Biologia
viikko 19
Tehtäviä
1. Kerro isoaivojen
a) rakenteesta. ovat jakautuneet oikeeaan ja vasempaan aivopuoliskoon.
b) tehtävistä. yhdistää aivopuoliskot, mahdollistaa nniiden välisen yhtwistyön
2. Mitä tehtäviä on
a) pikkuaivoilla?kehon liikkeiden säätelyyn ja kehon tasapainon ylläpitämiseen
b) väliaivoilla?ohjaavat hormooni toimintaa aivolisäkkeen avuklla
3. Mistä elintoiminnoista ydinjatke vastaa?ohjaa pefus elintoimintoja kuten sysdämmen syksettä verren painetta, hengithystä sekä nielemis ja aivastus rwflwksejä
4. Mihin perustuu muistin toiminta? muisti perutstsuu hermosolujen kykyyn muodostaa yuusia yhteyksiä toistensa välille.
5. Mitä tarkoittaa
a) työmuisti?työ muistiin mahtuu vain vähän tietoa ja vaihtuu nopeesti
b) asiat tallentuvat piktä aikaisesti
6.Millä tavoilla voi edistää aivojen hyvinvointia?nukkumalla
7. Miksi tarvitsemme unta?hyvinvointiin ja jaksamiseen
1. Kerro isoaivojen
a) rakenteesta. ovat jakautuneet oikeeaan ja vasempaan aivopuoliskoon.
b) tehtävistä. yhdistää aivopuoliskot, mahdollistaa nniiden välisen yhtwistyön
2. Mitä tehtäviä on
a) pikkuaivoilla?kehon liikkeiden säätelyyn ja kehon tasapainon ylläpitämiseen
b) väliaivoilla?ohjaavat hormooni toimintaa aivolisäkkeen avuklla
3. Mistä elintoiminnoista ydinjatke vastaa?ohjaa pefus elintoimintoja kuten sysdämmen syksettä verren painetta, hengithystä sekä nielemis ja aivastus rwflwksejä
4. Mihin perustuu muistin toiminta? muisti perutstsuu hermosolujen kykyyn muodostaa yuusia yhteyksiä toistensa välille.
5. Mitä tarkoittaa
a) työmuisti?työ muistiin mahtuu vain vähän tietoa ja vaihtuu nopeesti
b) asiat tallentuvat piktä aikaisesti
6.Millä tavoilla voi edistää aivojen hyvinvointia?nukkumalla
7. Miksi tarvitsemme unta?hyvinvointiin ja jaksamiseen
viikko 18
1. Päättele mikä numero tulee seuraavaksi.
a) 2 - 5 - 8 - 11 - 14 - 17 - 20b) 6 - 7 - 9 - 12 - 16 - 21 - 26
c) 32 - 29 - 27 - 24 - 22 - 19 - 16
d) 8 - 9 - 18 - 19 - 38 - 39 - 49
2. Päättele mikä kirjain tulee seuraavaksi.
A - C - F - H - K - M - O
3. Mikä luku tulee yläriville ja mikä alariville?
4 - 6 - 16 - 8 - 36 - 10 -
5 - 9 - 7 - 25 - 9 - 49 -
4. Päättele montako "pyramidia" tulee vaakakuppiin, jotta tasapaino säilyy.
4
5. Selvitä käännetyn kortin maa ja arvo.
en osaa enkä ymmärrä tätä vikaa tehtävää
viikko 17
Tehtäviä
1. Mihin kahteen osaan hermosto jaetaan rakenteensa perusteella ja mitä niihin kuuluu? keskushermostoon ja ääreishermostoon
2. Mitä tehtäviä on ääreishermostolla?välittää tietoja elimistön tilasta ja ympäristössämme tapahtuvista muutoksista.
3. Kerro hermosolun rakenteesta. kaikissa hermosoluissa on useita lyhyitä tuojaaharakkeita ja yleensä yksi pitkä viejähaarake.
