8C lk
Kappale 23
Muistiinpanot, kappale 23
Israel ja palestiinalaiset ovat riidelleet vuosikymmeniä Palestiinan alueen hallinnasta.
- YK:n vuoden 1947 suunnitelma Palestiinan jakamisesta epäonnistui.
- Juutalaiset perustivat vuonna 1948 oman valtion, Israelin, ja sen seurauksena
- sadattuhannet palestiinalaiset joutuivat pakolaisiksi
- ympäröivät arabimaat ovat käyneet monta sotaa Israelia vastaan.
Kiista on aiheuttanut terrorismia ja useita sotia.
- Gazassa ja Länsirannalla asuvilla palestiinalaisilla ei ole omaa valtiota (138 maata on tunnustanut Palestiinan valtion).
- Kumpikin osapuoli on syyllistynyt väkivaltaan, jota muut valtiot ovat kritisoineet.
- Palestiinalaiset ovat ajaneet asiaansa mm. terrorismilla ja raketti-iskuilla.
- Israelilla on tukenaan ylivoimainen armeija. Israelia on kritisoitu liiallisesta voimankäytöstä ja siviilien surmaamisesta.
Terrorismi on yleistynyt maailmalla 2000-luvulla.
- Terrori-iskuja on tehty Lähi-idän lisäksi Yhdysvalloissa, Venäjällä ja Euroopassa.
- Terroristien tavoitteena on lietsoa pelkoa.
- Yhdysvallat kävi 2000-luvulla terrorisminvastaista sotaa Afganistanissa ja Irakissa.
- Terrorisminvastaisen sodan varjolla kansalaisoikeuksia rajoitettiin Yhdysvalloissa.
Vuoden 2011 ”arabikeväässä” diktaattori syöstiin vallasta monessa arabimaassa.
- Arabimaiden kansalaiset protestoivat mm. itsevaltaisia hallitsijoita, työttömyyttä, sananvapauden puutetta ja korruptiota vastaan.
- Vallanpitäjä vaihtui esimerkiksi Tunisiassa, Libyassa ja Egyptissä.
- Sosiaalinen media edesauttoi kansannousujen leviämistä.
Kappale 22
Muistiinpanot, kappale 22
Siirtomaat itsenäistyivät toisen maailmansodan jälkeen.
- Maailmansodat olivat heikentäneet siirtomaiden emämaita.
- Siirtomaiden alistamista alettiin pitää epäoikeudenmukaisena.
- Suuri osa siirtomaista itsenäistyi rauhanomaisesti.
- Joissain maissa, kuten Algeriassa, käytiin verinen itsenäisyyssota.
Siirtomaa-aika jätti jälkeensä monia ongelmia.
- Itsenäistymisen jälkeen tilanne oli monessa entisessä siirtomaassa sekasortoinen.
- Moni niistä ajautui sisällissotaan.
- Valtaan nousi useassa maassa diktaattori.
- Valkoisten ylivalta näkyi mm. Etelä-Afrikan tasavallan rotuerottelupolitiikassa.
Suuri osa köyhistä maista on entisiä siirtomaita.
- Siirtomaat oli valjastettu tuottamaan vain yhtä tai kahta emämaan tarvitsemaa tuotetta.
- Entisten siirtomaiden taloudet kärsivät siksi yksipuolisesta tuotannosta.
- Myös luonnolle on haittaa yksipuolisesta viljelystä.
- ”Kehitysmaiden” tunnuspiirteitä ovat vähäinen teollisuus, suuri lapsikuolleisuus, alhainen lukutaito ja matala elinikä.
Kehitysavulla on yritetty parantaa köyhien maiden asemaa, mutta apua on myös kritisoitu.
- Kehitysavulla rakennetaan esimerkiksi kouluja, kehitetään maanviljelyä ja parannetaan ihmisten terveyttä.
- Kehitysapua on arvosteltu siitä, että se ei kannusta kehitysmaita parantamaan itse omia elinolosuhteitaan.
