Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yhteisöllisen oppilashuollon kokonaisuus, josta ilmenee

Iin kunnassa koulun toimintakulttuuria kehittää koulukohtainen yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä. Sen tehtäviin kuuluu:

• suunnitella, toteuttaa, arvioida ja kehittää kouluyhteisön hyvinvoinnin, turvallisuuden, viihtyvyyden ja osallisuuden edistämistä
• suunnitella, miten oppilaiden ja yhteisön hyvinvointiin liittyvien kyselyiden ja laadunarviointien tuloksia sekä laajojen terveystarkastusten yhteenvetoja käsitellään koulussa
• suunnitella, miten vanhempien kasvatustyötä tuetaan sekä kodin ja koulun yhteistyötä vahvistetaan
• käsitellä lukuvuosittain nivelvaiheyhteistyökumppaneiden kanssa yhteistyöhön liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä

Ryhmän kokoonpanoon kuuluu ryhmää johtava rehtori/koulunjohtaja tai muu koulutuksen järjestäjän valitsema henkilö. Lisäksi ryhmään kuuluu nimetyt oppilashuoltohenkilöstön jäsenet (mm. terveydenhuollon edustajista lääkäri, terveydenhoitaja, psykologi), laaja-alaisen erityisopetuksen edustaja, koulukuraattori ja vuosiluokilla 7–9 oppilaanohjaaja. Ryhmään kutsutaan säännöllisesti oppilaskunnan ja huoltajien edustajia. Ryhmään voidaan tarvittaessa kutsua myös koulun henkilöstön muita edustajia sekä lasten ja nuorten hyvinvointia edistäviä viranomaisia ja toimijoita.

Koulujen on täsmennettävä koulukohtaisesti oman yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän tai hyvinvointitiimin toimintatavat. Näitä ovat:

• ryhmään nimetyt henkilöt
• kokoontuminen säännöllisesti, vähintään kerran lukukaudessa
• kuvaus oppilaiden ja huoltajien osallisuudesta ja kuulluksi tulemisesta
• yhteistyökumppanit
• toiminnan arviointi ja kehittäminen

Tämän lisäksi oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan

Kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastukset tehdään kolmen vuoden välein (Terveydenhuoltolaki 16 §). Tarkastuksissa ovat läsnä vähintään sitä suorittavan organisaation edustaja (esim. AVI tai pelastuslaitos), yksikön johtaja ja kiinteistöhuollon vastuuhenkilö. Kouluterveyskyselyjen (THL) tuloksia kouluympäristön osalta tulee hyödyntää tarkastuksissa. Tarkastuksen tulokset kirjataan, ja rehtori yhteistyössä tarkastusryhmän kanssa seuraa sovittujen korjaus- ja muutostoimenpiteiden toteutumista.

Kouluterveydenhoitajan asiantuntemusta voidaan hyödyntää yhteistyössä terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä. Erityisesti kun käsittelyssä on päihteet, seksuaaliterveys, ravitsemustieteet tai liikunta. Koulut käyttävät esimerkiksi Kouluterveyskyselyn (THL) tarjoamaa tietoa kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämisessä, vanhempainilloissa keskustelun pohjana, oppilashuoltotyössä sekä terveystiedon opetuksessa.

Koulujen tulee huolehtia tapaturmien ehkäisemisestä sekä ensiavun järjestämisestä ja hoitoonohjauksesta. Koulun oppilaat ja henkilökunta perehdytetään lukuvuosittain turvallisuutta edistäviin toimintatapoihin. Koulutapaturma on perusopetuksen oppilaille koulussa tai koulumatkalla sattunut äkillinen, ulkoisen ruumiinvamman aiheuttava odottamaton tapahtuma. Koulutapaturmina korvataan myös sellaiset vammat, jotka ovat syntyneet opintokäynnillä, opintoretkellä, leirikoulussa, kerhossa tai välittömällä matkalla niihin, mikäli ne sisältyvät koulun toimintasuunnitelmaan.

Tarkat toimintaohjeet tapaturman sattuessa löytyvät kaikilta kouluilta turvallisuuskansiosta. Tapaturmasta ilmoitetaan viipymättä oppilaan huoltajalle.

