Oma sivu
Diagrammibloki
Kouvolan peruskoulutusta kehitetään
Kouvolan Sanomat julkaisi 13.6.2019 Kouvolan peruskoulujen kehittämisestä artikkelin
https://kouvolansanomat.fi/uutiset/lahella/e20855ab-078b-4f95-86ed-b749ebeed994
jossa on mainio diagrammi. Erityisesti pidän diagrammin väreistä. Vasemman reunan menneisyyteen viittaava beige kenttä lukuisine kouluineen ja oikean reunan vihreä tulevaisuus vähän niukempine koulurakennuksineen on puhutteleva. Toki Kouvolan Sanomat viestii näillä kentillä, että melko samanlaisista koulutönöistä Kouvolan peruskoululaitos koostuu jatkossakin, mikä on tavallaan vähän tylyä.
Tulevaisuussuunnitelman toinen keskeinen elementti on suunnitelman viisijakoisuus: Elimäki-Koria, Inkeroinen-Myllykoski, Keskusta, Kuusankoski-Jaala ja Valkeala. Kun kymmenisen vuotta sitten kuusi kuntaa lopettivat toimintansa ja Kouvola perustettiin, avautui mahdollisuus kuntapalveluiden kehittämiselle uudelta eteenpäin katsovalta kannalta. Peruskouluasioissa ei kuntarajoja ole vielä poistettu, korkeintaan muutaman kylän kohdalla vähän muutettu. Oikeastaan jaalalaiset voisivat olla vähän loukkaantuneita, kun eivät ole saaneet omaa toteuttamisohjelmaa Jaalan koululle, jonka jatko näyttää turvatulta silti.
Suunnitelman mukaan Elimäki-Koria alueella on tulevaisuudessa kaksi peruskoulua, joihin tulee noin 50-80 oppilasta vuosittain. Tällä alueella yläkoulua käydään Elimäen kylässä noin 18 kilometrin päässä Korialta. Tässä ei siis aiota noudattaa lähikouluperiaatetta, mistä linja-autoliikennöitsijät lienevät tyytyväisiä. Toinen kouluista lienee yksisarjainen ja toinen yksi tai kaksisarjainen oppilasmäärän vuosittaisen vaihtelun mukaan. Alueelle rakennetaan uusi koulurakennus, diagrammin mukaan Elimäen kylään.
Inkeroinen-Myllykoski alueelle rakennetaan kaksi uutta peruskoulua ja kaksi nykyisistä, Sippolan koulun ja Inkeroisten yhtenäiskoulun toiminta jatkuu. Oppilasennusteen mukaan nämä neljä koulua jakavat alueen 100 vuosittain peruskoulun aloittavaa oppilasta. 25 oppilasta koulua kohti tarkoittaa, että nämä koulut ovat yksisarjaisia, yläkoululuokkien osalta kaksisarjaisia.
Keskustan alueelle aiotaan niinikään rakentaa kaksi uutta koulua, Keskustan yhtenäiskoulu ja Sarkolan alakoulu. Toimintaansa jatkavia kouluja ovat Eskolanmäen yhtenäiskoulu ja Mansikkamäen koulu. Oppilasennuste näyttäisi näiden koulujen jakavan noin 200 oppilaan vuosittaisen aloittajajoukon. 50 oppilasta koulua kohden tarkoittaa, että alueen neljä koulua olisi alaluokilla kaksisarjaisia.
Kuusaankoski-Jaalan alueelle ollaan rakentamassa vain yksi uusi koulurakennus. Toisaalta oppilasmäärän laskiessa alle 150 aloittavan oppilaan rajan viidelle alueella jatkavalle koululle riittää noin 30 oppilasta kullekin. Tämä tarkoittaa, että uusi koulu lienee kaksisarjainen ja muut yksisarjaisia. Kuusankoskelaisten edunvalvonta on tainnut vähän pettää. Muualla voi toimia noin luokkatasokooltaan noin 50 oppilaan yläkouluja, Kuusankoskelle tulee kaupungin suurin 450 oppilaan yläkoulu, jossa on vielä alakoululuokat mukana. Vastaava tehokkuus tarkoittaisi, että Inkeroinen-Myllykoski ja Valkeala alueilla olisi yksi koulu kummallakin ja Elimäki-Korian lapset menisivät linja-autolla Keskustan kouluihin.