4. Mitä tehtäviä on
a) tahdonalaisella hermostolla?säädellä tahdonalaisia lihaksia ja välittää aistitetoa.
b) autonomisella hermostolla?säätelee elimistössä tapahtuvia tahdosta riippumattomia toimintoja.
5. Mikä on synapsi?kahden hermosolun välinen rakko
6. Kerro kuinka sähköinen viesti (impulssi) välittyy hermosolusta toiseen. hermopulssi voi saada alkunsa kun aistinsolu reagoi ärsykkeeseen tai hermosolu saa viestin toisesta hermosolusta
7.a) Mihin kahteen ryhmään refleksit voidaan jakaa?opitut reflexit,
b) Mitä hyötyä reflekseistä on?reflexi nopeuttaa reagointia tilanteissa joissa se voi olla ratkaisevan tärkeää elimistön suojaamiseksi vauriolta
Kirjasta tehtävät 4 -5 a) s. 142.
4
a)väärin se säätelee lihaksia
b)oikein
c)oikein
1. Mihin kahteen osaan hermosto jaetaan rakenteensa perusteella ja mitä niihin kuuluu? keskushermostoon ja ääreishermostoon
2. Mitä tehtäviä on ääreishermostolla?välittää tietoja elimistön tilasta ja ympäristössämme tapahtuvista muutoksista.
3. Kerro hermosolun rakenteesta. kaikissa hermosoluissa on useita lyhyitä tuojaaharakkeita ja yleensä yksi pitkä viejähaarake.
4. Mitä tehtäviä on
a) tahdonalaisella hermostolla?säädellä tahdonalaisia lihaksia ja välittää aistitetoa.
b) autonomisella hermostolla?säätelee elimistössä tapahtuvia tahdosta riippumattomia toimintoja.
5. Mikä on synapsi?kahden hermosolun välinen rakko
6. Kerro kuinka sähköinen viesti (impulssi) välittyy hermosolusta toiseen. hermopulssi voi saada alkunsa kun aistinsolu reagoi ärsykkeeseen tai hermosolu saa viestin toisesta hermosolusta
7.a) Mihin kahteen ryhmään refleksit voidaan jakaa?opitut reflexit,
b) Mitä hyötyä reflekseistä on?reflexi nopeuttaa reagointia tilanteissa joissa se voi olla ratkaisevan tärkeää elimistön suojaamiseksi vauriolta
Kirjasta tehtävät 4 -5 a) s. 142.
4
a)väärin se säätelee lihaksia
b)oikein
c)oikein
d)oikein
e)oikein
5
a)c
b)d
c)a
d)e
e)b
e)oikein
5
a)c
b)d
c)a
d)e
e)b
Vko 16
ravinto
Monipuolinen ruoka auttaa monin tavoin voimaan hyvin se vaikuttaa kehoon ja mielialaan. Ruokien ravintoaineet vaikuttavat meidän jokaiseen soluumme sydämeen, luihin lihaksiin, verisuoniin, ihoon, hiuksiin ja kynsiin.
* liikunta
Mielialasi kohenee.
Ajatuksesi terävöityvät.
Stressin tunteesi kevenee.
Nukut paremmin.
tyypin 2 diabetestatuki- ja liikuntaelinsairauksia
joitakin syöpätauteja.
mielenhyvinvointi
Oman mielen hyvinvoinnista voi pitää huolta, kuten muutenkin terveydestä. Mukava tekeminen, yhteinen oleminen läheisten kanssa, monipuolinen ruokavalio, liikunta ja riittävä yöuni auttavat kehoamme ja mieltämme voimaan hyvin. Voimme hyvin, kun kehomme, mielemme ja elämämme eri osa-alueet toimivat yhdessä joustavast i
Monipuolinen ruoka auttaa monin tavoin voimaan hyvin se vaikuttaa kehoon ja mielialaan. Ruokien ravintoaineet vaikuttavat meidän jokaiseen soluumme sydämeen, luihin lihaksiin, verisuoniin, ihoon, hiuksiin ja kynsiin.
* liikunta
Mielialasi kohenee.
Ajatuksesi terävöityvät.
Stressin tunteesi kevenee.
