Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä opiskeluympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Opiskeluhuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisenä että yksilökohtaisena opiskeluhuoltona.

Lukion opiskeluhuollon kokonaisuuteen sisältyvät koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä opiskeluterveydenhuollon palvelut. Opiskelijalla on oikeus saada maksutta sellainen opiskeluhuolto, jota koulutukseen osallistuminen edellyttää lukuun ottamatta yli 18-vuotiaiden opiskelijoiden sairaanhoitopalveluja.

Opiskeluhuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Opiskeluhuolto on kaikkien oppilaitoksissa työskentelevien ja opiskeluhuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu opiskeluyhteisönhyvinvoinnista on oppilaitoksen henkilökunnalla.

Opiskeluhuollon tavoitteena on:

edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia
edistää opiskelijoiden osallisuutta ja tukea itsenäistymistä
ehkäistä ongelmien syntyä korjaavan työn sijaan
edistää koulun ja opiskeluympäristön hyvinvointia, terveellisyyttä ja turvallisuutta, esteettömyyttä, yhteisöllistä toimintaa sekä kodin ja koulun yhteistyötä
mahdollistaa varhainen, matalan kynnyksen tuki tarvitseville
tukea yksilöä yhteisöä kehittämällä
tukea opettajan työtä.

Tulliportin normaalikoulun lukiossa opiskeluhuollon suunnittelua ja toteuttamista ohjaa kolme eri suunnitelmaa:

lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, http://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net/joensuu/kokous/2020157-5-3777.PDF
lukion opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus opiskelijahuollosta ja
lukion opiskeluhuoltosuunnitelma.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on Joensuun kaupungin laatima suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi, lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi.

1.2 Lukion opiskeluhuoltoryhmät

Opiskeluhuollon ohjausryhmä on yhteinen Joensuun kaupungin ohjausryhmän kanssa. Se vastaa yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista.

Tulliportin normaalikoulun oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmä vastaa puolestaan perusasteen sekä lukiokoulutuksen opiskeluhuoltotyön suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Ryhmän tehtävänä on myös opiskeluhuollon kehittäminen ja seuranta. Ryhmään kuuluvat perusasteen ja lukion rehtorit, erityisopettaja, kaksi opinto-ohjaajaa, terveydenhoitaja, psykologi sekä opettajajäsenet. Ryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa ja sitä johtaa nimetty rehtori.

Tulliportin normaalikoulun lukion opiskeluhuoltoryhmä vastaa koulun yhteisöllisestä opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Ryhmään kuuluvat lukion rehtori ja vararehtori, opinto-ohjaajat, erityisopettaja, terveydenhoitaja, psykologi, kuraattori ja opettaja- ja opiskelijajäsenet. Opiskeluhuoltoryhmää johtaa lukion rehtori tai vararehtori. Ryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen opiskelijahuollon toteuttaminen.

Opiskeluhuollon suunnittelu- ja konsultointitiimi on luonteeltaan konsultoiva ryhmä, jossa voidaan jakaa opiskelijahuollon yleisiä ajankohtaisia asioita. Ryhmään kuuluvat rehtori, terveydenhoitaja, erityisopettaja ja opinto-ohjaajat.

Opiskeluhuoltoryhmä

tekee kokonaistarvekartoituksen ja määrittelee käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut
suunnittelee toimenpiteet yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämiseksi ja tukitoimien järjestämiseksi
ohjaa yhteistyön järjestämisen kodin ja koulun ja muiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa
laatii suunnitelman väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä suojaamiseksi yhdessä kriisiryhmän kanssa
järjestää opiskeluhuollon toteutuksen seurannan (omavalvonta)
ottaa huomioon Joensuun kaupungin hyvinvointisuunnitelman
kokoontuu vähintään neljä kertaa lukuvuodessa.

Opiskeluhuollon tehtävänä on edistää ja ylläpitää opiskelijoiden osallisuutta, oppimista, hyvinvointia ja terveyttä. Opiskeluhuoltotyön painopiste on ennaltaehkäisevässä työssä, jonka suunnittelusta, seurannasta ja arvioinnista vastaa lukion opiskeluhuoltoryhmä yhdessä Tulliportin normaalikoulun oppilas- ja opiskeluhuoltoryhmän kanssa.

2 Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut

Tulliportin normaalikoulun lukion opiskeluhuolto perustuu sekä opiskeluhuollon palvelujen tarpeeseen että oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin ja muihin toimintaa ohjaaviin säädöksiin ja suosituksiin. Palvelujen kokonaistarvetta arvioitaessa otetaan huomioon opiskelijoiden terveyteen ja hyvinvointiin sekä opiskeluyhteisöön ja -ympäristöön liittyvät tarpeet. Arviointityön pohjana käytetään valtakunnallisia kouluterveys- ja hyvinvointikyselyjä, yhteisöllisessä opiskeluhuollossa muodostunutta tietoa sekä opiskelijoilta ja huoltajilta saatavaa tietoa.

Lukion opiskelijamäärä on noin 350 opiskelijaa. Laskennallinen kansallinen mitoitussuositus opiskeluterveydenhuollossa edellyttää toisella asteella yhden kokopäiväisen terveydenhoitajan 600–800 opiskelijaa kohti. Opiskeluterveydenhuollon lääkärin mitoituksen lähtökohtana on 2500–3000 opiskelijaa kokopäiväistä lääkäriä kohti. Koulukuraattori- ja psykologipalveluissa valtakunnallinen suositus on 800 opiskelijaa kuraattoria/psykologia kohti.

Opiskeluhuollon käytettävissä on kunnan järjestämät psykologi-, kuraattori- ja terveydenhoitopalvelut.

Lukion opiskeluhuollon keskeisiin toimijoihin kuuluvat erityisopettaja, opinto-ohjaajat ja aineenopettajat. Ryhmänohjaajat seuraavat erityisesti omien ryhmäläistensä hyvinvointia.

Tulliportin normaalikoulun lukion opiskeluhuollossa on toimijoita seuraavasti:

psykologi 1,5 päivää / viikko
Joensuun kaupungin kuraattori 1 päivä / viikko
terveydenhoitaja 3 päivää / viikko (terveydenhoitaja paikalla 5 pv)
2 opinto-ohjaajaa
erityisopettaja (7 vvt)
15 ryhmänohjaajaa (15 vvt)

3 Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja sen toimintatavat

Yhteisöllinen opiskeluhuolto on osa oppilaitoksen toimintakulttuuria ja toimia, joilla edistetään opiskelijoiden osallisuutta, oppimista, hyvinvointia ja terveyttä. Lisäksi edistetään ja seurataan opiskeluyhteisön hyvinvointia sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Ryhmänohjaajat seuraavat säännöllisesti oman ryhmänsä opiskelijoiden ja aineenopettajat omien opetusryhmiensä opiskelijoiden opetukseen osallistumista. Aineenopettajat merkitsevät poissaolot säännöllisesti Wilmaan. Aineenopettajat ottavat poissaolot puheeksi opiskelijan ja ryhmänohjaajan kanssa jo varhaisessa vaiheessa. Tarvittaessa opiskelun tukitoimia suunnitellaan yhteistyössä huoltajien, opinto-ohjaajan, erityisopettajan ja opiskeluhuoltohenkilöstön kanssa.