Valkealaisten edunvalvonta on onnistunut parhaiten: Entisen Valkealan kunnan alueelle rakennetaan kaksi uutta koulua, vaikka oppilasennusteen perusteella koulunsa aloittavien määrä on nopeasti painumassa noin 70 oppilaaseen. Tälläinen joukko mahtuisi mainiosti kahteen peruskouluun, joista toinen olisi kaksisarjainen. Neljä valkealaista koulua on aika paljon, jos ekaluokkalaisia on alle 20 koulua kohti.
Koko Kouvolan alueella peruskoulun aloittavien lukumäärä on ennusteen mukaan noin 600 oppilasta. Tämä on noin 25 rinnakkaista koululuokkaa, joista jokaisessa on noin 25 oppilasta. Suunnitelman mukaan peruskouluja on tulevaisuudessa 19, joista kahdeksan on uudisrakennuksia. Jos uudisrakennukset ovat kaikki koulujen toiminnan kannalta mielekkään kokoisia eli kaksisarjaisia jää lopuille 11 koululle noin 200 vuosittain peruskoulun aloittavaa oppilasta eli noin 18 oppilasta joka vuosi koulua kohti.
Samaan aikaan suunnitellaan toteutettavaksi mittavaa koulurakennusten rakentamisohjelmaa oppilaiden määrä on voimakkaassa laskussa ainakin näkyvissä olevassa tulevaisuudessa. Väistämättä tulee mieleen, että jokin ei näissä laskelmissa täsmää. Ehkä koulujen rakentamiseen on saatavilla valtionosuuksia vanhanaikaisen avokätisesti?
Koulurakennusten rakentaminen on mukavaa puuhaa: Tulee tulevaisuuteen katsova tunnelma ja keväällä lauletaan suvivirsi. Nyt vaan valitettavasti näyttää siltä, ettei keskusta-aluetta lukuunottamatta voi oikeastaan mitenkään nähdä tarvetta kovin laajoille rakennushankkeille. Koulu kun tarvitsee opetussuunnitelman, rakennuksen ja henkilökunnan lisäksi oppilaita. Ainakin neljä, ehkä kuusi, rakennushanketta voisi jättää tekemättä ja silti koulut toimisivat varsin hyvissä, väljissä, tiloissa.
Edellä kuvattu ei tietenkään ole mahdollista. Koulut rakennetaan kuntapäättäjien asuinpaikan ja muiden vastaavien mielenkiinnon kohteiden perusteella. Esitän siis toiveen: Tehkää siirrettäviä elementtirakennuksia, auttakaa tulevaisuuden kouvolalaista veronmaksajaa. Siirrettävän koulurakennuksen voi oppilasmäärän romahtaessa myydä. Näin teitä onnitellaan kahdesti, ensimmäisen kerran kotikylään saadun koulun avajaisissa ja toisen kerran kun kunnan taloutta paikataan myymällä koulurakennus.
https://kouvolansanomat.fi/uutiset/lahella/e20855ab-078b-4f95-86ed-b749ebeed994
jossa on mainio diagrammi. Erityisesti pidän diagrammin väreistä. Vasemman reunan menneisyyteen viittaava beige kenttä lukuisine kouluineen ja oikean reunan vihreä tulevaisuus vähän niukempine koulurakennuksineen on puhutteleva. Toki Kouvolan Sanomat viestii näillä kentillä, että melko samanlaisista koulutönöistä Kouvolan peruskoululaitos koostuu jatkossakin, mikä on tavallaan vähän tylyä.