Nukut paremmin.
Liikkuminen ennaltaehkäisee hoitaa ja kuntouttaa monia sairauksia, kuten
useita sydän- ja verisuonisairauksiatyypin 2 diabetestatuki- ja liikuntaelinsairauksia
joitakin syöpätauteja.
mielenhyvinvointi
Oman mielen hyvinvoinnista voi pitää huolta, kuten muutenkin terveydestä. Mukava tekeminen, yhteinen oleminen läheisten kanssa, monipuolinen ruokavalio, liikunta ja riittävä yöuni auttavat kehoamme ja mieltämme voimaan hyvin. Voimme hyvin, kun kehomme, mielemme ja elämämme eri osa-alueet toimivat yhdessä joustavast i
perjantAI 10
1
1kotelo
2munuaislaskimo
3munuaisvaltimo
4munuaisallas
5virtsajohtimet
6virtsarakko
7virtsaputki
2
a)hiilidioksidi, suolat, urea, ruoan sulamattomat osat
b)aineen vaihdunnasta
c)munuaisset ja maksa
3
a)maksa
b) munuaiset
c)munuaiset
d)virtsarakko
e)iho
f)maksa
4
a)
1hiussuonikeränen
2valtimo
3laskimo
4hiussuonia
5kokoojaputki
6munuaistiehyt
1
a)elimistön viestinviejiä
b)kudoksissa ja umpirauhasissa
c)ruuansulatus, vuorokausirytmi, verenpaine
2
1hypotalamus
2käpylisäke
3haima
4kivekset
5aivolisäke
6kilpirauhanen
7lisämunuaiset
8munasarjat
3
a)3
b)4
c)2
d)1
4
a)munasarjat säätelee kuukautiskiertoja
b)aivolisäke pituuskasvun säätely
c)hypotalamus mielihyvä
5
a) oikein
b) joo
c) juu
d) väärin
e)juu
f)ju
1kotelo
2munuaislaskimo
3munuaisvaltimo
4munuaisallas
5virtsajohtimet
6virtsarakko
7virtsaputki
2
a)hiilidioksidi, suolat, urea, ruoan sulamattomat osat
b)aineen vaihdunnasta
c)munuaisset ja maksa
3
a)maksa
b) munuaiset
c)munuaiset
d)virtsarakko
e)iho
f)maksa
4
a)
1hiussuonikeränen
2valtimo
3laskimo
4hiussuonia
5kokoojaputki
6munuaistiehyt
1
a)elimistön viestinviejiä
b)kudoksissa ja umpirauhasissa
c)ruuansulatus, vuorokausirytmi, verenpaine
2
1hypotalamus
2käpylisäke
3haima
4kivekset
5aivolisäke
6kilpirauhanen
7lisämunuaiset
8munasarjat
3
a)3
b)4
c)2
d)1
4
a)munasarjat säätelee kuukautiskiertoja
b)aivolisäke pituuskasvun säätely
c)hypotalamus mielihyvä
5
a) oikein
b) joo
c) juu
d) väärin
e)juu
f)ju
viikko 14
1. Nimeä hengityselimistön osat 1-7.
1nenäontelo
2nielu
3keuhkot
4henkitorvi
5keuhkoputki
6pallea
7keuhkorakkula
2. a) Järjestä hengityksen vaiheet oikeaan järjestykseen.
1keuhkotuuletus 2kaasujenvaihto keuhkojen ja veren völillä 3kaasujen kuljetus 4kaasujenvaihto veren ja solujen välillä 5 soluhengitys
b) Mitä tarkoittaa keuhkotuuletus?
keuhkotuuletuksessa keuhkot täyttyvät sisäänhengityksen aikana ja tyhjentyvät uloshengityksen aikana.
3. Sisään- ja uloshengitys.
keuhkoihin virtaa hapekasta ilmaa ja uyloshengityksessä hiilidioksidi poistuu keuhkoista.
