ET4 Katsomukset (2op)
Yleiset tavoitteet
- osaa eritellä maailman- ja elämänkatsomuksen sekä maailmankuvan käsitteitä, arvioida niihin liittyviä perusteita sekä erottaa katsomukselliset ja arvokysymykset mielipidekysymyksistä
- ymmärtää katsomusten, kulttuurien ja yhteiskuntamuotojen jatkuvaa historiallista muuttumista sekä osaa sen perusteella eritellä erilaisten maailmankatsomusten piirteitä ja lähtökohtia
- osaa eritellä ja arvioida evoluution, universaalien eettisten järjestelmien, Euroopan uuden ajan murroksen, valistuksen, tieteen sekä modernin markkinatalouden merkitystä maailmankuviin ja omaan elämänkatsomukseensa
- osaa arvioida erilaisten arvojen, maailmankuvien ja tietämisen tapojen sekä yksilöllisten, yhteisöllisten, poliittisten ja uskonnollisten ulottuvuuksien painoarvoa erilaisissa elämän- ja maailmankatsomuksissa
- osaa eritellä oman elämänkatsomuksensa ja siihen liittyvien uskomusten perusteita ja muotoutumista sekä ymmärtää, että elämänkatsomuksen lähtökohdat olisivat voineet poiketa nykyisistä.
Keskeiset sisällöt
- katsomuksellinen käsitteistö; katsomukset perustavina tapoina käsittää maailma ja katsomuksellisten kysymysten luonne
- ihmiskunnan katsomuksellisuuden muotoutuminen: evoluution, kielen ja joustavan yhteistyön merkitys ihmislajin kehityksessä; animismi, teismi, ateismi
- katsomusten historiaa: universaalien katsomusten ja moraalijärjestelmien synty, modernin subjektin ja tieteellisen maailmankuvan synty, edistysusko ja yhteiskunnan osa-alueiden eriytyminen uudenlaisten katsomusten taustana
- poliittisia maailmankatsomuksia, kuten liberalismi, sosialismi ja nationalismi; katsomusten ilmeneminen elämäntavassa, taiteessa, urheilussa sekä suhteessa luontoon ja ympäristöön
- elämänkatsomuksen jäsentäminen katsomushistorian näkökulmasta; oman elämänkatsomuksen taustalla olevat satunnaiset historialliset seikat
Laaja-alainen osaaminen
Elämänkatsomustieto tukee tasapainoisesti laaja-alaisen osaamisen eri osa-alueita. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteista muodostuu elämänkatsomustiedossa perusteet käsiteltävien sisältöjen ja näkökulmien rajaamiselle, oppimisen tavoitteiden eheyttämiselle sekä erilaisten oppimisympäristöjen ja työtapojen valinnalle.
Laaja-alaisen osaamisen tavoitteilla tuetaan opiskelijan
- hyvinvointiosaamista vahvistamalla omaa itsetuntemusta ja tukemalla oman identiteetin ja minäkäsityksen kehittymistä.
- vuorovaikutusosaamista kehittämällä kohtaamistaitoja, eettistä ajattelua, kulttuuritietoisuutta, myötätuntoa ja muita valmiuksia ottaa muut ihmiset sekä heidän katsomuksensa ja tarpeensa huomioon.
- monitieteistä ja luovaa ajattelua monitieteisen luonteensa kautta hyödyntämällä kriittisesti eri tietolähteitä ja yhdistelemällä luovalla tavalla eri lukioaineista, tieteistä ja taiteista omaksuttua osaamista.
- yhteiskunnallista osaamista tukemalla omien elämänvalintojen punnitsemisen sekä oman identiteetin kehittämisen kautta aktiivista kansalaisuutta sekä ihmisoikeuksien, demokratian ja kestävän tulevaisuuden periaatteiden puolustamista.
- eettistä ja ympäristöosaamista tarjoamalla mahdollisuuksia pohtia globaalin ja ekologisen oikeudenmukaisuuden merkitystä ajankohtaisissa ja arkielämään liittyvissä kysymyksissä. Opiskelu nojaa tieteelliseen näyttöön ja auttaa opiskelijaa ymmärtämään luonnon monimuotoisuuden arvon ja opettaa pohtimaan keinoja, joilla yksilö ja yhteiskunta voivat toimia ekologisesti kestävällä tavalla.
- globaali- ja kulttuuriosaamista tutustuttamalla opiskelijan merkittäviin maailmankatsomuksiin, kulttuureihin ja kulttuuriperintökohteisiin sekä tarjoamalla näin mahdollisuuden avartaa sekä vahvistaa omaa maailmankatsomusta ja ymmärtää kulttuurisen moninaisuuden arvo.
Arviointi
Opintojakson arviointi tapahtuu opintojakson yleisten tavoitteiden sekä osaamista määrittävien oppimiskriteerien perusteella. Arviointi kohdistuu siihen, kuinka laaja-alaisesti, monipuolisesti, johdonmukaisesti ja oivaltavasti opiskelija osaa pohtia katsomuksellisia kysymyksiä ja ilmaista ajatuksiaan kirjallisesti, suullisesti ja vuorovaikutteisesti. Osaamisen määrittämisessä huomioidaan annettujen tiedollisten ja taidollisten kriteerien näkökulmasta myös opiskelijan katsomuksellinen ja kulttuurinen yleissivistys sekä laaja-alaisen osaamisen edistyminen. Laaja-alaisen osaamisen edistymistä arvioidaan opintojakson tarjoamien mahdollisuuksien puittessa ja osana opintojakson yleistä arviointia. Tällä tavalla huomioidaan ja tuetaan opiskelijan laaja-alaisempaa kehitystä ihmisenä ja yhteiskunnallisena toimijana.
Opiskelun aikaisella ja näyttösuorituksiin kytkeytyvällä arvioinnilla tuetaan ja rohkaistaan opiskelijan kykyä reflektoida oman elämänkatsomuksensa ja identiteettinsä rakentumista sekä kykyä perustella katsomuksellisia valintojaan. Toisaalta arvioinnilla tuetaan ja ohjataan oman oppimisen suunnittelua, arviointia ja kehittämistä.
Opintojakso arvioidaan asteikolla 4–10.
Itsenäinen opiskelu
Opintojakson itsenäinen opiskeleminen ei ole elämänkatsomustiedon vuorovaikutteisen, keskustelevan ja yhteistoiminnallisen luonteen takia suositeltavaa, mutta opiskelija voi opintojensa niin edellyttäessä suorittaa opintojakson kokonaisuudessaan tai osittain myös itsenäisesti. Opiskelutavasta ja näyttösuorituksista sovitaan erikseen opintojaksosta vastaavan opettajan kanssa.