Tulevaisuussuunnitelman toinen keskeinen elementti on suunnitelman viisijakoisuus: Elimäki-Koria, Inkeroinen-Myllykoski, Keskusta, Kuusankoski-Jaala ja Valkeala. Kun kymmenisen vuotta sitten kuusi kuntaa lopettivat toimintansa ja Kouvola perustettiin, avautui mahdollisuus kuntapalveluiden kehittämiselle uudelta eteenpäin katsovalta kannalta. Peruskouluasioissa ei kuntarajoja ole vielä poistettu, korkeintaan muutaman kylän kohdalla vähän muutettu. Oikeastaan jaalalaiset voisivat olla vähän loukkaantuneita, kun eivät ole saaneet omaa toteuttamisohjelmaa Jaalan koululle, jonka jatko näyttää turvatulta silti.
Suunnitelman mukaan Elimäki-Koria alueella on tulevaisuudessa kaksi peruskoulua, joihin tulee noin 50-80 oppilasta vuosittain. Tällä alueella yläkoulua käydään Elimäen kylässä noin 18 kilometrin päässä Korialta. Tässä ei siis aiota noudattaa lähikouluperiaatetta, mistä linja-autoliikennöitsijät lienevät tyytyväisiä. Toinen kouluista lienee yksisarjainen ja toinen yksi tai kaksisarjainen oppilasmäärän vuosittaisen vaihtelun mukaan. Alueelle rakennetaan uusi koulurakennus, diagrammin mukaan Elimäen kylään.
Inkeroinen-Myllykoski alueelle rakennetaan kaksi uutta peruskoulua ja kaksi nykyisistä, Sippolan koulun ja Inkeroisten yhtenäiskoulun toiminta jatkuu. Oppilasennusteen mukaan nämä neljä koulua jakavat alueen 100 vuosittain peruskoulun aloittavaa oppilasta. 25 oppilasta koulua kohti tarkoittaa, että nämä koulut ovat yksisarjaisia, yläkoululuokkien osalta kaksisarjaisia.
Keskustan alueelle aiotaan niinikään rakentaa kaksi uutta koulua, Keskustan yhtenäiskoulu ja Sarkolan alakoulu. Toimintaansa jatkavia kouluja ovat Eskolanmäen yhtenäiskoulu ja Mansikkamäen koulu. Oppilasennuste näyttäisi näiden koulujen jakavan noin 200 oppilaan vuosittaisen aloittajajoukon. 50 oppilasta koulua kohden tarkoittaa, että alueen neljä koulua olisi alaluokilla kaksisarjaisia.
Kuusaankoski-Jaalan alueelle ollaan rakentamassa vain yksi uusi koulurakennus. Toisaalta oppilasmäärän laskiessa alle 150 aloittavan oppilaan rajan viidelle alueella jatkavalle koululle riittää noin 30 oppilasta kullekin. Tämä tarkoittaa, että uusi koulu lienee kaksisarjainen ja muut yksisarjaisia. Kuusankoskelaisten edunvalvonta on tainnut vähän pettää. Muualla voi toimia noin luokkatasokooltaan noin 50 oppilaan yläkouluja, Kuusankoskelle tulee kaupungin suurin 450 oppilaan yläkoulu, jossa on vielä alakoululuokat mukana. Vastaava tehokkuus tarkoittaisi, että Inkeroinen-Myllykoski ja Valkeala alueilla olisi yksi koulu kummallakin ja Elimäki-Korian lapset menisivät linja-autolla Keskustan kouluihin.
Valkealaisten edunvalvonta on onnistunut parhaiten: Entisen Valkealan kunnan alueelle rakennetaan kaksi uutta koulua, vaikka oppilasennusteen perusteella koulunsa aloittavien määrä on nopeasti painumassa noin 70 oppilaaseen. Tälläinen joukko mahtuisi mainiosti kahteen peruskouluun, joista toinen olisi kaksisarjainen. Neljä valkealaista koulua on aika paljon, jos ekaluokkalaisia on alle 20 koulua kohti.
Koko Kouvolan alueella peruskoulun aloittavien lukumäärä on ennusteen mukaan noin 600 oppilasta. Tämä on noin 25 rinnakkaista koululuokkaa, joista jokaisessa on noin 25 oppilasta. Suunnitelman mukaan peruskouluja on tulevaisuudessa 19, joista kahdeksan on uudisrakennuksia. Jos uudisrakennukset ovat kaikki koulujen toiminnan kannalta mielekkään kokoisia eli kaksisarjaisia jää lopuille 11 koululle noin 200 vuosittain peruskoulun aloittavaa oppilasta eli noin 18 oppilasta joka vuosi koulua kohti.