Koulujen on huolehdittava poissaolojen seuraamisesta, niistä ilmoittamisesta ja niihin puuttumisesta. Perusopetuslain mukaan oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä myönnetty vapautusta. (POL 26§) Koulujen tulee tiedottaa huoltajille, miten oppilaan poissaoloista ilmoitetaan koululle. Tavoitteena on, että luvattomiin poissaoloihin voidaan puuttua mahdollisimman nopeasti. Opetusryhmästä vastuussa oleva luokanopettaja tai luokanvalvoja seuraa säännöllisesti oppilaiden poissaoloja. Iin kunnan kouluille on laadittu yhteinen malli poissaoloihin puuttumiseen ja se on hyväksytty opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa (pöytäkirja 16.05.2013 Pykälä 43). Mallia noudatetaan kaikilla Iin kunnan kouluilla. (Linkki malliin)

Iin kouluilla järjestyssääntöjen tarkoituksena on varmistaa opetukseen osallistuvan oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön (POL 29 § 1 mom.) sekä huolehtia siitä, että oppilas suorittaa tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytyy asiallisesti (POL 35 § 2 mom.). Järjestyssäännöillä edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä (POL 29 § 4 mom.).

Järjestyssäännöillä voidaan antaa kouluyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä. Järjestyssäännöillä määritellään myös tarkempia määräyksiä esineistä tai aineista sekä niiden käytöstä ja säilytyksestä, koulun omaisuuden käsittelystä, koulun tilojen siisteydestä huolehtimisesta sekä oleskelusta ja liikkumisesta koulurakennuksissa ja koulun alueella (POL 29 § 5 mom.). Järjestyssäännöt ovat voimassa ajan, jolloin oppilas osallistuu opetussuunnitelman mukaiseen toimintaan tai perusopetuslain tai siihen liittyvien säädösten nojalla laaditun suunnitelman mukaiseen toimintaan (esim. koulun ulkopuolinen toiminta kuten retket, leirikoulut ja kerhot) (POL 29 § 6 mom.).

Järjestyssäännöt valmistellaan yhteistyössä koulun henkilökunnan, vanhempien ja oppilaiden kanssa. Koulun oppilaskuntaa tulee kuulla. (POL 3 § 3 mom, 47 a § 1 ja 3 mom.) Koulukohtaiset järjestyssäännöt, jotka ovat osa opetussuunnitelman koulukohtaista oppilashuoltosuunnitelmaa, hyväksyy rehtori / koulunjohtaja. Järjestyssäännöt eivät saa olla perusopetuslain tai minkään muun säädöksen (laki, asetus tms.) vastaisia, eikä niillä voida kaventaa oppilaan perusoikeuksia.

Koulujen on täsmennettävä omat järjestyssääntönsä. Ne tulee laittaa huoltajien näkyville. Koulun järjestyssääntöjen tulee sisältää kouluyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeelliset määräykset

• käytännön järjestelyistä
• asianmukaisesta käyttäytymisestä
• tarkempia määräyksiä esineistä tai aineista sekä niiden käytöstä ja säilytyksestä

Kouluun ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on muussa laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta taikka joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen ja jonka hallussapidolle ei ole hyväksyttävää syytä.

Koulujen on lisättävä järjestyssääntöihin erikseen maininnat päihteistä (tupakka, alkoholi, muut). Järjestyssääntöjen täsmennyksiin kuuluu myös maininnat koulun omaisuuden käsittelystä, koulun tilojen siisteydestä huolehtimisesta, oleskelusta ja liikkumisesta koulurakennuksissa ja koulun alueella sekä oppilaan velvollisuudesta korvata aiheuttamansa vahinko. Vahingoista tulee ilmoittaa oppilaan huoltajalle tai tämän muulle lailliselle edustajalle.

Tupakointi on kielletty kaikkien perusopetusta antavien koulujen sisä- ja ulkotiloissa. Koulut ohjeistavat tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäisemisestä ja käyttöön puuttumisesta. Kouluun ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonkin hallussapito on muussa laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta taikka joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen ja jonka hallussapidolle ei ole hyväksyttävää syytä. Rehtorilla tai koulun opettajalla on yhdessä tai erikseen oikeus työpäivän aikana ottaa haltuunsa oppilaalta 29 §:n 2 momentissa tarkoitettu kielletty esine tai aine tai sellainen esine tai aine, jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista.

