Aurinkonousu ja -lasku
Värit ja valaistus
Auringonnousu: Valo näyttää kylmemmältä, ja taivaalla on kirkkaita, sinertäviä, vaaleanpunaisia tai haalean keltaisia sävyjä. Auringonlasku: Valo tuntuu lämpimämmältä, ja taivaan värit ovat syviä, kylläisiä oransseja, punaisia ja purppuranpunaisia. Tämä johtuu siitä, että päivän aikana ilmaan on kertynyt enemmän pölyä, savua ja mikrohiukkasia. Yön aikana ilmakehä ehtii jäähtyä, ja pöly sekä mikrohiukkaset laskeutuvat maahan. Aamunkoiton aikaan ilma on puhtaampaa, joten valon sironta on pehmeämpää ja värit vaaleampia.
Miksi auringonlasku on yleensä kirkkaampi kuin aamunkoitto?
Päivän aikana ihmisen toiminta, tuuli ja lämmennyt ilma nostavat taivaalle miljardeja pöly-, savu- ja aerosolihiukkasia. Tämä päivittäinen ”cocktail” toimii tehokkaana suodattimena, mikä tekee ilta-auringonlaskuista uskomattoman syviä ja purppuranpunaisia

Aamuisin ja iltaisin auringonnousun ja -laskun aikaan taivas värjäytyy punaisiksi ja oransseiksi sävyiksi, mikä johtuu Rayleyn valon sironnasta maapallon ilmakehässä. Kun aurinko on matalalla horisontin yläpuolella, sen säteiden on kuljettava huomattavasti pidempi matka ilmakehän läpi silmiimme kuin keskipäivällä. Miten se toimii: Valon sironta: Auringonvalo näyttää valkoiselta, mutta se koostuu eri värien spektristä. Jokaisella värillä on oma aallonpituutensa. Lyhyet aallot häviävät: Sinisellä, violetilla ja vihreällä värillä on lyhyt aallonpituus. Kulkiessaan valtavan matkan tiheiden ilmakehän kerrosten läpi auringonlaskun tai auringonnousun aikaan nämä säteet törmäävät kaasu- ja pölymolekyyleihin ja hajoavat (hajautuvat) kaikkiin suuntiin, eivätkä ne käytännössä pääse silmiimme asti. Pitkät aallot läpäisevät: Punaisella, oranssilla ja keltaisella värillä on pisin aallonpituus. Ne läpäisevät paljon paremmin ilman, pölyn ja vesipisaroiden läpi hajoamatta niin voimakkaasti. Lopulta silmiimme päätyvät pääasiassa juuri nämä pitkät valoaallot, minkä vuoksi aurinko ja sitä ympäröivät pilvet näyttävät meille tulipunaisilta ja oransseilta.