Alkoholi imeytyy mahalaukussa ja erityisesti ohutsuolessa. Se kulkeutuu nopeasti aivoihin, keuhoihin, maksaan ja munuaisiin.

Veren alkoholipitoisuutta mitataan promilleina, yksi promille tarkoittaa yhtä grammaa puhdasta alkoholia litrassa verta.

Tavallisesti humala syntyy pikku hiljaa, jolloin sitä ei itse huomaa. Alkoholipitoisuus on korkeimmillaan veressä noin tunnin kuluttua juomisen aloittamisesta. Vaikutukset eivät tunnu heti, joten nuori saattaa juoda huomaamattaan reilusti yli oman kestorajansa ja jopa hengenvaarallisen määrän.

Syöminen hidastaa alkoholin imetymistä vereen. Lisäksi alkoholin imeytymiseen vaikuttavat henkilön sukupuoli, koko ja tottumus alkoholiin. Jos alkoholiin tottumaton 45 kg tyttö juo tunnissa 8 pulloa keskiolutta, voi promillet nousta kolmeen, jolloin syntyy tajuttomuus ja tyttö on muiden armoilla. Saman määrän juova 60 kg poika saattaa hyvällä onnella päästä kävellen kotiin. Vastaavan määrän juotuaan 80 kg aikuisen miehen alkoholipitoisuus nousee 1,5 promillen tasolle. (Naisilla elimistössä nestettä 66 % ja miehillä 75 % eli mies kestää tästä syystä paremmin).

Elimistöstä poistuu alkoholia keskimäärin 1 g/10 kg tunnissa. Palaminen tapahtuu maksassa. Hengityksen, hien tai virtsan mukana kehosta poistuu vain n. 5 % nautitusta alkoholista.

Alkoholimyrkytys aiheutuu runsaan alkoholimäärän nopeasta juomisesta. Hegenvaarallisena pidetään 5 promillen rajaa, mutta nuorella jo alle 3 promillea voi olla vaarallista. Suomessa kuolee vuosittain alkoholimyrkytykseen n. 400-500 hlöä.