Tulliportin normaalikoulun lukion yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä vastaa oppilaitoksen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Ryhmää johtaa lukion rehtori tai vararehtori ja jäseninä ovat opinto-ohjaajat, koulupsykologi, terveydenhoitaja, koulukuraattori ja erityisopettaja sekä opettaja- ja opiskelijajäsenet. Opiskeluhuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Lukion opiskeluhuoltoryhmä kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa.

Yhteisöllisen opiskeluhuollon suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon Joensuun kaupungin hyvinvointisuunnitelmassa kuvatut nuorten ja perheiden palvelut. Opiskelijoille ja huoltajille tiedotetaan ja annetaan tarvittaessa ohjausta näistä palveluista. Tulliportin normaalikoulun lukio on yhteistyössä kouluympäristön terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyen lakisääteisten tarkastusten osalta mm. pelastuslaitoksen, ympäristökeskuksen ja aluehallintoviranomaisten kanssa. Yhteistyötä tehdään nuorisotoimen, lastensuojelun ja poliisin sekä muiden opiskeluhuollon kehittämiseen tarvittavien tahojen kanssa.

Opiskeluhuoltoryhmä tekee vuosittain toimintasuunnitelman osana lukion toimintasuunnitelmaa. Opiskelijoilla ja huoltajilla on mahdollisuus arvioida ja kommentoida toimintasuunnitelmaa ryhmänohjaustuokioilla, vanhempainilloissa ja Wilmassa. Kouluhyvinvointia koskevissa asioissa yhteistyö perehdyttämisessä, tiedottamisessa, arvioinnissa ja edistämisessä on opiskeluhuoltoryhmän, ryhmänohjaajien, aineenopettajien, opiskelijakunnan ja huoltajien kesken säännöllistä ja jatkuvaa.

3.1. Opiskelijoiden osallisuuden tukeminen ja vahvistaminen

Opiskelijoiden osallisuutta tuetaan ja vahvistetaan Tulliportin normaalikoulun lukiossa seuraavin keinoin:

Osallisuuden edellytys/Vaikuttamisen kohde	Yksilön omanarvontunnon ja toimintakyvyn vahvistaminen	Yhteisön tilaan vaikuttaminen, osallistavan kulttuurin luominen
Opiskelijan auttaminen koulutuksen siirtymävaiheessa	Opiskelijan turvallisuuden, osallisuuden ja toveruussuhteiden tukeminen uudessa yhteisössä	Vuorovaikutussuhteiden määrään ja laatuun vaikuttaminen · tutoropiskelijoiden osallisuus ryhmäyttämisen suunnittelussa · tutustuminen toisiin opiskelijoihin ensimmäisenä koulupäivänä, ryhmäyttämispäivänä ja muissa tutoreiden ohjaamissa tapahtumissa ja ryhmänohjaustuokioilla. · ryhmänohjaajan ja opiskelijoiden keskinäisen kontaktin rakentaminen ja vahvistaminen ryhmäyttämisessä, oppitunneilla, ryhmänohjaustuokioilla ja kahdenkeskisissä tapaamisissa. · pienryhmäohjaus ensimmäisen vuoden ensimmäisten jaksojen aikana, jolloin opiskelijat sosiaalistetaan lukioon. · tutustuminen tukipalveluihin (erityisopettaja, koulupsykologi ja -kuraattori, terveydenhoitaja). · henkilökohtaisen opinto- ja jatko-opintosuunnitelmien laatiminen yhdessä opinto-ohjaajan kanssa. · osallistuminen äidinkielen ja englannin opetukseen omassa ohjausryhmässä (sekä mahdollisesti ryhmänohjaajan opettamassa aineessa mahdollisuuksien mukaan).
Nuorten toiminta- ja vaikutusmahdollisuudet yksilöinä	Nuoren asema subjektina opiskeluprosessin suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa sekä tukipalveluista ja opiskeluympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta päätettäessä.	Opiskelijalla mahdollisuus osallistua · neuvotteluihin, · opetusryhmän ja koulun asioista päättämiseen, · yksilöllisiin kuulemisiin (kyselyt).
Ryhmänä ja ryhmässä toimiminen ja vaikuttaminen	Turvallisen ryhmän luominen Jokaisen opiskelijan kokemus ryhmään ja yhteisöön kuulumisesta.	Ryhmäsuhteet, osallisuus ja vaikuttaminen · opetus- ja ohjausryhmien kommunikaatiorakenteiden muotoutumiseen vaikuttaminen opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa, vertaisvuorovaikutus huomioiden. · opiskelijakunnan säännöllinen osallistuminen ja kuuleminen opettajankokouksissa. · opiskelijakunnan vaikutusmahdollisuudet ja kuuleminen kouluhyvinvoinnin suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Osallistuminen lukion yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän toimintaan. · opiskelijakunnan osallistuminen työryhmätyöskentelyyn (kestävä kehitys, tasa-arvoryhmä, TVT, tiedottaminen ym.)

3.2 Opiskeluyhteisön ja ympäristön terveys ja hyvinvointi

Terveyskasvatus

Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoitus on edistää

terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Terveysosaamiseen kuuluu valmius ottaa vastuuta oman ja toisten terveyden edistämisestä. Pakollisen kurssin aikana keskeistä on omien terveystottumusten ja itsehoitovalmiuksien tarkkailu ja kehittäminen.

Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käyttö

Päihdekasvatusta annetaan lähinnä liikunnan, terveystiedon ja biologian opetuksen yhteydessä sekä erillisissä teematapahtumissa.

Koulun aikuisten tulee puuttua opiskelijoiden päihteiden käyttöön ja tehdä asiassa tarvittaessa yhteistyötä opiskeluhuoltohenkilöstön kanssa. Painopisteenä on ennalta ehkäisevä työ. Tupakointi on kielletty koulujen sisätiloissa sekä koulun käytössä olevilla ulkoalueilla. Kielto koskee kaikkia alueella liikkuvia.

Kouluterveydenhoitaja, -lääkäri, -psykologi ja -kuraattori neuvovat ja auttavat päihteiden käytön lopettamisessa ja ohjaavat tarvittaessa hoitoon. Tarvittaessa tehdään lastensuojeluilmoitus. Mikäli päihteiden käyttöä ilmenee oppilaiden kesken laajemmin, yhteistyötä voidaan lisätä alueellisesti esimerkiksi poliisin, nuorisotyön, huoltajien, järjestöjen kanssa.

3.3 Turvallisuus ja tasavertainen kohtelu

Tulliportin normaalikoulun kriisisuunnitelmassa on kuvattu toiminta äkillisissä kriiseissä

ja uhka- ja vaaratilanteissa. Erillinen liite.

3.3.1 Sukupuolisensitiivisyys opetuksessa ja ohjauksessa

Nuorilla on erilaisia tarpeita eri ikä- ja elämänvaiheissa. Sukupuolisensitiivisyydellä tarkoitetaan sukupuoliherkkyyttä, taitoa tunnistaa sukupuolten tarpeiden ja viestintätapojen erilaisuutta, taitoa havainnoida sukupuoli-identiteetin rakentumista sekä taitoa havaita epätasa-arvoista kohtelua tai rakenteita. Biologisen sukupuolen lisäksi voidaan puhua myös ns. sosiaalisesta sukupuolesta, joka on yhteiskunnallinen ja kulttuurinen konstruktio, johon jokainen nuori itseään kasvaessaan peilaa. Tasa-arvon kannalta on tärkeää keskustella eri sukupuoliin kohdistuvista erilaisista odotuksista sekä huomata myös yksilöiden väliset erot, jotka ovat usein suurempia kuin sukupuolten väliset erot.

Opettajalta sukupuolisensitiivinen työote edellyttää omien työtapojen sekä niiden taustalla olevien arvojen, asenteiden ja normien reflektointia. Opetuksessa ja arvioinnissa käytetään sekä erilaisia opiskeluympäristöjä ja -menetelmiä monipuolisesti niin, että ne soveltuvat erilaisille oppijoille sukupuolesta riippumatta. Jokaista opiskelijaa autetaan tunnistamaan yksilölliset vahvuutensa ja löytämään häntä henkilökohtaisesti kiinnostavat opintopolut sukupuolesta riippumatta. Sukupuolisensitiivinen opetuksella vahvistetaan sukupuolten myönteistä sukupuoli-identiteettiä, lisätään aitoa vuorovaikutusta ja vähennetään sukupuolten välisiä jännitteitä.

3.3.2 Häirintä

Tasa-arvolain 8b §:n mukaan oppilaitoksen on pidettävä kiellettynä syrjintänä jos henkilö asetetaan opiskelijavalinnoissa, opetusta järjestettäessä, opintosuoritusten arvioinnissa tai oppilaitoksen muussa toiminnassa sukupuolen perusteella muita epäedullisempaan asemaan taikka muutoin kohdellaan lain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla Häirintää on henkilön arvon ja koskemattomuuden loukkaaminen siten, että luodaan uhkaava, halventava ja hyökkäävä ilmapiiri. Tulliportin normaalikoulun lukiossa on nollatoleranssi häirinnän ja kiusaamisen osalta. Koulumme ei hyväksy sukupuoleen perustuvaa tai muuta syrjintää tai epäasiallista kohtelua. Häirinnän ja kiusaamisen ehkäisyssä ja käsittelyssä sovelletaan sekä tasa-arvolakia että yhdenvertaisuuslakia ja Tulliportin normaalikoulun lukion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa.

Rasistiset vitsit tai seksuaalivähemmistöön kuuluvien nimittely ovat esimerkkejä häirinnästä. Sukupuoleen perustuvaa häirintää on henkilön sukupuoleen liittyvä ei-toivottu käytös, jolla tarkoituksellisesti loukataan henkilön arvoa ja luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri. Seksuaalista häirintää voivat olla esimerkiksi sukupuolisesti

vihjailevat eleet tai ilmeet, härskit puheet, kaksimieliset vitsit sekä vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat huomautukset ja kysymykset, pornoaineistot, seksuaalisesti värittyneet kirjeet ja puhelinsoitot, sähköposti tai nettihäirintä, seksuaalinen ahdistelu tai sukupuolista kanssakäymistä koskevat ehdotukset tai halventava puhe. Sukupuolinen huomio muuttuu häirinnäksi, jos sitä jatketaan, vaikka kohteeksi joutunut ilmaisee pitävänsä sitä loukkaavana tai vastenmielisenä.

Toimintamalli häirintätilanteissa

Ensimmäinen toimenpide häirinnän lopettamiseksi on kertoa häiritsijälle selvästi, miltä hänen käyttäytymisensä tuntuu ja pyytää häntä lopettamaan. Jos häiritty ei voi tai halua ottaa yhteyttä häiritsijään tai jos häirintä kielloista huolimatta jatkuu, opiskelijan tulee ilmoittaa asiasta opettajalle.

Jos opettaja havaitsee häirintää, on hänen aina selvitettävä tilanne ensin kuulemalla häirinnän kohteeksi joutunutta opiskelijaa. Ensisijainen tapa puuttua häirintään on keskustelu osapuolten kanssa, johon tarvittaessa pyydetään huoltaja mukaan. Avuksi keskusteluun voi pyytää myös opiskeluhuollon henkilöstöä ja ohjata tarvittaessa opiskelijaa opiskeluhuoltoon keskustelemaan tapahtuneesta. Häirintä kirjataan erilliselle lomakkeelle (liite 2). Ryhmänohjaaja tiedottaa häirinnästä osapuolten huoltajia. Jos opiskelija on opettajan häirinnän kohteena, asiasta ilmoitetaan lukion rehtorille. Rehtori vastaa asian selvittelystä ja seurannasta. Häirinnän esiintyvyyttä seurataan säännöllisesti hyvinvointikyselyn yhteydessä ja osana kouluterveyskyselyjä. Tarvittaessa ohjataan tekemään rikosilmoitus asiasta.

https://www.riku.fi/rikosuhripaivystys/riku-lehti/riku-lehti-1-2018/metoo-seksuaalinen-hairinta-ja-laki

3.3.3 Kiusaaminen

Pääpaino on kiusaamisen ehkäisyssä eli yleisissä toimenpiteissä, jotka kohdistuvat kaikkiin lukion opiskelijoihin (ks. luku 3.1). Kiusaamisen ehkäisy edellyttää ryhmä- ja yhteisötason toimintaa, koska kiusaajan toimintaa tukevat muiden kannustus, vaikeneminen tai syrjässä pysyminen. Kiusaamiseen tulee puuttua heti, koska kiusaamisen katkaiseminen ja kiusaamisen traumaattiset seuraukset ovat sitä vaikeampia, mitä pidempään tilanteen annetaan jatkua. Tulliportin normaalikoulun lukiossa lievissä kiusaamistapauksissa asiaa käsittelee asianomainen opettaja tai ryhmänohjaaja. Osapuolten huoltajille ilmoitetaan ensimmäisen keskustelun tai lyhyen seurantajakson jälkeen. Jos kiusaaminen jatkuu, mukaan voidaan kutsua yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän jäseniä ja alaikäisten lukiolaisten kohdalla myös huoltajia.

Kaikkien keskustelujen sävy on opiskelijaa kuuleva. Kaikissa keskusteluissa tehdään myös selväksi, että kiusaaminen on väärin ja sitä ei koulussa sallita. Pitkään jatkuva ja vakava kiusaaminen, jota koulun keinoin ei saada loppumaan, siirretään muille viranomaiselle, joille rehtori tai muu asiaa hoitanut työntekijä ilmoittaa asiasta.

Toimintamalli kiusaamistilanteissa

Jokainen opettaja on velvollinen puuttumaan kiusaamiseen havaitessaan sitä. oppilaita rohkaistaan kertomaan opettajille kiusatuksi tulemisesta. Kiusaamistilanne selvitetään tarkasti eri osapuolia ja silminnäkijöitä kuullen, tapahtunut kirjataan erilliselle lomakkeelle (liite 2.). Kurssin opettaja/ryhmänohjaaja tiedottaa tapahtuneesta sekä kiusatun että kiusaajan/kiusaajien huoltajille. Selvittelyyn voi pyytää apua koulukuraattorilta ja ohjata osapuolia tukikeskusteluihin kuraattorin kanssa. Jos kiusaaminen jatkuu, järjestetään keskustelu, johon myös alaikäisten lukiolaisten huoltajat osallistuvat. Jos kiusaaminen jatkuu edelleen, määrätään kiusaajalle kurinpitotoimena kirjallinen varoitus.

Omaisuusvahingoissa sovelletaan vahingonkorvauslakia. Huoltajia informoidaan myös rikosilmoitusmahdollisuudesta. Selvittelyn yhteydessä on pohdittava myös

oppilashuoltolain mahdollistamia yksilökohtaisia moniammatillisia tukitoimia.

3.3.4 Väkivaltatilanteet ja uhkailut

Väkivalta koulussa voi ilmetä sanallisena uhkailuna, hylkäämisenä, pelotteluna, fyysisenä tappeluna, seksuaalisena häirintänä tai hyväksikäyttönä sekä aseiden hallussapitona. Väkivalta voi aiheuttaa vakavaa vahinkoa lapsen ja nuoren persoonalliselle kehittymiselle. Opettajiin ja muihin aikuisiin kohdistuva solvaaminen ja nimittely ovat henkistä väkivaltaa.

Uhkaavasti käyttäytyvän henkilön kohtaamisessa toimitaan seuraavasti: Kuuntele rauhallisesti, älä keskeytä. Pidä äänesi rauhallisena ja tasaisena ja tyynnyttele henkilöä. Älä huuda. Pidä riittävä fyysinen etäisyys uhkaajaan. Esitä kysymyksiä väittelemisen sijasta. Älä mene mukaan tunnepurkaukseen, vaan pysy asiatasolla. Pyydä henkilöä istumaan. Istuma-asennosta suora hyökkäys on vaikea toteuttaa. Jos henkilö nousee aggressiivisesti ylös, nouse myös itse. Säilytä neutraali ja määrätietoinen suhtautuminen. Jos henkilö hermostuu uudestaan, on tärkeää ilmoittaa, ettei asiaa voida jatkaa, ellei hän rauhoitu. Mikäli henkilö ei rauhoitu, pyri pakenemaan huoneesta jotakin tekosyytä käyttäen.

Toimintamalli väkivaltatilanteissa

Puuttuminen
Jokainen opettaja on velvollinen puuttumaan väkivaltatilanteeseen havaitessaan sitä. Tarvittaessa soitetaan poliisi ja mahdollisesti myös ambulanssi paikalle. Koulussa tapahtuneesta väkivaltatilanteesta ilmoitetaan heti koulun rehtorille.

Selvittely ja kirjaaminen
Tarvittaessa hankitaan lääkärintodistus ja tehdään rikosilmoitus poliisille tai lastensuojeluilmoitus sosiaalitoimistoon. Jos väkivallan kohteena on alle 15-vuotias, on lieväkin pahoinpitely virallisen syyttäjän alainen rikos.

Tiedottaminen
Kurssin opettaja/ryhmänohjaaja tiedottaa tapahtuneesta väkivallanteon osapuolten huoltajille. Jos kyseessä on opiskelijoiden keskinäinen väkivalta, asian käsittelyä jatketaan koulussa asianosaisten kesken. Väkivaltatilanteenluonteesta ja vakavuudesta riippuu, käsitelläänkö sitä koulussa muidenkin opiskelijoiden kanssa. Mikäli väkivallan tekijänä on opettaja tai muu koulun työntekijä, koulun rehtorin on puututtava asiaan välittömästi. Tapahtumien kulku selvitetään haastattelemalla sekä oppilaita että työntekijää ja tapahtunut kirjataan. Myös vanhempien näkemyksiä on kuultava. Tarvittaessa käytetään ulkopuolista asiantuntija-apua.

Rangaistukset ja seuraamukset
Jos väkivallanteko menee poliisin selvitettäväksi, koulu ei rankaise asianosaista, vaan seuraamus määräytyy selvittävän tahon (poliisi/nuorisotoimi) toimesta. Väkivallanteon vakavuus määrittelee rangaistuksen laadun. Käytettävissä ovat koulun kurinpitotoimet.

4 Yksilökohtainen opiskeluhuolto

4.1 Ohjaus ja tuki

Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan yksittäiselle opiskelijalle annettavia:

1) koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja;

2) opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja;

3) monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa, joka toteutetaan asiantuntijaryhmässä ja

4) koulutuksen järjestäjän järjestämiä sosiaali- ja terveyspalveluja.

4.2 Yksittäisen opiskelijan asioiden käsittely monialaisessa opiskeluhuoltotyössä

Yksilökohtainen opiskeluhuolto käynnistyy opiskelijan, hänen ryhmänohjaajansa, opettajan, huoltajan tai muun henkilön toimesta silloin, kun herää huoli opiskelijan hyvinvointiin, terveyteen tai opiskeluun liittyvässä asiassa. Monialainen asiantuntijaryhmä kootaan opiskelijan tarpeiden mukaan.

Yksilökohtaisen opiskeluhuoltoasian prosessin eteneminen:

Opiskelija, ryhmänohjaaja, opettaja tai huoltaja ottavat yhteyttä kuraattoriin tai psykologiin, jolloin opiskelijalle varataan keskusteluaika. Koulun henkilökunta tai vanhempi voi ensin konsultoida kuraattoria tai psykologia opiskelijan tilanteesta. Jos päädytään käynnin tarpeellisuuteen, ryhmänohjaaja/opettaja tai vanhempi kertoo tästä opiskelijalle. Kuraattori, psykologi tai kuka on eniten nuoren kanssa tekemisissä lähettää kutsun ja aikavarauksen opiskelijalle. Keskustelut opiskelijan kanssa ovat luottamuksellisia.

Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijan kanssa sovitaan, mitä kerrotaan koulun henkilökunnalle tai vanhemmille. Tarpeen mukaan voidaan järjestää opiskelijan opintojen tukemiseksi yksilökohtainen opiskelijahuollon kokoontuminen moniammatillisena tiiminä. Lupia sekä opiskelijahuollon kertomuksia säilytetään Tulliportin koulun kanslian holvissa.

Opiskeluhuolto toteutetaan yhteistyössä opiskelijan ja hänen huoltajiensa kanssa. Yksilökohtainen opiskeluhuolto edellyttää aina opiskelijan ja tarpeen vaatiessa huoltajan kirjallista suostumusta (liite 1). Koulussamme kirjallisen luvan pyytää ensisijaisesti opinto-ohjaaja, psykologi, terveydenhoitaja tai ryhmänohjaaja. Asian käsittelyn aloittamisesta tiedotetaan huoltajille.

Opiskelijan omat toivomukset otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten ominaisuuksiensa mukaisesti. Lukion opiskelijat ovat 16 - 19 -vuotiaita, joten heillä on ensisijainen päätösvalta omissa asioissaan. Ellei opiskelijalla ole edellytyksiä arvioida suostumuksen tai asian merkitystä, huoltaja tai muu laillinen edustaja voi antaa suostumuksen hänen sijastaan. Mikäli on tarpeen arvioida opiskelijan kehitystasoa ja edun toteutumista, arvion tekee terveydenhoitaja, psykologi tai kuraattori.

Lähtökohtaisesti perhe saa aina tiedon opiskeluhuoltoasian käsittelyn aloittamisesta alle 18-vuotiaan opiskelijan asiassa. Huoltaja osallistuu tarvittaessa myös koulussa pidettäviin palavereihin. Alaikäisellä on oikeus kieltää huoltajaa tai muuta laillista edustajaa osallistumasta itseään koskevan asian käsittelyyn ja saamasta häntä koskevia tietoja painavasta syystä ja mikäli se ei ole selvästi vastoin hänen etuaan. Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä opiskeluhuollon palveluita. Mikäli opiskelija kieltää asian ilmoittamisen huoltajille, terveydenhoitaja, psykologi tai kuraattori arvioi, onko opiskelijan ilmoittama syy riittävän painava.

Opiskelijan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella hänen asiansa käsittelyyn voi osallistua tarvittavia opiskelijahuollon yhteistyötahoja tai opiskelijan läheisiä. Moniammatillisen asiantuntijaryhmän jäsenillä on oikeus pyytää neuvoa tarpeelliseksi katsomiltaan asiantuntijoilta.

4.3 Kouluterveydenhuolto

Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri.

Terveydenhuoltolain mukaisilla koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluilla:

Edistetään ja seurataan oppilaitosyhteisön hyvinvointia sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta.
Edistetään ja seurataan opiskelijoiden tervettä kasvua ja kehitystä, hyvinvointia ja opiskelukykyä.
Tunnistetaan opiskelijoiden varhaisen tuen tarpeet ja järjestetään tarvittava tuki sekä ohjataan hoitoon ja tutkimuksiin.

Kouluterveydenhoitaja osallistuu oppilaiden terveydenhoidon ja terveyden edistämisen asiantuntijana opetussuunnitelman valmisteluun, terveystiedon opetukseen, opiskeluhuollon toimintaan sekä koulun sisäiseen ja ulkoiseen arviointiin. Hän seuraa oppilaiden kasvua ja kehitystä sekä kouluyhteisön hyvinvointia, selvittelee oppilaiden kanssa heidän ongelmiaan, tukee oppilaita ja heidän vanhempiaan. Kouluterveydenhoitaja vastaa oppilaiden vuosittaisista terveystarkastuksista yhteistyössä lääkärin kanssa, opiskelijakohtaisesta yhteistyöstä vanhempien ja opettajien kanssa, oppilaiden ohjaamisesta tarvittaessa koululääkärin tai muiden asiantuntijoiden jatkotutkimuksiin sekä ensiavusta ja siihen liittyvästä hoitotyöstä koulussa.

Koululääkäri vastaa lääketieteellisenä asiantuntijana kouluterveydenhuollosta ja osallistuu opetussuunnitelman valmisteluun, opiskeluhuoltotyöryhmän toimintaan, terveystiedon opetukseen sekä koulun sisäiseen ja ulkoiseen arviointiin. Yhteistyössä kouluterveydenhoitajan kanssa hän huolehtii terveystarkastuksista ja kouluympäristön terveyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastamisesta. Koululääkäri vastaa koulutyöhön ja opiskeluun liittyvistä lääkärinlausunnoista, lääketieteellisen asiantuntemuksen tuomisesta opiskeluhuoltoryhmään ja terveystiedon opetukseen sekä pitkäaikaissairaiden ja vammaisten oppilaiden hoito- ja kuntoutussuunnitelmien sovittamisesta yhteen koulutyön kanssa.

Opiskeluterveydenhuollossa terveydenhoitajan ja lääkärin tehtäviin kuuluu sekä terveydenhoito että sairaanhoito. Opiskeluterveydenhuollossa on huomioitava opiskelijoiden ikä, kehitysvaihe ja ammatinvalintaan sekä opiskelukykyyn liittyvät kysymykset. Haasteena on varmistaa, että terveyden- ja sairaanhoito muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden ja että mielenterveys-, päihde- ja seksuaaliterveydenpalvelujen laatu ja määrä ovat riittävällä tasolla. Asiakaskäyntien kirjaukset tehdään hallinto-ohjelman potilas- ja asiakaskertomuksiin.

4.4 Psykososiaaliset palvelut - koulupsykologi ja koulukuraattori

Koulupsykologi

Koulupsykologi on psykologisen kehityksen, psyykkisen hyvinvoinnin ja oppimisen psykologian asiantuntija. Koulussa ja oppilaitoksessa työskentelevä psykologi tarkastelee ilmiöitä psykologian viitekehyksestä yksilön, perheen, ryhmän, yhteisön ja organisaation näkökulmista.

Koulupsykologin tehtäviin sisältyy mielenterveyttä ja hyvinvointia sekä oppimista ja koulukäyntiä edistävää ja ongelmia ennalta ehkäisevää työtä. Lisäksi työhön sisältyy ratkaisujen etsiminen ja tukitoimien järjestäminen todettujen ongelmien hoitamiseksi tai korjaamiseksi. Koulupsykologin tehtävänkuva muodostuu laajasta kokonaisuudesta, johon kuuluu asiakastyötä, konsultaatiota, kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämistä sekä yhteistyötä kotien ja erilaisten sidosryhmien kanssa.

Psykologin yksilö- ja asiakastyö sisältää nuoren kehitykseen, oppimiseen tai koulunkäyntiin liittyvien kysymysten selvittelyn ja arvioinnin. Tähän kuuluu opiskelijan psykologinen arviointi toimenpiteineen, joita ovat esimerkiksi neuvottelut koulun henkilöstön ja vanhempien kanssa, psykologiset tutkimukset, testit ja lausuntojen laatiminen, tukitoimien ja opetusjärjestelyjen suunnittelu sekä moniammatillinen yhteistyö koulunyhteisön sisällä ja koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Asiakastyöhön kuuluu myös opiskelijoiden yksilöllinen tuki ja ohjaus tunne-elämän kehitykseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen tai oppimiseen liittyvissä pulmissa. Psykologi tarjoaa tukea perheille nuoren kehitykseen, vanhemmuuteen tai perheen ongelmatilanteisiin liittyvissä kysymyksissä. Tarpeen mukaan psykologi ohjaa opiskelijan tai perheen koulun ulkopuolisen tuen piiriin sekä tekee yhteistyötä opiskelijaa tutkivien tai hoitavien tahojen kanssa. Psykologi tarjoaa konsultaatiota koulun muulle henkilöstölle kuten rehtoreille, kuraattoreille, kouluterveydenhoitajille ja opettajille sekä koulun ulkopuolisille yhteistyötahoille.

Kouluyhteisössä psykologi osallistuu oman erityisalansa asiantuntijana perusasteen ja lukion oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmään sekä muuhun moniammatilliseen opiskelijahuollon yhteistyöhön, joka koskee joko yksittäistä opiskelijaa luokkaa tai koko kouluyhteisöä. Psykologi osallistuu osaltaan kouluyhteisön yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittämiseen sekä hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen ja seuraamiseen yhteisössä. Koulun kriisityö edellyttää psykologista asiantuntijuutta. Psykologi osallistuu opiskelijahuollon erilaisten toimintamallien (kuten kouluyhteisön turvallisuuteen liittyvät suunnitelmat) kehittämiseen ja arviointiin sekä opetussuunnitelmatyöhön.

Psykologi osallistuu kodin ja koulun välisen yhteistyön kehittämiseen niin yksittäisten opiskelijoiden, luokan kuin kouluyhteisön tasoilla sekä osallistuminen opiskelijahuoltotyön ja koulupsykologitoiminnan kehittämiseen sekä muuhun kehittämistoimintaan. Psykologi huolehtii oman ammattitaitonsa ja -käytänteidensä ajantasaisuudesta sekä oman työnsä sisällöllisestä ja menetelmällisestä kehittämisestä. Asiakaskäyntien kirjaukset tehdään potilas- ja asiakaskertomuksiin.

Koulukuraattori

Koulukuraattorin työssä toimitaan opetus-, sosiaali- ja terveystoimen rajapinnoilla. Sosiaalisten ongelmien tunnistaminen ja niihin puuttuminen on työn olennainen osa. Koulukuraattorityössä pyritään asiakkaiden tilanteita jäsentämällä lisäämään heidän voimavarojaan ja etsimään myönteisiä ratkaisuja. Opiskelijan opiskelu- ja elämäntilannetta tarkastellaan kokonaisvaltaisesti sekä yksilö-, perhe- että kouluyhteisön tasolla. Koulukuraattorityössä kiinnitetään huomiota oppilaiden arjen sujumiseen, toimintakykyyn ja vuorovaikutussuhteisiin.

Asiakastyössä ensimmäisenä tehtävänä on oppilaan tilanteen kartoitus ja tuen tarpeen arviointi Tavoitteena on opiskelijan ja perheen voimavarojen ja toisaalta heidän elämässään olevien riskitekijöiden sekä oppilaan tasapainoisen kasvun ja kehityksen esteiden tunnistaminen. Kartoitus ja arviointi tehdään yhteistyössä oppilaan, perheen ja opettajan sekä tarvittaessa muun tukiverkoston, esimerkiksi lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kanssa. Yhteisesti sovitaan tavoitteista, toimintatavoista ja vastuunjaosta.

Koulukuraattori toimii kriisiryhmän jäsenenä ja on suunnittelemassa ja toteuttamassa tarvittavia toimenpiteitä. Koulukuraattori voi myös tukea yksittäistä opiskelijaa kriisitilanteessa.

Turvallisen arjen toteutumista ohjaavat osaltaan poissaoloihin, kiusaamis-, väkivalta-, päihde- ja kriisitilanteisiin laaditut toimintamallit. Koulukuraattori osallistuu niiden laadintaan, päivittämiseen ja soveltamiseen.

Koulukuraattori osallistuu koulun ja kodin yhteistyön suunnitteluun ja toteuttamiseen yhdessä koulun muun henkilökunnan kanssa. Vanhempainryhmiä ja teemallisia vanhempainiltoja toteutetaan resurssien puitteissa vanhempien kasvatustyön tukemiseksi. Asiakaskäyntien kirjaukset tehdään hallinto-ohjelman potilas- ja asiakaskertomuksiin.

4.5 Sosiaalipalvelut

Jokaisella opiskelijalla on oikeus turvalliseen ja virikkeitä tarjoavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun ja huolenpitoon.

Lastensuojelutyön tarkoituksena on edistää nuoren suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia. Lastensuojelutyöllä tuetaan vanhempia, huoltajia ja muita nuoren hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä nuoren kasvatuksessa ja huolenpidossa. Tällä työllä pyritään ehkäisemään koulunkäyntiin liittyviä ongelmia.

Lastensuojelulain 25 §:ssä säädetään ilmoitusvelvollisuudesta. Ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia niitä viranomaisia, jotka työssään toimivat lasten, nuorten ja perheiden parissa. Jokaisella koulun henkilökuntaan kuuluvalla on siis velvollisuus tehdä viipymättä lastensuojeluilmoitus salassapidon estämättä, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvitystä. Lastensuojelun ilmoitusvelvollisuus sivuuttaa muussa lainsäädännössä säädetyn salassapidon.

Lastensuojelulain ilmoitusvelvollisuus (25 §). Kaikilla lastensuojelulain 25 §:n 1 momentissa tarkoitetuilla henkilöillä, joilla on velvollisuus lastensuojeluilmoituksen tekemiseen, on velvollisuus tehdä salassapitosäännösten estämättä ilmoitus poliisille, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä lapseen kohdistunutta rikoslain (39/1889) 20 luvussa rangaistavaksi säädettyä seksuaalirikosta.

4.6. Nuorten tiimi (kasvatus- ja perheneuvola)

Nuorten tiimi tarjoaa joensuulaisille (paitsi Eno, Kiihtelysvaara ja Tuupovaara) 13–18-vuotiaille nuorille tukea elämänhallintaan ja arjen sujumiseen, ihmissuhde- ja vuorovaikutusasioihin, kasvuun ja kehitykseen liittyviin haasteisiin, mielenterveydellisiin asioihin, kuntoutus- ja terapiatarpeen arviointiin sekä sopivien ja tarpeenmukaisten palvelujen löytämiseen.

https://www.siunsote.fi/-/nuorten-palvelukeskus

Etsivän nuorisotyön ohjaajat tarjoavat 15—29-vuotiaille nuorille vapaaehtoisuuteen perustuvaa yksilöllistä neuvontaa ja ohjausta. Työskentelyn tavoitteena on tarjota tukea erityisesti niille nuorille, jotka ovat vaarassa keskeyttää opintonsa, eivät ole löytäneet jatko-opiskelupaikkaa tai työpaikkaa valmistumisen jälkeen. Yhteistyön lähtökohtana ovat nuoren omat tavoitteet ja toiveet. Työskentely muotoutuu yksilöllisesti kunkin nuoren tilanteen mukaan. Nuoret voivat olla itse yhteydessä etsivän työn ohjaajiin tai ohjautua asiakkaiksi yhteistyötahojen kautta. Myös huoltaja, ystävät tai lähipiiri voivat olla etsivän työn ohjaajiin yhteydessä, jos huoli herää nuoren elämäntilanteesta. Yksilöohjauksen alkuvaiheessa nuoren tilanne kartoitetaan ja asetetaan tavoitteita yhdessä työskentelylle.

Koulutuksen järjestäjän on luovutettava tiedot etsivää nuorisotyötä varten alle 25-vuotiaasta nuoresta, joka keskeyttää opinnot lukiokoulutuksessa. Etsivän nuorisotyön yhteydessä saadaan luovuttaa nuorta koskevia tietoja edelleen toiselle viranomaiselle vain nuoren ja, jos nuori on alaikäinen, myös hänen huoltajansa suostumuksella.

https://www.google.com/search?client=safari&rls=en&q=etsiv%C3%A4+nuorisoty%C3%B6+joensuu&ie=UTF-8&oe=UTF-8

4.7 Nuorisopsykiatria

Nuorisopsykiatrian palveluja voidaan tarvita, kun nuorella on vaikea kriisitilanne, masennus, ahdistuneisuus, itsetuhoisuus, syömishäiriö tai häiriöitä todellisuudentajussa. Palvelut on tarkoitettu 14–18-vuotiaille nuorille. Nuorisopsykiatrian palveluja ovat tutkimus, hoito ja kuntoutus. Hoidon tavoitteena on nuoren iänmukaisen kehityksen tukeminen ja psyykkisten oireiden poistaminen. Palveluja tarjoamme nuorisopsykiatrian poliklinikalla ja osastolla.

Kenelle ja millä ehdoin

Hoitoon pääsemiseksi tarvitset lääkärin lähetteen lukuun ottamatta nuorten tehostettua avohoitoa.

Poliklinikkakäynnit ovat maksuttomia. Osastohoito on maksullista.

https://www.siunsote.fi/nuorisopsykiatria

5 Ryhmätason muu ohjaus- ja tukitoiminta sekä pedagogisen tuen järjestäminen

5.1. Ohjaus ja tuki

Taulukko. Yhteistyö opiskelijan opintojen ohjauksessa ja jatko-opintojen suunnittelussa.

TEHTÄVÄ	VASTUU	AJANKOHTA
9.-luokkalaisten perehdyttäminen lukio-opintoihin Normaalikoulun lukion esittely huoltajille	opinto-ohjaajat, tutorit, aineenopettajat ja rehtori	perusasteen viimeinen lukuvuosi: marras – helmikuu, opotunnit, vanhempainillat, vierailut Normaalikoulun lukiossa
Perusopetuksesta lukioon siirtymistä tuetaan tiedonsiirtolomakkeella. Lomake laaditaan perusasteella keväällä tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevista oppilaista ja toimitetaan lukion opinto-ohjaajalle.	opinto-ohjaaja	lukuvuoden alussa
Uusien lukio-opiskelijoiden perehdyttäminen lukio-opiskeluun ja lukio-opintojen suunnitteluun Oppimaan oppiminen	opinto-ohjaaja, ryhmänohjaaja, aineenopettajat, kanslisti, tutorit ja rehtori aineenopettajat	syyslukukausi opintojen aikana
Pedagogisen tuen tarpeen kartoitus, suunnittelu ja toteutus	pedagogisen tuen ryhmä, ryhmänohjaaja, aineenopettajat, erityisopettaja, opinto-ohjaaja	jatkuvaa (ao-ro; erityisopettaja-ao-opo), jaksottainen arviointi (ro-opo), säännöllisesti kokoontuvat pedagogisen tuen ryhmät
Perehdyttäminen työelämään, ammattialoihin ja jatko-opintoihin	opinto-ohjaaja, aineenopettajat, korkea-asteen ja ammatillisen koulutuksen edustajat	opintojen aikana
Ohjaus jatko-opintoihin	opinto-ohjaaja	opintojen aikana

5.2. Opiskeluhuoltokertomusten laatiminen

Yksittäistä opiskelijaa koskevan asian käsittelystä laaditaan asiantuntijaryhmässä opiskeluhuoltokertomus (liite 3). Ryhmän vastuuhenkilö, yleensä opinto-ohjaaja, kirjaa yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot opiskeluhuoltokertomukseen. Kirjauksia voivat tehdä myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet. Kertomus laaditaan jatkuvaan muotoon, joka etenee aikajärjestyksessä.

Kertomukseen kirjataan seuraavat asiat:

yksittäisen opiskelijan nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen opiskelijan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot
asian aihe ja vireillepanija
opiskelijan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet, kuten arviot, tutkimukset ja selvitykset
tiedot asian käsittelystä opiskeluhuoltoryhmän kokouksessa
kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa
kokouksessa tehdyt päätökset, päätösten toteuttamissuunnitelma sekä toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot
toteutetut toimenpiteet
kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa

Jos sivulliselle annetaan opiskeluhuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä, mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu.

5.3. Opiskeluhuoltorekisterin salassapito- ja kirjaamiskäytänteet

Opiskelukertomukset sekä muut opiskeluhuoltotehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä opiskelijaa koskevat asiakirjat tallennetaan opiskeluhuoltorekisteriin. Opetuksen järjestäjä vastaa henkilötietojen käsittelystä ja ylläpitää rekisteriä. Rekisterin vastuuhenkilö päättää tietojen luovuttamisesta ja määrittää käyttöoikeudet rekisteriin. Opiskeluhuoltorekisteriin tallennetut tiedot, jotka koskevat yksittäistä opiskelijaa taikka muuta yksityistä henkilöä, ovat salassa pidettäviä. Salassa pidettäviä tietoja ei saa antaa sivulliselle, ellei siihen ole kirjallista lupaa asianomaiselta opiskelijalta tai ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida suostumuksen merkitystä, hänen huoltajaltaan.

Kouluterveydenhuollon henkilöstö ja koulupsykologi kirjaavat yksilökohtaisen opiskeluhuoltotyön säädetysti potilaskertomukseen ja muihin potilasasiakirjoihin. Kuraattori kirjaa asiakastiedot kuraattorin asiakaskertomukseen.

5.4. Ohjauksen ja pedagogisen tuen järjestäminen

Opintojen ohjaus ja pedagoginen tuki yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa on yhteistyötä eri toimijoiden kesken, jonka tavoitteena on tukea opiskelijan jokapäiväistä hyvinvointia. Opintojen eteneminen ja suunnittelu ovat keskeinen osa ohjausprosessia, jonka tavoitteena on suunnitelma jatko-opinnoista.

Ryhmänohjaaja on pääasiallisessa vastuussa oman ryhmänsä opiskelijoiden opintojen etenemisen seurannasta. Varhaisen tuen näkökulmasta yhteistyö opiskelijaa opettavien aineenopettajien, ryhmänohjaajan ja opinto-ohjaajan välillä on tärkeää. Ryhmänohjaaja ja opinto-ohjaaja tekevät myös yhdessä säännöllistä, jaksokohtaista opiskelijoiden opintojen ja poissaolojen seurantaa. Pedagogisen tuen tarvetta kartoitetaan yhdessä opiskelijan kanssa tilanteissa, joissa opiskelijalla on jakson aikana tullut hylättyjä arvosanoja ja/tai jäänyt kursseja suorittamatta poissaolojen tai opiskeluvaikeuksien vuoksi.

Opiskelijan oppimisen tukea suunnitellaan pedagogisessa tukiryhmässä, johon osallistuu opiskelijan tarpeiden ja tilanteen mukaan opiskelijan lisäksi aineenopettajia, ryhmänohjaaja, erityisopettaja ja opinto-ohjaaja. Pedagogisen tuen tavoitteena on pyrkiä auttamaan opiskelijaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja ennaltaehkäisevästi. Ryhmä kokoontuu tarpeen mukaan ja sopii keskinäisestä työnjaostaan. Pedagogisesta tuesta ei laadita opiskeluhuoltokertomusta.

6 Opiskeluhuollon monialaiset palvelut

Opiskelijaa tukeva yhteisöllinen koulu arvostaa oppilaiden, opettajien, muiden kouluyhteisön jäsenten ja asiantuntijoiden sekä perheiden merkitystä toiminnassaan. Koulu tekee yhteistyötä toisen asteen koulutusta antavien oppilaitosten, jatko-opintoja tarjoavien oppilaitosten, sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden nuorten kasvua ja kehitystä tukevien toimijoiden kanssa. Opiskeluhuollon toimijat tekevät tarvittaessa yhteistyötä myös Joensuun kaupungin palvelualojen sekä järjestöjen ja yksityisten palveluntarjoajien kanssa. Erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle annetaan tieto hänen käytettävissään olevista terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluista ja hänet ohjataan hakeutumaan näihin palveluihin.

6.1 Poliisin Ankkuriryhmä

Joensuussa nuorten rikosasioissa keskeisenä tahona toimii Itä-Suomen Poliisilaitoksen, Joensuun kaupungin nuorisopalveluiden ja Siunsoten moniammatillinen Ankkuriryhmä, jonka sijoituspaikkana on Joensuun poliisiasema. Ankkuritiimissä työskentelee neljä poliisia, erityisnuorisotyöntekijä ja osa-aikainen sosiaaliohjaaja. Äkillisissä tilanteissa, joissa poliisi tarvitaan välittömästi koululle, otetaan yhteyttä yleiseen hätänumeroon (112).

Ryhmän tehtävänä on nuorten rikosten ennaltaehkäisy ja niihin liittyvä korjaava työ.

https://nuortenjoensuu.fi/fi/poliisin-nuortentiimi/#.Xnx-QSNS-70

Muuta viranomaisyhteistyötä tekevät opiskeluhuollon toimijat tilannekohtaisen harkinnan perusteella.

7 Yhteistyö opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa

Opiskeluhuoltoryhmissä on opiskelijajäseniä ja jäseniksi voidaan valita myös huoltajia. Huoltajilla on mahdollisuus osallistua opiskeluhuollon suunnitteluun sekä verkon välityksellä että huoltajien ja oppilaitoksen yhteistyötä varten järjestetyissä tilaisuuksissa.

Huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä ja osallisuutta edistetään tiedottamalla huoltajia opiskeluhuollon palveluista. Jokaisen lukuvuoden alussa opiskelijoille ja huoltajille tiedotetaan opiskeluhuollon suunnittelusta, toteuttamisesta sekä yksittäisen opiskelijan asioiden käsittelyyn liittyvistä menettelytavoista ja tietojen käsittelystä. Nämä tiedot ovat jatkuvasti saatavilla Wilmassa.

Perheitä rohkaistaan tiiviiseen yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen ryhmänohjaajan, opinto-ohjaajan, aineenopettajien ja koulun muiden toimijoiden kesken. Yhteistä kouluhyvinvointiin liittyvää keskustelua, arviointia ja kehittämistyötä käydään vanhempainilloissa, vanhempainyhdistys Nowassa ja koulun johtokunnassa.

Yhteistyötä kodin ja koulun välillä sekä yhteistyötä opiskelijoiden kanssa on kuvattu tarkemmin luvuissa 3 ja 4.

8 Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuranta

Koulutuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä oppilaitoksen sijaintikunnan opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen kanssa opiskeluhuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta.

Tulliportin normaalikoulun lukion terveellisyyttä ja turvallisuutta opiskeluympäristönä arvioidaan ja kehitetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyjen perusteella. Lukion kouluhyvinvoinnin itsearvioinnissa käytetään Koulun hyvinvointiprofiili -kyselyä, joka toteutetaan joka toinen vuosi.

Kyselyn tulosten pohjalta käydään arviointi- ja kehittämiskeskustelua opiskelijakunnan, huoltajien ja henkilökunnan kesken. Kouluhyvinvointia koskevissa asioissa yhteistyö tiedottamisessa, arvioinnissa ja edistämisessä on opiskeluhuoltoryhmän, ryhmänohjaajien, aineenopettajien, opiskelijakunnan ja huoltajien kesken jatkuvaa.

LÄHTEET

Demokratiaoppitunti : lasten ja nuorten kunta 2010-luvun alussa. Toim. Anu Gretschel ja Tomi Kiilakoski. Helsinki : Nuorisotutkimusverkosto, 2012 Hakapaino.

Hallituksen esitys eduskunnalle oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi 30.11.2012

LAIT JA ASETUKSET

Alkoholilaki (1143/1994), (642/2009)

Lastensuojelulaki (1015/2005), (417/2007), (1292/2013), (88/2010)

Lukiolaki (629/1998), (478/2003), (1268/2013)

Nuorisolaki (693/2010)

Oppilas -ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) (1287/2013), (1288/2013)

Rikoslaki (1889/39),(374/2008)

Sosiaalihuoltoasetus (607/1883)

Sosiaalihuoltolaki (710/1982)

Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Tupakkalaki (698/2010)

Valtioneuvoston asetus koulu ja opiskeluterveydenhuollosta (380/2009)

liite 1

Tulliportin normaalikoulun lukio

SUOSTUMUS

Yksittäisen opiskelijan opiskelijahuoltoasiaa käsitellään koulussa moniammatillisessa asiantuntijaryhmässä opiskelijan suostumuksella. Opiskelijan lupa pyydetään tapauskohtaisesti ja sovitaan yhdessä alla nimetyn henkilön kanssa.

Annan suostumukseni siihen, että _______________________________________ saa keskustella suoraan nimi, tehtävä

koulunkäyntiini liittyvissä asioissa seuraavien henkilöiden kanssa:

kyllä
⃝	opinto-ohjaajat	nimi:
⃝	erityisopettaja
⃝	terveydenhoitaja
⃝	kuraattori
⃝	koulupsykologi
⃝	rehtori
⃝	vararehtori
⃝	ryhmänohjaaja
⃝	aineenopettaja	nimi:
⃝	aineenopettaja	nimi:
⃝	aineenopettaja	nimi:

Opiskelijalla on oikeus painavasta syystä kieltää huoltajaansa tai muuta laillista edustajaansa osallistumasta itseään koskevan opiskelijahuoltoasian käsittelyyn. Muussa tapauksessa koulu tiedottaa alaikäisen opiskelijan huoltajaa opiskelijan asian käsittelystä lukion opiskeluhuollossa moniammatillisessa yhteistyössä.

__________________________ ____________________________

aika ja paikka Nimenselvennys

Liite 2.

Tulliportin normaalikoulun lukio

ILMOITUS KIUSAAMISESTA, HÄIRINNÄSTÄ JA VÄKIVALLASTA

___ Kiusaaminen ___ Häirintä ___ Väkivalta

Pvm: _________

Asianosaiset ja yhteystiedot:

____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Silminnäkijät ja yhteystiedot:

____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Tapahtuman kuvaus:

________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Toimenpiteet (tiedottaminen, seuraamukset, jatkotoimenpiteet):

____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Allekirjoitukset ja nimenselvennykset

Ilmoituksen tekijä: ____________________________________

Osapuolet: ____________________________ _________________________________

Liite 3.

Tulliportin normaalikoulu lukio

OPPILASHUOLLON KERTOMUS

Oppilaan tiedot

Nimi ________________________________________________________________________________

Henkilötunnus________________________________luokka ______________________________

Osoite ________________________________________________________________________________

Puhelinnumero ________________________________________________________________________

Huoltaja(t)_____________________________ ja________________________________________

puhelinnumero(t)_________________________________________________________________

Aihe/asia yksilökohtaiselle oppilashuoltotyölle

____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Asian vireillepanija ________________________________________________________________________________

Oppilaan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet kuten arviot, tutkimukset ja selvitykset / yhteistyö eri tahojen kanssa / aiemmat ja nykyiset tukitoimet.

____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Kokoukseen liittyvät tiedot

1. osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa

____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

2. tehdyt päätökset

____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

3. päätösten toteuttamissuunnitelma

____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

5. sivulliselle luovutetut tiedot (mitä tietoja, kenelle ja millä perusteella)

____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Joensuussa ___/___ 20__

Kirjauksen tekijä ja ammattiasema ___________________________________________________

Kirjaukset säilytetään kanslian holvin kansiossa.