4. Keuhkorakkulan toiminta.
Kaasujen vaihto tapahtuu keuhkorakkuloissa. Kaasujen vaihto perustuu siihen että aineella on tapana tasata pitoisuus erot, koska keuhko rakkulan ilmassa on enemmän happea kuin hiussuonen veressä, happea siirtyy keuhkorakkulan ohuen seinämän läpi vereen. Veressä on taas enemmän hiilidoiksidia kuin keuhkorakkulan ilmassa, joten hiilidioksidia siirtyy verestä keuhko rakkulaan.
Muita tehtäviä.
5. Miksi on parempi hengittää nenän kuin suun kautta?
kylmä ilma lämpenee nenä ontelossa
6. Kuinka ihminen pystyy tuottamaan ääntä?
Hengityksen aikana äänihuulten rako on auki. Puhuessa rako sulkeutuu äänihuulten läpi virtaava ilma saa äänihuulet värähtelemään. värähtely ssaa aikaan äänen.
7. a) Kuinka vuoristoalueiden ihmiset ovat sopeutuneet ohueen ilmaan?
b) Millaisia oireita vuoristotauti aiheuttaa?
päänsärky, pahoinvointi, oksentelu, tasapainohäiriöt, sekavuus, hengenahdistus, veriset vaahtoyskökset ja unettomuus.
8. Tee kirjoitelma (essee) aiheesta;
Hengityselimistön hyvinvointi ja terveys
TAI
Hengityselinten sairauksia
- Essee arvioidaan plussilla. + / ++ / +++ => +++ paras tulos.
- Kaikki tekeminen vaikuttaa biologian numeroon.
- PALAUTUS TULEE OLLA VIIMEISTÄÄN PERJANTAINA, MYÖHÄSTYNEITÄ EI OTETA ARVIOINNISSA HUOMIOON.
Hengityselimistön hyvinvointi ja terveys
Hengittäminen on meille arkista ja jokahetkistä. Kuitenkin jos hengitykseen tulisi tauko, alkaisimme voida pahoin, menettää tajuntaamme, saattaisimme saada aivovaurion ja lopulta kuolisimme. Siksi on tärkeää pitää hyvää huolta hengityselimistöstämme.
Hengityselimistön hyvinvointiin voimme vaikuttaa esimerkiksi liikunnalla. Hengityselimistön tärkein harjotus on hengästyttävä liikunta. Hyvä fyysinen kunto lisää vastustuskykyä, sekä nopeuttaa toipumista infektioista. Hengityslihakset vahvistuvat tehostuneen hengityksen seurauksena ja hapenottokyky paranee.
Hengityselimistön hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttaa myös ilmanlaatu. Epäpuhtaudet ilmassa voivat aiheuttaa yskää, nuhaa, hengen ahdistusta ja hengityselin sairauksien pahenemista. Ilmansaasteet ja pienhiukkaset haittaavat hengitystämme. Pienhiukkasia syntyy eniten liikenteen päästöistä. Suomessa ilmanlaatu on yksi maailman puhtaimmista, joten ilmansaasteet eivät aiheuta merkittävää terveyshaittaa. Ulkoilman lisäksi myös sisäilma voi aiheuttaa hengitysongelmia. Esimerkiksi erilaiset homeet ja sienet rakennuksissa voivat aiheutttaa hengityselimistön terveyshaittoja.
Tupakoimattomuus on tärkeä tekijä hengitysterveyden edistämisessä.Tupakoinnilla on yhteys useisiin syöpiin, erityisesti keuhkosyöpään. Myös passiivinen altistuminen tupakansavulle aiheuttaa samoja terveyshaittoja kuin tupakointi.
1nenäontelo
2nielu
3keuhkot
4henkitorvi
5keuhkoputki
6pallea
7keuhkorakkula
2. a) Järjestä hengityksen vaiheet oikeaan järjestykseen.
1keuhkotuuletus 2kaasujenvaihto keuhkojen ja veren völillä 3kaasujen kuljetus 4kaasujenvaihto veren ja solujen välillä 5 soluhengitys
b) Mitä tarkoittaa keuhkotuuletus?
keuhkotuuletuksessa keuhkot täyttyvät sisäänhengityksen aikana ja tyhjentyvät uloshengityksen aikana.
