1. 1700-luvun säätyjä olivat aatelisto,papisto,porvalisto ja talonpojat.

2. Päätöksenteon ulkopuolelle jäi paljon ihmisiä,sillä talonpoikaissäätyyn kuuluivat vain maataomistavat tilalliset. Maattomilla ei ollut vaikutusmahdollisuutta.

3. a) Kuningas sai tehdä päätöksiä vain, jos säätyjen äänet menivät tasan. Aikakautta kutsutaan säätyvallan ajaksi ja vapauden ajaksi.

b) Kuninkaan tehtäviksi jäi päätösten allekirjoittaminen ja asiakirjojen leimaaminen. Kuningasta pilkattiin leimasinkuninkaaksi.

 c) Säädyt lähettivät edustajansa valtiopäiville, jotka kokoontuivat Tukholmassa kolmen vuoden välein. Valtio päivillä kullakin säädyllä oli vain yksi ääni. Päätöksen tekemiseen tarvittiin komen säädyn äänet.

 d) Säätyvallan aika päättyi Kustaa III:n vallankaappaukseen, ja valta palautettiin riiteleviltä säädyiltä kuninkaalle. Ruotsi palasi takaisin itsevaltiouteen. Tätä aikaa kutsutaan Kustavilaiseksi ajaksi.

4. a) Päätöksen tekemiseen tarvittiin komen säädyn äänet. Kullakin säädyllä oli vain yksi ääni. Säädyt olivat usein erimielisiä joten päätöksen teko oli vaikeaa. Se jäikin usein virkamiehille jotka hoitivat maan asioita valtiopäivien välillä. 

b) Säätyvallan aikana päätöksenteko oli hankalaa. Valtakuntaa oli vaikea kehittää kun keskenään riitelevät ryhmät eivät löytäneet yhteisymmärrystä siitä,miten tulisi toimia. Tämän lisäksi naapurimaat käyttivät tilannetta hyväkseen ja lahjoivat säätyjen jäseniä toimimaan naapurimaiden etujen mukaan.

 c) Vaikka Kustaa III kehitti valtakuntaa, ei itsevaltius miellyttänyt kaikkia.