- On myös riski, että apu valuu vallanpitäjien taskuun tavallisen kansan sijaan.
Kappale 21
Muistiinpanot, kappale 21
Maon kuoleman jälkeen 1970-luvulla Kiinassa alkoivat talousuudistukset.
- Uusi johtaja, Deng Xiaoping, ei enää paheksunut rikastumista.
- Yksityisyrittäjyys sallittiin osittain.
- Maataloutta uudistettiin.
- Väestönkasvua hillittiin yhden lapsen politiikalla.
Kiinassa talous kasvoi 1900-luvun lopussa nopeammin kuin muualla.
- Kiinassa riittää työvoimaa, joten siellä on halpaa tuottaa tavaroita.
- Valtava väkiluku tarkoittaa myös paljon ostajia tuotteille.
- Länsimaat ovatkin siirtäneet tuotantoaan Kiinaan.
- ”Kiina-ilmiö” tarkoittaa tehtaiden siirtämistä lännestä halpatuotantomaihin.
Rikastumisesta huolimatta Kiinassa ei ole demokratiaa, ja ihmisoikeuksia poljetaan.
- Uudistuksia vaatinut Tiananmenin mielenosoitus (1989) murskattiin verisesti.
- Vauraus on keskittynyt itärannikolle, sisämaassa on laajoja köyhiä alueita.
- Vähemmistöjen, esimerkiksi tiibetiläisten, asema on tukala.
- Lehtiä sensuroidaan ja sosiaalisen median käyttöä rajoitetaan.
Nyky-Kiina on merkittävä talousmahti, josta monet maat ovat riippuvaisia.
- Kiinalaiset yritykset ovat sijoittaneet paljon rahaa esimerkiksi Afrikkaan.
- Kiina käy kauppaa myös lännen paheksumien maiden, kuten Iranin, kanssa.
- Kiina on lainannut rahaa Yhdysvalloille ja EU-maille.
- Elintason nousu on pitänyt kiinalaiset tyytyväisinä maan kommunistiseen johtoon.
Kappale 20
Muistiinpanot, kappale 20
Maon johtamat kommunistit ottivat vallan Kiinassa toisen maailmansodan jälkeen.
- Kiinassa käytiin pitkä sisällissota kommunistien ja Kuomintang-puolueen välillä.
- Maon johtamat kommunistit kasvattivat suosiotaan kansan keskuudessa.
- Sisällissodan keskeytti vuonna 1937 alkanut sota Japania vastaan.
- Sisällissota päättyi kommunistien voittoon 1949.
Olot Kiinassa vakautuivat, ja kansan elintaso parani.
- Kiinassa tehtiin tasa-arvoa parantavia uudistuksia.
- Inflaatio ja korruptio saatiin kuriin.
- Valtio määräsi viljelysmaan, karjan ja koneet yhteiskäyttöön kansankommuuneihin.
- Kansankommuuneissa järjestettiin myös terveydenhoitoa ja koulutusta.
Jotkin uudistukset epäonnistuivat ja aiheuttivat tuhoa Kiinalle.
- Suuren harppauksen tavoitteena oli Kiinan nopea teollistuminen.
- Kampanja epäonnistui ja miljoonat ihmiset kuolivat nälkään.
- Kulttuurivallankumouksessa vainottiin ja kidutettiin toisinajattelijoiksi epäiltyjä.
- Kulttuurivallankumous ajoi Kiinan kaaokseen.
Kiina oli Maon aikana eristäytynyt diktatuuri.
- Mao oli julma diktaattori, jolla oli Kiinassa täydellinen valta.
- Kiina kilpaili niin länsivaltojen kuin Neuvostoliitonkin kanssa.
- Kiina suhtautui kilpailijoihinsa uhmakkaasti.
- Maa kehitti oman ydinaseen vuonna 1964.
Kappale 19
Muistiinpanot, kappale 19
Kiina oli tuhansien vuosien ajan loistelias keisarikunta.
- Kiinasta on peräisin moni keksintö, kuten kirjapainotaito, posliini ja ruuti.
- Maa oli pitkään Eurooppaa edellä tieteissä ja taiteissa.
- Maata hallitsi itsevaltainen keisari, jota kutsuttiin ”Taivaan pojaksi”.
- Kiinassa arvostettiin perinteitä ja ihmisten välistä arvojärjestystä.
1800-luvulla Kiinassa oli monia ongelmia, kuten nälänhätää ja kapinoita.
- Väestönkasvun vuoksi ruokaa ja töitä ei riittänyt kaikille.
- Koska työvoimaa oli aina tarjolla, tekniikkaa ei kehitetty ja Kiinan kehitys hidastui.
- Ongelmana olivat myös rikollisuus, korruptio ja luonnonkatastrofit.
- Näiden syiden vuoksi kiinalaiset alkoivat kapinoida hallitsijoitaan vastaan.
Länsimaat käyttivät 1800-luvulla Kiinaa taloudellisesti hyväkseen.
- Länsimaat halusivat hyödyntää Kiinan raaka-aineita ja myydä sille tuotteitaan.
- Britit veivät oopiumia Kiinaan sen vastustuksesta huolimatta.
- Länsivallat voittivat oopiumsodat Kiinaa vastaan.
- Vaikka Kiinasta ei tullut siirtomaata, sitä hyödynnettiin taloudellisesti.
Kiinan keisari syrjäytettiin vuonna 1912, ja Kiinasta tuli tasavalta.
- Kapinointi keisaria vastaan yltyi 1900-luvun alussa.
- Lopulta viimeinen keisari, 6-vuotias poika, syrjäytettiin.
- Levottomuudet ja valtakilpailu jatkuivat tasavallan ensimmäisinä vuosikymmeninä.
Muistiinpanot kappale 13
Muistiinpanot, kappale 13
Kylmän sodan aikana oli kaksi Saksan valtiota.
- Toisen maailmansodan voittajat jakoivat Saksan ja Berliinin.
- Yhdysvallat (USA), Iso-Britannia ja Ranska miehittivät länsiosia, idässä valvoi Neuvostoliitto (NL).
- Berliinin saarto (1948‒49) johti Länsi- ja Itä-Saksan valtioiden syntyyn.
- Itä-Saksa rakensi Berliinin muurin 1961 pysäyttääkseen muuttoliikkeen länteen.
Kuuban kriisissä maailma oli lähellä joutua ydinsotaan.
- Kuubassa tapahtui vallankumous 1959.
- Kuuban ja USA:n välit huononivat, ja Kuuba liittoutui NL:n kanssa.
- NL ryhtyi rakentamaan Kuubaan ohjustukikohtia, jolloin USA uhkasi NL:a sodalla.
- Kriisi ratkesi suurvaltojen neuvotteluissa, ja sen jälkeen niiden välit paranivat.
Korean ja Vietnamin sodissa Yhdysvallat yritti torjua kommunismin leviämistä.
- Kiinan muuttuminen kommunistiseksi huolestutti USA:ta.
- Kommunistit yrittivät ottaa vallan myös Koreassa ja Vietnamissa, jolloin USA puuttui tilanteeseen.
- Korean sota päättyi 1953 maan jakautumiseen.
- Pohjois-Korea on edelleen kommunistinen diktatuuri.
Vietnamin sota oli ensimmäinen sota, jonka Yhdysvallat hävisi.
- USA:n moderni armeija ei pärjännyt sissisotaa käyville Pohjois-Vietnamin kommunisteille.
- Vietnamin sotaa (1964‒73) arvosteltiin rajusti USA:ssa, ja erityisesti hippiliike vaati sen lopettamista.
- Lopulta USA vetäytyi Vietnamista, ja Vietnam muuttui kommunistiseksi.
Muistiinpanot kappale 18
Muistiinpanot, kappale 18
Neuvostoliitto puuttui Suomen sisäisiin asioihin.
- Yöpakkasten aikaan 1958‒59 Neuvostoliitto epäili Suomen ystävällismielisyyttä, mutta Kekkonen luovi suhteet kuntoon (kirja s. 137).
- Noottikriisin aikaan 1961 Neuvostoliitto vaati Suomea sotilaalliseen yhteistyöhön, mutta Kekkosen onnistui välttää kriisin syveneminen (kirja s. 138).
- Kriisien seurauksena Suomi otti hyvin varovaisen asenteen Neuvostoliittoa kohtaan.
Neuvostoliiton mielistelyä kutsuttiin suomettumiseksi.
- Suomettuminen tarkoitti, että itsenäinen Suomi otti Neuvostoliiton toiveet huomioon kaikin mahdollisin tavoin.
- Suomettuminen vaikeutti Suomen kansainvälistä puolueettomuutta.
- Toisaalta suomettuminen oli järkevää idänpolitiikkaa epävakaina aikoina.
Kekkonen oli presidenttinä poikkeuksellisen pitkään.
- Kekkonen on Suomen pitkäaikaisin presidentti: hän johti maata vuosina 1956‒81.
- Hän oli voimakas vallankäyttäjä.
- Kekkonen loi hyvät suhteet Neuvostoliittoon, mikä voimisti hänen omaa asemaansa suomettuneessa Suomessa.
- Suomen elintaso ja varallisuus kasvoivat Kekkosen kaudella.
Neuvostoliiton hajoaminen mahdollisti Suomen liittymisen Euroopan unioniin.
- Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991, ja Suomesta tuli jo vuonna 1995 Euroopan unionin jäsenvaltio.
- Neuvostoliiton hajoaminen keskeytti kaupan itään ja oli osasyynä 1990-luvun lamaan.
- Euroopan unionin jäsenyys vaikuttaa tavallisen suomalaisen arkipäivään monin tavoin.
Muistiinpanot kappale 17
Muistiinpanot, kappale 17
Suuri muuttoliike maalta kaupunkiin alkoi 1960-luvulla.
- Koneellistuminen vähensi työvoiman tarvetta maaseudulla.
- Valtio taisteli maaseudun liikatuotantoa vastaan maksamalla siitä, että peltoja ei viljeltäisi.
- Maaseudulla aikuisikään varttuneet suuret ikäluokat joutuivat etsimään töitä kaupungeista.
Suomi muuttui nopeasti maaseutuyhteiskunnasta kaupunkiyhteiskunnaksi.
- Kaupunkeihin rakennettiin nopeassa tahdissa kerrostalolähiöitä.
- Kesti aikansa, ennen kuin lähiöihin saatiin kaikki tarvittavat palvelut.
- Ihmisten elämäntapa muuttui kaupunkiin muuton myötä.
Suomalaisten elintaso nousi.
- Jo 1930-luvulla alkanut elintason nousu jatkui sotien jälkeen.
- Ihmisillä oli varaa kuluttaa rahaa aikaisempaa enemmän esimerkiksi vaatteisiin ja vapaa-aikaan.
- Matkustaminen ulkomaille alkoi vähitellen yleistyä.
Elämäntapa kansainvälistyi vähitellen.
- Matkustamisen lisääntyminen ja televisio levittivät Suomeen kansainvälisiä vaikutteita.
- Kansainvälisyys näkyi muun muassa muodissa ja musiikissa.
- Myös ruokakulttuuri kansainvälistyi, kun pikaruokaketjut levisivät Suomeen.
Muistiinpanot kappale 16
Muistiinpanot, kappale 16
Sodan jälkeen Suomessa syntyi paljon lapsia.
- Sodan päätyttyä solmittiin paljon uusia avioliittoja.
- Vuosina 1945‒50 Suomessa syntyivät niin sanotut suuret ikäluokat.
- Valtio auttoi lapsiperheitä esimerkiksi maksamalla lapsilisiä, jakamalla äitiyspakkauksia ja myöntämällä verohelpotuksia.
Vuonna 1952 Suomessa tapahtui monia myönteisiä asioita.
- Helsingin olympialaiset toivat maahan kansainvälisen tuulahduksen.
- Armi Kuusela valittiin maailman kauneimmaksi naiseksi.
- Suomi sai sotakorvaukset maksettua.
Nuorisokulttuuri alkoi vähitellen saapua Suomeen 1950-luvulla.
- Amerikkalaiset äänilevyt, lehdet ja muoti levisivät Suomeen.
- Nuorisokulttuurin ensimmäisiä edustajia olivat lättähatut ja myssymissit, jotka tunnisti pukeutumistyylistä.
Muistiinpanot kappale 15
Muistiinpanot, kappale 15
Neuvostoliiton talousongelmat pahenivat 1980-luvun lopulla.
- Yhdysvallat lisäsi asevarustelua, mutta Neuvostoliitolla ei ollut varaa samaan.
- Neuvostoliitto oli romahtamispisteessä, kun maan johtoon valittiin Mihail Gorbatšov vuonna 1985.
Gorbatšov yritti uudistaa Neuvostoliittoa.
- Gorbatšov aloitti talousuudistukset, esimerkiksi yksityisyritykset sallittiin.
- Samaan aikaan lisättiin ihmisten sananvapautta.
- Gorbatšovilla oli hyvät suhteet länsivaltojen johtajiin, ja kylmän sodan jännite alkoi vähentyä.
Itä-Euroopan maat luopuivat kommunismista.
- Gorbatšovin uudistusmielisyys sai itäeurooppalaiset haaveilemaan uudistuksista.
- Itä-Euroopan kommunistiset maat muuttuivat demokratioiksi 1980-luvun lopussa.
- Jakautunut Saksa yhdistyi vuonna 1990.
- Lopulta Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991 ja Eurooppaan syntyi 15 uutta valtiota.
Euroopan unioni on laajentunut 28 valtion liitoksi. (Brexit = 27)
- Eurooppa alkoi yhdentyä toisen maailmansodan jälkeen.
- Yhdentymisen tarkoituksena on ollut pitää rauha yllä Euroopassa ja auttaa jäsenmaita kasvattamaan talouttaan.
- Euroopan unioni sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2012.
Muistiinpanot kappale 14
Muistiinpanot, kappale 14
Neuvostoliitto oli diktatuuri ja siellä noudatettiin sosialismia.
- Valta oli kommunistisella puolueella, muut puolueet olivat kiellettyjä.
- Valtio päätti, mitä tavaroita tuotetaan ja kuinka paljon. Valtio omisti kaikki tehtaat ja yritykset.
- Neuvostoliitossa pyrittiin tasa-arvoisuuteen, mutta ihmisten vapauksia rajoitettiin.
Yhdysvallat oli demokratia, mutta vähemmistöjen asema oli pitkään huono.
- Talous kasvoi Yhdysvalloissa voimakkaasti ja elintaso nousi.
- Elintason nousu synnytti mm. nuorisokulttuurin.
- Yhdysvalloissa sallittiin erilaisia puolueita ja ihmisillä oli enemmän vapauksia.
- Kommunisteja kuitenkin vainottiin, eikä mustilla ollut samanlaisia kansalaisoikeuksia kuin valkoisilla.
Neuvostoliitossa ei ylletty samanlaiseen elintasoon kuin Yhdysvalloissa.
- Suunnitelmatalous oli tehottomampi kuin länsimaissa yleinen markkinatalous.
- Neuvostoliiton asevarustelu vei rahaa, minkä seurauksena muista tuotteista oli pulaa.
- Tavara- ja elintarvikepula oli Neuvostoliitossa arkipäivää.
Propaganda oli osa kylmää sotaa.
- Urheiluvoittojen ajateltiin todistavan oman järjestelmän paremmuutta.
- Tämän vuoksi doping yleistyi urheilussa.
- Urheilukilpa näkyi erityisesti olympialaisissa.
- Myös viihdekulttuuri oli osa propagandaa, esimerkiksi monet Hollywood-filmit korostivat Yhdysvaltojen paremmuutta kylmässä sodassa.