahdollisuus ja hän voi itse vaikuttaa ryhmän kokoonpanoon. Tämä ryhmä kutsutaan kokoon aina oppilaan (ja/tai huoltajan) suostumuksella. Käsitellyt asiat kirjataan oppilashuoltokertomukseen, joita säilytetään koulun arkistossa.

Koulunkäynnin tuki (yleinen, tehostettu ja erityinen tuki) on perusopetuslain mukaista toimintaa, jota ei varsinaisesti käsitellä oppilashuoltoryhmässä. Koulunkäynnin tuen suunnittelemiseksi kootaan moniammatillinen ryhmä, joka tekee esityksen tuen järjestämisestä (tehostettu ja erityinen tuki). Yleinen tuki on kaikille kuuluvaa ja sitä annetaan normaalien oppituntien yhteydessä.

Nivelvaiheissa tiedon kulku keskeistä: 0. luokan tiedot siirretään sähköisesti neuvolasta kouluterveydenhuoltoon, 0.-2. luokan siirtää tiedot 3.-4. luokan opettajalle ja 6. luokan keväällä on moniammatillinen tiedonsiirtopalaveri yläkoulussa, johon 6. luokan opettaja osallistuu. Kuraattori ja opo vierailevat yhdessä 6. luokassa keväällä. Keväällä kaikki luokat hyppäävät yhdeksi koulupäiväksi yhden luokan ylemmäksi uuteen luokkaan tutustumiseksi. Vanhemmille järjestetään keväällä myös ensimmäinen yläkoululaisten vanhempainilta yläkoululla.

Välituntitoiminnassa tuetaan oppilaiden omaa ja ohjattua liikkumista. Oppilailla on runsaasti käytettävissä erilaisia palloja, hyppynaruja ja leluja. Jokainen luokka pääsee vuorollaan ohjatulle liikuntavälitunnille (30 min/vk), jonka sisällön oppilaat ovat itse suunnitelleet. Lisäksi koululla toimii koulukirjasto, Lukuluola, johon jokaisella luokalla on oma kirjastovälituntiaika.

Syksyllä 2018 koulussa alkavat seuraavat kerhot:
Englannin kerhossa 2. luokkalaiset tutustuvat kieleen alustavasti: sanastoa, pieniä lauseita, lauluja, loruja, pelejä, leikkejä ym.
Liikuntakerhossa 1.-3. luokkalaiset oppilaat liikkuvat monipuolisesti ulkona ja sisällä ilon ja osallistumisen kautta.

Koulussa toimii iltapäiväkerho (klo 12.30-16.30), mukana pääasiassa 1.-2. luokkalaisia. Kerho toimii koulun tiloissa (kirjasto, esikoulutila, ruokasali, liikuntasali, piha-alue ja pelikenttä). Kerho toimii koulun arvomaailman mukaisesti. Kerhossa tehdään läksyjä (erityisesti vanhempien toive), ulkoillaan, pelataan ja leikitään, syödään välipala ja levätään. Vuodenajat ja juhlapyhät rytmittävät vapaaehtoista ohjattua askartelua. Ip-ohjaajan tehtäviin kuuluu myös koulukyytien valvonta iltapäivisin.

Koulu on KivaKoulu. Kaikki koulun aikuiset ovat velvollisia puuttumaan kiusaamistapauksiin heti. Koulussa on tehty vuosittain KiVa Koulu -ohjelmaan liittyvä kartoitus. Tulokset käsitellään oppilaiden, opettajien ja vanhempien kanssa.

Syyslukukauden 2018 alussa on perheisiin jaettu Muuruveden koulun lukuvuositiedote, jossa on huoltajille tiedotettu koulun henkilökunnan yhteystietojen lisäksi myös erityisopettajan, kuraattorin ja kouluterveydenhoitajan paikallaolo- ja yhteystiedot. Samassa tiedotteessa on lyhyesti turvallisesta koulumatkasta, järjestyssäännöistä, koulun kerhotoiminnasta, kouluterveydenhuollosta, oppimisen ja kasvamisen tuesta (kolmiportainen malli), läksyjen tekemisestä, kouluruokailusta, oppilaiden vakuutusturvasta/tapaturmista ja koulun arvopohjasta.

Oppilastasolla oppilaanohjausta toteutetaan eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä: tuetaan elämänhallintataidoissa, opiskelutaidoissa, arkielämän kysymyksissä (luokkayhteistyö, opettajayhteistyö, yhteistyö kuraattorin/erityisopettajan kanssa). Yhteistyössä huoltajien kanssa painotetaan kasvatuskumppanuutta sekä luottamuksellisen ja kunnioittavan keskusteluilmapiirin luomista. Tavoitteena kasvatuskumppanuudessa on edistää lapsen kasvua, kehitystä ja oppimisen edellytyksiä.