Lisäksi koulun opettajalla ja rehtorilla on työpäivän aikana oikeus tarkastaa oppilaan mukana olevat tavarat, oppilaan hallinnassa olevat koulun säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa, sellaisen 29 §:n 2 momentissa tarkoitetun kielletyn esineen tai aineen haltuun ottamiseksi, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta, jos tällaisen esineen tai aineen hallussa pito on ilmeistä ja oppilas pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita, ettei hänen hallussaan niitä ole. (POL 36 e § 1, katso myös 2 – 5 mom.). Edellä tarkoitetut toimenpiteet on toteutettava mahdollisimman turvallisesti. Toimenpiteillä ei saa puuttua oppilaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja yksityisyyteen enempää kuin on välttämätöntä opiskelurauhan ja turvallisuuden varmistamiseksi. Esineiden ja aineiden haltuun ottamisessa ja oppilaan tarkastuksessa on noudatettava olosuhteiden edellyttämää hienotunteisuutta. Toimenpiteiden käyttö tulee kouluissa suunnitella ja ohjeistaa. (POL 36 f § 1, katso myös 2 mom.) Edellä 29 §:n 2 momentissa tarkoitetut kielletyt esineet ja aineet luovutetaan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Esineet ja aineet tulee kuitenkin luovuttaa poliisille tai muulle laissa säädetylle viranomaiselle, jos oppilaalla, tämän huoltajalla tai muulla laillisella edustajalla ei lain mukaan ole oikeutta pitää niitä hallussaan. (POL 36 g § 2, katso myös 1, 3 – 4 mom.)

Koulukuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet kuvataan koulun turvallisuussuunnitelmassa. Ohjeet koskevat odottavien oppilaiden valvonnan järjestämistä, odotuspaikkoja ja koulualueen liikennejärjestelyjä koskevia asioita sekä muita turvallisuuteen liittyviä asioita.

Yhteistyö oppilaan ohjauksessa, koulutuksen siirtymävaiheissa sekä jatko-opintojen suunnittelussa Kasvatus- ja opetushenkilöstön tulee huolehtia siitä, että lapsen ja nuoren opinpolku muodostaa selkeän, yhtenäisen jatkumon ja oppilaan tarvitsema tuki jatkuu eri siirtymävaiheissa aukottomasti ja mahdollisimman yhtenäisenä. Yksilökohtaisen oppilashuollon salassa pidettävät tiedot voidaan siirtää esiopetuksesta alkuopetukseen huoltajalta pyydettävällä yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella. Perusopetuksesta toiselle asteelle siirryttäessä salassa pidettävät tiedot voidaan siirtää oppilaan ja huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella.

Oppilaan (koskee alle 18 –vuotiasta) siirtyessä toiseen kuntaan huolehditaan siitä, että oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot siirretään viipymättä uuteen kuntaan opetuksen järjestäjälle. Koulukohtaisesti sovitaan kenen tehtäviin kuuluu oppilastietojen kerääminen ja lähettäminen uuteen kouluun. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksen tai koulutuksen järjestäjän pyynnöstä. Uuden oppilaan tullessa kuntaan tulee koululla olla sovittuna se, kuka huolehtii oppilasta koskevien asioiden keräämisestä ja tiedottamisesta.

Siirtymävaiheita ovat mm.

• varhaiskasvatuksesta esiopetukseen
• esiopetuksesta alkuopetukseen
• kuudennelta seitsemännelle luokalle
• perusopetuksesta toiselle asteelle
• kun oppilas muuttaa kunnan sisällä koulusta toiseen
• sairaalaopetuksen ja oman koulun välillä
• siirtyminen kuntien välillä

Oppilaan jatko-opintojen suunnittelussa tehdään tarvittaessa moniammatillista yhteistyötä.

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa kuvataan tarkemmin myöhemmissä kappaleissa.

Seuraavassa määritellään kahden viimeksi mainitun suunnitelman tarkempi sisältö: