Resilienssi ja työelämän pelisäännöt

Resilienssi eli muutosjoustavuus on sinnikkyyttä ja selviytymiskykyä

Resilienssi:

-selviytymis- ja sopeutumiskykyä ennakoimattomissa, yllättävissä muutostilanteissa

kyky palautua tavallista paremmin rankoistakin vastoinkäymisistä


RESILIENSSIN ULOTTUVUUDET

Työelämässä resilienssi merkitsee kykyä sopeutua erilaisiin muutostilanteisiin.

Resilienssin avulla ihminen voi isoissakin muutostilanteissa säilyttää toimintakyvyn.

Resilientit henkilöt eivät epäonnistuessaan jää murehtimaan asiaa vaan pohtivat mikä meni pieleen,
ottavat virheistä opiksi ja jatkavat eteenpäin.

Resilienssi ei ole pysyvä ominaisuus, vaan se syntyy ihmisen kyvyistä ja taidoista tunnistaa ja hyödyntää erilaisia sisäisiä ja ulkoisia voimavarojaan. Resilienssiä on siis mahdollista vahvistaa läpi elämän.

Resilienssi koostuu seuraavista tekijöistä:

  • Positiivinen ajattelu ja suhtautuminen asioihin
    muutosten moninaisuuden hyväksyminen optimistisin mielin, usko siihen että muutoksella on positiiviset seuraukset
  • Hyvä itsetunto
    itsevarmuus muutostilanteissa, realistinen käsitys omista heikkouksista ja vahvuuksista
  • Keskittymiskyky
    keskittyminen tavoitteisiin, fokuksen säilyttäminen tiukoissakin tilanteissa, opiksi ottaminen, kokemuksista kasvaminen
  • Joustava mielentila
    asioiden tarkastelu useasta eri näkökulmasta, avoimuus uusille ideoille
  • Sosiaalisuus ja verkostoituminen
    toisiin luottaminen, avun tarjoaminen ja kyky osata itse ottaa apua vastaan, muiden kokemuksista oppiminen
  • Organisointitaidot
    kyky luoda järjestystä kaaoksen keskellä, analysoida tilannetta ja toimia joustavasti

  • Proaktiivinen asenne
    riskinottokyky ja kyky mennä omalle epämukavuusalueelle

Yllä luetellut ominaisuudet luovat puitteet muutoksen hyväksymiseen ja siinä pärjäämiseen. On hyvä huomioida, että meillä kaikilla on resilienttejä piirteitä, luontaisesti joitain enemmän ja joitain vähemmän. Hyvä itsetuntemus edesauttaa piirteiden tunnistamista ja helpottaa pohtimista, miten näitä tekijöitä voisi itsessään kehittää. (Berstene, 2014, 39; Hodges 2016, 293.)


Resilienssiä tarvitaan muutostilanteissa

Muutokset ovat asioita, jotka jossain määrin aina aiheuttavat stressiä. Stressi syntyy asioiden hallinnan menettämisen pelosta, joka aktivoi puolustautumisreaktiot – taistele tai pakene. Se saa aikaan passiivisuutta, motivaation puutetta, negatiivista käyttäytymistä, joka vaikuttaa sekä henkilöön itseensä, että ympärillä oleviin ihmisiin.

Mitä aikaisemmassa vaiheessa ja mitä enemmän ihmiset pääsevät mukaan muutosten suunnitteluun, sen helpompaa niihin sopeutuminen heille on. Ihmiset hakevat tasapainoa ja hallintaa vallitseviin olosuhteisiin ja asioihin. Tieto muutoksista auttaa saavuttamaan hallintaa ja järjestystä ja siten helpottaa soputumista niihin.


Pessimisti ei pety, optimisti vahvistuu

Optimistisuus on kykyä nähdä mahdollisuuksia ja omat vaikutusmahdollisuutensa vaikeissa ja haastavissa tilanteissa. Menetykset ja vaikeat elämänkokemukset ovat niitä tekijöitä, jotka vahvistavat ihmisten selviytymiskykyä eli resilienssiä. Toiveikkuus, luottamus ja kokemus omasta merkityksellisyydestä antavat vahvuutta uskoa, että tästä selvitään. Meillä on aina mahdollisuus valita oma asenteemme valitsevaan tilanteeseen. Passiiviseksi uhriksi jääminen ei vie tilannetta millään tavalla eteenpäin, päinvastoin.


Riko rutiinit ja kokeile jotain uutta

Joustavuuden ja uudenlaisten ratkaisujen kehittämiseen erilaisissa ongelmatilanteissa on monia vaihtoehtoja aivan käden ulottuvilla. Kysy ympärilläsi olevilta henkilöiltä, miten he asian ratkaisisivat. Käytössäsi on vaihtoehtoja, joita et ole tullut ennen ajatelleeksi. Omia rutiineja kannattaa välillä rikkoa ja tehdä asiat vähän eri tavalla, tottumus kun on toinen luonne. Tällöin yllätykset, jotka rikkovat rutiinimme, eivät saa päiväämme kaaoksen partaalle.


Vaikutus terveyteen

Resilienssillä on todettu olevan yhteys terveyteen. Tutkittaessa 5800 kipupotilasta huomattiin, että selviytymiskykyiset henkilöt tarvitsivat vähemmän terveyspalveluita ja heidän kuolleisuutensa oli pienempi kuin muilla. Toisessa tutkimuksessa todettiin, että resilienssi ennusti kivun kokemista paremmin kuin sairauden aste.

Erityisesti lapsien ja nuorten selviytymiskykyisyyttä on syytä kehittää. Australiassa kouluissa, joissa sovelletaan positiivista psykologiaa opetuksessa, on huomattu oppilaiden selviytyvän paremmin epäonnistumisista toisiin kouluihin verrattuna. He osaavat vastoinkäymisen sattuessa käsitellä kielteisiä tunteitaan.

Mikä on sinun tapasi selvitä muutoksista?

Omien voimavarojen tunnistaminen ja kehittäminen vahvistavat itseluottamusta, itsetuntoa ja itsestään käsin ohjautumista. Henkilö, joka luottaa omiin kykyihinsä ja osaamiseensa selviää muuttuvista tilanteista helpommin, kun hän tuntee hallitsevansa omaa elämäänsä ja voivansa vaikuttaa siihen. Hyvän resilienssin omaava ihminen osaa keskittyä omaan ydinosaamiseen ja sitä kautta saada enemmän myönteisiä kokemuksia omasta osaamisestaan ja merkityksellisyydestään, jota tiukoissa tilanteissa tarvitaan.


Lähteenä: https://oivaltaen.fi/resilienssi/
ja http://mtkl.fi/resilienssi-auttaa-vastoinkaymisissa/
sekä https://www.kreodi.fi/en/29/Artikkelit/527/Yksil%C3%B6llinen-ja-yhteis%C3%B6llinen-resilienssi-voimavarana.htm


Resilienssistä englanniksi: https://hbr.org/2002/05/how-resilience-works