Maanjäristyksiä tapahtuu vuorokaudessa koko maapallolla noin 10000, mutta onneksi suurin osa on pieniä.

Seismografi = maanjäristyksiä mittaava laite



Suurin osa maanjäristyksistä tapahtuu mannerlaattojen eli litosfäärilaattojen saumakohdissa

Saumakohdissa litosfäärilaatat voivat:

A) Työntyä toistensa alle --> seurauksena syntyy korkea vuoristo (esim. Himalaja, Alpit, keksitkö muita esimerkkejä?) Andit. Merenlaatan ja mantereen laatan törmäyskohtaan syntyy usein syvänmeren hauta (Perun hauta, Japanin hauta)

B) Erkaantua toisistaan --> lopulta silloin litosfäärilaattojen väliin syntyy meri (Amerikoiden ja Euroopan sekä Afrikan väliin on syntynyt Atlantti, keksitkö muita esimerkkejä?) Mannerlaatat erkanevat toisistaan valtamerten keskiselänteiden kohdalta. Punainen meri on leviämässä valtamereksi Afrikan ja Arabian niemimaan välissä.



C) Sivuavat toisiaan --> Tällaisissa kohdissa esimerkiksi tiet ja aidat ”katkeavat”. Tunnetuin esimerkki on San Andreaksen siirros. (Missä se sijaitsee?) Kaliforniassa.  



Mannerlaatat eivät useinkaan pysty liikkumaan kunnolla, vaan niiden välille syntyy kitkaa. Jännitys purkautuu äkillisesti maanjäristyksinä.

Hyposentrumi = maankuoren kohta, jossa tapahtuu maanjäristys (eli jännitys purkautuu)

Episentrumi = hyposentrumin yläpuolella oleva maankohta.

Maanjäristysten yhteydessä syntyy kolmenlaisia maanjäristysaaltoja:

1) Seismiset S-aallot (poikittaisia aaltoja) eivät läpäise maapallon sisuksen nestemäisiä kerroksia

2) Pitkittäiset P-aallot kulkevat nestemäisissäkin kerroksissa. Aivan maapallon sisimmässä ytimessä nekään eivät kuitenkaan kulje.

3) Eniten vahinkoa (rakennukset, kuolonuhrit) aiheuttavat maankuoren pintakerroksessa etenevät L-aallot (longitudinal waves)

Suurin osa maapallon maanjäristyksistä tapahtuu Tyynenmeren tulirenkaan alueella
Taulukossa 4.3. kerrotaan havainnollisesti maanjäristysten voimakkuuksista
Suomen suurimmat maanjäristykset ovat olleet voimakkuudeltaan eli magnitudiltaan noin 5 Richterin asteikolla.

Maanjäristyksen voimakkuuteen (etenkin episentrumissa eli kohdassa, joka on maanjäristyksen syntykohdan eli hyposentrumin yläpuolella) vaikuttaa maanjäristyksen voimakkuuden ohella se, miten syvällä maanjäristys tapahtuu (eli hyposentrumin sijainnin syvyys) --> Suomen maanjäristykset tapahtuvat yleensä hyvin syvällä.

Etsitään internetin avulla kuvia maapallon rakenteesta ja maapallon mannerlaatoista

Tsunamit eli hyökyaallot

Tsunameiksi nimitetään A) maanjäristysten, B) tulivuorenpurkausten, C) meteoriitti-iskujen ja D) valtavien maanvyöryjen synnyttämiä hyökyaaltoja

Myös trooppinen hirmumyrsky (hurrikaani, taifuuni) voi synnyttää hyökyaallon, mutta niitä ei kutsuta tsunameiksi

Mikä on megatsunami (s. 30)? Megatsunamit ovat jopa satojen metrien korkuisia tsunameja. Niitä syntyy lähinnä ison meteoriitin iskiessä meriin. Megatsunami on hävittänyt dinosaurukset noin 65 miljoonaa vuotta sitten (Tippui lähelle nykyistä Jukatanin niemimaata).

Katsotaan internetin avulla videoita tsunameista

Pasi Vilpaksen video maankuoren rakenteesta







OPPIKIRJASSAMME ON ERITTÄIN HYVIÄ TEHTÄVIÄ.

SIVULLA 30 TEHTÄVÄSSÄ 1 PYYDETÄÄN SELITTÄMÄÄN KÄSITTEET:

A) L-AALLOT

B) TYYNENMEREN TULIRENGAS

C) MEGATSUNAMI

D) HYPOSENTRI

TEHTÄVÄSSÄ 2 PYYDETÄÄN TARKASTELEMAAN KUVAA 4.2. MILLAISILLA ALUEILLA SUURIN OSA MAANJÄRISTYKSISTÄ ON TAPAHTUNUT? MIKSI?

TEHTÄVÄSSÄ 3 PYYDETÄÄN TEKEMÄÄN LISTA KEINOISTA, JOILLA TSUNAMEIHIN VOIDAAN VARAUTUA.

TEHTÄVÄSSÄ 4 PYYDETÄÄN KATSOMAAN YLEN ELÄVÄSTÄ ARKISTOSTA UUTISPÄTKIÄ TAPANINPÄIVÄNÄ VUONNA 2004 INTIAN VALTAMERELLÄ TAPAHTUNEESTA TSUNAMISTA. MITEN SUOMALAISTURISTIT EVAKUOITIIN THAIMAASTA JA MITÄ LUONNONONNETTOMUUDESTA OPITTIIN SUOMESSA?