Suurpedot ovat nimensä mukaan suuri kokosia peto eläimiä. Ne saalistavat nopeasti ja viekkaasti toisia eläimiä ravinnokseen. Suurpedoilla on raateluhampaat joilla ne saavat helpommin irrotettua saaliistaan paloja. Suomessa olevia suurpetoja ovat karhu, ilves, susi ja ahma joista kerron lisää myöhemmin. Ihmiset ovat metsästäneet näitä "petoja" jonka seurauksena ne kaikki ovat uhan alaisia ja harvinaisia. Niiden kaikkien ainoa vihollinen on ihminen.



Karhu (Ursus arctos)
Karhu tunnetan myös nimillä otso ja metsän kuningas. Karhu painaa noin 60-300 kg. Se on 1,5-2,5 metriä pitkä ja sen säkä korkeus on noin 1,2 m. Karhun tunnistaa kookkaasta ja nalle karhu maisesta olo muodosta. Sillä on ruskeat ja pyöreät korvat. Karhuilla on ruskea turkki. Karhuilla on hyvä kuulo ja hajuaisti. Karhut eivät näe kovin hyvin, joten ne monesti nousevat takajaloilleen nähdäkseen paremmin. Karhut väistävät ihmistä. Jos silti satut kohtaamaan sellaisen kannattaa muistaa nämä seikat: älä juokse karhu saa sinut kiinni. Kävelle se sijaan rauhassa ja pidä katse kontakti karhuun. Puhu koko ajan rauhallisella äänellä. Jos karhu hökkää on usein kyseessä vale hyökkäys. Tässä tilaan teessa esitä kuollutta. Jos näet karhun älä juokse, ole hiljaa, kilju tai kiipeä puuhun. Kaikissa tarinoissa karhut nauttivat hunajaa. Tämä on totta. Hunajan lisäksi karhut nauttivat marjoja, kasveja ja muurahaisia. Syksyllä karhu syö paljon. Se on normaalia sillä ne viettävät talven talviunessa. Talviunessa karhu elinytoiminnot hidastuvat. karhut ovat nopeita ja ketteriä lyhyellä matkalla suuresta koostaan huolimatta. Karhu voi juosta jopa 60 kilometrin tuti nopeutta. Karhu emo synnyttää poikaset talvella tavipesään, jossa se hoitaa niitä hellästi kesään asti. Kuvassa 1 karhu.
Kuva 1.





Ilves (lynx lynx)
Ilves on suuri kokoinen kissaeläin. Sillä on hyvä kuulo ja näkö kyky. Ilvekset ovat sulava liikkeisiä. Ne ovat rauhitettuja, mutta erikseen myönnetyllä luvalla niiitä saa metsästää. Suomessa ilveksillä on liian vähän ravintoa. Ne joutuvat kävelemään pitkiäkin matkoja ruoan luokse. Ilvekset ovat lihan syöjiä. Ilves vaanii Rvintoa, eli hiipii sitä kohti hiljaa. Ilves metsästä ruoakseen esimerkiksi hiiriä, hirvieläimiä ja jäniksiä. Ilvesemo synnyttää toukokuun paikkeilla 1-3 sokeaa poikasta. Ilves asuu lämpimästi verhoillussa pesä kolossa. Ilveksiä elää euroopassa ja Suomessa. ILves on harvinainenvaikka niitä elää maassamme noin 2000. Ilveksen tunto merkkejä ovat lyhyt häntä, mustat korvatupsut ja kullanruskean turkki ,jossa on pilkkuja. Ilves on 0,7-1,2 metriä pitkä ja sen säkä korkeus on jopa 75cm. Ilves painaa 18-25 kg. Talvella ilveksen turkki paksunee ja korvatupsut harmaantuvat. Ilvekset elävät suurimman osan elämästään yksin. Kuvassa 2 ilves.
Kuva 2.