3. Sisään- ja uloshengitys.
keuhkoihin virtaa hapekasta ilmaa ja uyloshengityksessä hiilidioksidi poistuu keuhkoista.
4. Keuhkorakkulan toiminta.
Kaasujen vaihto tapahtuu keuhkorakkuloissa. Kaasujen vaihto perustuu siihen että aineella on tapana tasata pitoisuus erot, koska keuhko rakkulan ilmassa on enemmän happea kuin hiussuonen veressä, happea siirtyy keuhkorakkulan ohuen seinämän läpi vereen. Veressä on taas enemmän hiilidoiksidia kuin keuhkorakkulan ilmassa, joten hiilidioksidia siirtyy verestä keuhko rakkulaan.
Muita tehtäviä.
5. Miksi on parempi hengittää nenän kuin suun kautta?
kylmä ilma lämpenee nenä ontelossa
6. Kuinka ihminen pystyy tuottamaan ääntä?
Hengityksen aikana äänihuulten rako on auki. Puhuessa rako sulkeutuu äänihuulten läpi virtaava ilma saa äänihuulet värähtelemään. värähtely ssaa aikaan äänen.
7. a) Kuinka vuoristoalueiden ihmiset ovat sopeutuneet ohueen ilmaan?
b) Millaisia oireita vuoristotauti aiheuttaa?
päänsärky, pahoinvointi, oksentelu, tasapainohäiriöt, sekavuus, hengenahdistus, veriset vaahtoyskökset ja unettomuus.
8. Tee kirjoitelma (essee) aiheesta;
Hengityselimistön hyvinvointi ja terveys
TAI
Hengityselinten sairauksia
- Essee arvioidaan plussilla. + / ++ / +++ => +++ paras tulos.
- Kaikki tekeminen vaikuttaa biologian numeroon.
- PALAUTUS TULEE OLLA VIIMEISTÄÄN PERJANTAINA, MYÖHÄSTYNEITÄ EI OTETA ARVIOINNISSA HUOMIOON.
Hengityselimistön hyvinvointi ja terveys
Hengittäminen on meille arkista ja jokahetkistä. Kuitenkin jos hengitykseen tulisi tauko, alkaisimme voida pahoin, menettää tajuntaamme, saattaisimme saada aivovaurion ja lopulta kuolisimme. Siksi on tärkeää pitää hyvää huolta hengityselimistöstämme.
Hengityselimistön hyvinvointiin voimme vaikuttaa esimerkiksi liikunnalla. Hengityselimistön tärkein harjotus on hengästyttävä liikunta. Hyvä fyysinen kunto lisää vastustuskykyä, sekä nopeuttaa toipumista infektioista. Hengityslihakset vahvistuvat tehostuneen hengityksen seurauksena ja hapenottokyky paranee.
Hengityselimistön hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttaa myös ilmanlaatu. Epäpuhtaudet ilmassa voivat aiheuttaa yskää, nuhaa, hengen ahdistusta ja hengityselin sairauksien pahenemista. Ilmansaasteet ja pienhiukkaset haittaavat hengitystämme. Pienhiukkasia syntyy eniten liikenteen päästöistä. Suomessa ilmanlaatu on yksi maailman puhtaimmista, joten ilmansaasteet eivät aiheuta merkittävää terveyshaittaa. Ulkoilman lisäksi myös sisäilma voi aiheuttaa hengitysongelmia. Esimerkiksi erilaiset homeet ja sienet rakennuksissa voivat aiheutttaa hengityselimistön terveyshaittoja.
Tupakoimattomuus on tärkeä tekijä hengitysterveyden edistämisessä.Tupakoinnilla on yhteys useisiin syöpiin, erityisesti keuhkosyöpään. Myös passiivinen altistuminen tupakansavulle aiheuttaa samoja terveyshaittoja kuin tupakointi.
viikko 13 läksyt
Tehtäviä
1. Kerro sydämen rakenteesta.
sydämmessä on neljä lokeroa
läpät ohjaa veren kulkua
noin nyrkinen kokoinen
eteiset ovat pienet
2. Selitä sanat;
a) syke=kertoo sydämmen lyöntien määrän minuutissa
b) sepelvaltimot=kuljettavat sydämmelle happea ja ravintoaineita
c) sydänpussi=suojaa sydäntä
d) aortta= suurin valtimo
e) hiussuonet=ohuita verisuonija
3. Vertaile valtimoita ja laskimoita (rakenne, veren virtaussuunta).
Veri virtaa sydämmestä pois valtimoita pitkin, kun taas laskimoista veri virtaa takaisin sydämmeen.
Valtimot ovat suuria verisuonia. Veri virtaa valtimoissa nopeasti joten niissä on kova paine niiden seinämät ovat paksut ja kimmoisat.
Laskimot ovat suuria verisuonia mutta niiden seinämät ovat melko ohuet ja niiden seinämien ei tarvitse kestää suurta painetta. laskimoissa on läppä joka estää verta virtaamasta väärään suntaan.
4. Millä tavalla verisuoniin syntyy verenpaine?
Kun sydän supistuu ja työntää verta valtimoihin, syntyy verenpaine.
5. Onko väittämät oikein vai väärin? Korjaa väärät väittämät.
a) Valtimoissa virtaa aina hapekasta verta. oikein
b) Laskimot vievät verta sydämestä elimistöön. Laskimoista veri virtaa takaisin sydämmeen.
c) Laskimoissa on läppiä, jotka estävät veren virtaamisen väärään suuntaan. oikein
d) Keuhkoverenkiertoa sanotaan pieneksi verenkierroksi.oikein
e) Sydämen sykkiminen aiheuttaa verenpaineen. oikein
f) Hiussuonia on vain pääkallon sisällä. Hius suonten muodostama verkosto peittää koko elimistön.
6. Mitä tapahtuu
a) hiilidioksidille pienessä verenkierrossa? Pieni verenkierto kuljettaa hiilidioksidipitoisen veren keuhkoihin ja sieltä happipitoisen veren sydämmen vasempaan puoliskoon.
b) hapelle isossa verenkierrossa? Isoverenkierto kuljettaa happipitoisen veren eri puolille elimistöä. Sen taroituksena on kuljettaa elimistön soluihin sen tarvitsemia aineita, kuten happea, ja poistaa elimistöstä solujen tuottamia tarpeettomia aineita, kuten hiilidoiksidia.
7. Kohonnut verenpaine on Suomessa yleinen vaiva.
Selvitä
a) mistä kohonnut verenpaine voi johtua? jännittäminen, rasitus, sairaudet.
b) miten verenpainetta voi laskea? levolla, lääkityksellä, ruokavaliolla ja terveelliset elämäntavat.
c) millaisia oireita kohonnut verenapaine voi aiheuttaa? huimausta, sydän kohtauksen
1. Kerro sydämen rakenteesta.
sydämmessä on neljä lokeroa
läpät ohjaa veren kulkua
noin nyrkinen kokoinen
eteiset ovat pienet
2. Selitä sanat;
a) syke=kertoo sydämmen lyöntien määrän minuutissa
b) sepelvaltimot=kuljettavat sydämmelle happea ja ravintoaineita
c) sydänpussi=suojaa sydäntä
d) aortta= suurin valtimo
e) hiussuonet=ohuita verisuonija
3. Vertaile valtimoita ja laskimoita (rakenne, veren virtaussuunta).
Veri virtaa sydämmestä pois valtimoita pitkin, kun taas laskimoista veri virtaa takaisin sydämmeen.
Valtimot ovat suuria verisuonia. Veri virtaa valtimoissa nopeasti joten niissä on kova paine niiden seinämät ovat paksut ja kimmoisat.
Laskimot ovat suuria verisuonia mutta niiden seinämät ovat melko ohuet ja niiden seinämien ei tarvitse kestää suurta painetta. laskimoissa on läppä joka estää verta virtaamasta väärään suntaan.
4. Millä tavalla verisuoniin syntyy verenpaine?
Kun sydän supistuu ja työntää verta valtimoihin, syntyy verenpaine.
5. Onko väittämät oikein vai väärin? Korjaa väärät väittämät.
a) Valtimoissa virtaa aina hapekasta verta. oikein
b) Laskimot vievät verta sydämestä elimistöön. Laskimoista veri virtaa takaisin sydämmeen.
c) Laskimoissa on läppiä, jotka estävät veren virtaamisen väärään suuntaan. oikein
d) Keuhkoverenkiertoa sanotaan pieneksi verenkierroksi.oikein
e) Sydämen sykkiminen aiheuttaa verenpaineen. oikein
f) Hiussuonia on vain pääkallon sisällä. Hius suonten muodostama verkosto peittää koko elimistön.
6. Mitä tapahtuu
a) hiilidioksidille pienessä verenkierrossa? Pieni verenkierto kuljettaa hiilidioksidipitoisen veren keuhkoihin ja sieltä happipitoisen veren sydämmen vasempaan puoliskoon.
b) hapelle isossa verenkierrossa? Isoverenkierto kuljettaa happipitoisen veren eri puolille elimistöä. Sen taroituksena on kuljettaa elimistön soluihin sen tarvitsemia aineita, kuten happea, ja poistaa elimistöstä solujen tuottamia tarpeettomia aineita, kuten hiilidoiksidia.
7. Kohonnut verenpaine on Suomessa yleinen vaiva.
Selvitä
a) mistä kohonnut verenpaine voi johtua? jännittäminen, rasitus, sairaudet.
b) miten verenpainetta voi laskea? levolla, lääkityksellä, ruokavaliolla ja terveelliset elämäntavat.
c) millaisia oireita kohonnut verenapaine voi aiheuttaa? huimausta, sydän kohtauksen
läksyjuttu
Tehtäviä
1. Millainen on
a) bakteerien rakenne ja lisääntyminen?
b) virusten rakenne ja lisääntyminen?
2. Millä tavoilla valkosolut tuhoavat taudinaiheuttajia? syömällä ne
3. Millä eri tavoilla ihmisen keho voi puolustautua taudinaiheuttajia vastaan?rokotteille valkosoluilla.
4. Selitä seuraavat käsitteet;
a) imusolmukkeetpieniä pavunmuotosia palloja elimistöön tulleet taudinaiheuttajat päätyävt imunesteeseen ja kulkeutuvat sen mukana imusolmukkeisiin.
b) vastustuskyky Vastustuskyky on elimistön kyky suojautua taudinaiheuttajia vastaan
c) rokotteet suoja tautia vastaan
d) epidemia tietyllä alueella esiintyvä
e) pandemia maailman laajuinen tauti
5. Luettele keinoja, joilla voit ehkäistä tartuntatautien leviämistä. käsien peseminen, ei sorki naamaa likasilla käsillä ja ei koske julkisilla paikoilla mihinkää kaiteisii
1. Millainen on
a) bakteerien rakenne ja lisääntyminen?
b) virusten rakenne ja lisääntyminen?
2. Millä tavoilla valkosolut tuhoavat taudinaiheuttajia? syömällä ne
3. Millä eri tavoilla ihmisen keho voi puolustautua taudinaiheuttajia vastaan?rokotteille valkosoluilla.
4. Selitä seuraavat käsitteet;
a) imusolmukkeetpieniä pavunmuotosia palloja elimistöön tulleet taudinaiheuttajat päätyävt imunesteeseen ja kulkeutuvat sen mukana imusolmukkeisiin.
b) vastustuskyky Vastustuskyky on elimistön kyky suojautua taudinaiheuttajia vastaan
c) rokotteet suoja tautia vastaan
d) epidemia tietyllä alueella esiintyvä
e) pandemia maailman laajuinen tauti
5. Luettele keinoja, joilla voit ehkäistä tartuntatautien leviämistä. käsien peseminen, ei sorki naamaa likasilla käsillä ja ei koske julkisilla paikoilla mihinkää kaiteisii