Susi (Canis lupus)
Susi on koira eläin. Sudet elävät laumoissa. Laumaa johtaa parivaljakko, jonka jälkeläisiä muut ovat. Sudet saalistavat laumassa ja pystyvät tällöin selättämään jopa peuran. Sudelle tärkein ravinto on liha. Jokaisella laumalla on oma reviiri. Reviirin rajoja vahditaan ja suojellaan. Lauma tekee pesänsä yleensä veden lähelle. Pesänä toimii vanha ketun tai mäyrän kolo. Suden tunnistaa koiramaisesta ulkonäöstä. Se on 90-150 cm pitkä ja sen säkä korkeus voi olla jopa 90 cm. Suden häntä on 35-50cm. Susi painaa 30-60 kg. Suden turkki on harmaa ja tuuhea. Susi pärjäisi turkkinsa avulla jopa 40 asteen pakkasessa. Sudet ovat nopeita ne voivat juosta jopa 60 kilometrin tunti nopeutta. Johtaja naaras synnyttää 4-6 pokasta edellisvuotiseen tai uuteen pesään. Ensimmäisen viikon aikana pokaset ja naaras eivät poistu pesästä. Olet varmaan nähnyt elokuvia joissa sudet ulvovat hyytävästi. Sudet uövovat kylä, mutta harvoin. Ulvomalla susi vahvistaa laumasidettään. Ulvonnalla voi myös kertoa muille laumoille, että alue on varattu. Pilvettömänä yönä ulvonta voi kuulua muutaman kilometri päähän.Kuvassa 3 susi.
Kuva 3.



Ahma (Gulo gulo)
Ahma on näätäeläin. Ahma on euroopan suurin näätä eläin. Ahma painaa 10-25 kg. Se on 70-85 cm pitkä. Ahman häntä 13-25cm. Ahma säkäkorkeus on 35-43cm. Ahman tunnistaa lyhyitä raajoista ja ruskeasta turkista. Ahman turkki on vaaleampi kasvoilta ja kyljiltä. ahmalla on pitkä häntä & ruumis. Ahma syö lihaa. Se metsäsätää lintuja myyriä ja jäniksiä. Ahma metsästää joskus myös poroja. Ahmalle kelpaa myös jäätyneet raadot. Ahmat elävät talvisin niiden tekemissä lumiluolissa. Ahma synnyttää lumiluolaan maalis-huhtikuussa 2-4. Ahmat liikkuvat usein öisin. Aham elää suurimman osan elämästään yksin. Nimi ahma tulee siitä että ahma ahmii ruokansa nopeasti. Kuvassa 4 ahma.
Kuva 4




Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilves
https://peda.net/kuopio/p/pihkainmaki/luokkien-sivut/5/bjm5/e5o/e5/metsat2/suurpedot
https://peda.net/kuopio/p/pihkainmaki/luokkien-sivut/5/bjm5/e5o/e5/metsat2/tutkielma/nis%C3%A4k%C3%A4sopas2
Berndt Sundsten ja Jan Jäger (suomentanut: Ulla Lempinen.2007.Nuorten eläinkirja.Mäkelä oy. Tanska. S,22-25, 30-31 ja 34-35. 
http://www.suurpedot.fi/lajit/ahma.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ahma
Amy-Jane Beer ja Pat Morris (suomentanut: Iiris Kalliola).2012.Maailman nisäkkäät.Otava.Helsinki.S.45.
 
Kuvat

Kuva 1 https://pixabay.com/fi/photos/maakarhu-karhu-el%C3%A4intarha-912444/
kuva 2 https://pixabay.com/fi/photos/ilves-iso-kissa-3729447/ 
kuva 3 https://pixabay.com/fi/photos/susi-petoel%C3%A4in-canidae-canis-lupus-62898/
kuva 4 https://pixabay.com/fi/photos/el%C3%A4inten-maailman-nis%C3%A4k%C3%A4s-luonto-3065318/