Samaan aikaan suunnitellaan toteutettavaksi mittavaa koulurakennusten rakentamisohjelmaa oppilaiden määrä on voimakkaassa laskussa ainakin näkyvissä olevassa tulevaisuudessa. Väistämättä tulee mieleen, että jokin ei näissä laskelmissa täsmää. Ehkä koulujen rakentamiseen on saatavilla valtionosuuksia vanhanaikaisen avokätisesti?
Koulurakennusten rakentaminen on mukavaa puuhaa: Tulee tulevaisuuteen katsova tunnelma ja keväällä lauletaan suvivirsi. Nyt vaan valitettavasti näyttää siltä, ettei keskusta-aluetta lukuunottamatta voi oikeastaan mitenkään nähdä tarvetta kovin laajoille rakennushankkeille. Koulu kun tarvitsee opetussuunnitelman, rakennuksen ja henkilökunnan lisäksi oppilaita. Ainakin neljä, ehkä kuusi, rakennushanketta voisi jättää tekemättä ja silti koulut toimisivat varsin hyvissä, väljissä, tiloissa.
Edellä kuvattu ei tietenkään ole mahdollista. Koulut rakennetaan kuntapäättäjien asuinpaikan ja muiden vastaavien mielenkiinnon kohteiden perusteella. Esitän siis toiveen: Tehkää siirrettäviä elementtirakennuksia, auttakaa tulevaisuuden kouvolalaista veronmaksajaa. Siirrettävän koulurakennuksen voi oppilasmäärän romahtaessa myydä. Näin teitä onnitellaan kahdesti, ensimmäisen kerran kotikylään saadun koulun avajaisissa ja toisen kerran kun kunnan taloutta paikataan myymällä koulurakennus.
Kansa luottaa vanhaan vaikka haluaakin muutosta, Eduskuntavaalit 2019
Suuria julkilausuttuja haasteita suomalaisessa yhteiskunnassa on väestön vanhenemisesta johtuva eläkemenojen ja sairaanhoitomenojen voimakas kasvu ja elinympäristön tuhoutumisen aiheuttamat vaikeudet. Kovin huolissaan ei olla julkisen talouden taipumuksesta toimia alijäämäisesti eikä elämän monimutkaistumisen aiheuttamasta vähittäisestä syrjäytymiskehityksestä.
Menneiden neljän vuoden puoluekannatuskäyrissä on dramatiikkaa, vain kaksi pienpuoluetta, Ruotsalainen kansanpuolue ja Kristillisdemokraatit ovat pitäneet vakaan kannatuksensa. Kolmas pienpuolue Sininen tulevaisuus, joka sai vuonna 2017 lentävän lähdön valtakunnan johtopaikoilla, sai kovin niukan kannatuksen näissä vaaleissa. Suomi ei tarvitse siis kahta perussuomalaista puoluetta.
Ne aidommat pesunkestävät Perussuomalaiset todettiin sen sijaan menneen vaalikauden aikana monella tavalla välttämättömäksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Hallitustaival ei ollut ongelmaton, alkaahan jo loppuvuodesta 2015 raju romahdus, moni perussuomalainen on löytänyt sisäisen sosiaalidemokraattinsa. Tähän lienee ollut syynä mainittuna aikana julkaistu edellisen hallituksen talouden uudistamisohjelma, jonka keskeisimpänä sisältönä oli työajan pidennykset, palkkojen leikkaukset ja työeläkemaksujen siirtäminen osaksi palkansaajien verotusta. Ehkä osa entisistä perussuomalaisista ajatteli, että sosiaalidemokraatit pitivät näitä huonoina ratkaisuina. Perussuomalaiset synnyttivät 2017 Suomelle uuden pienpuolueen Sininen tulevaisuus, mikä näytti tapahtuvan nykyaikaisen kivuttomasti. Toki 2017 kannatusluvut heilahtelevat, mutta paljain silmin on mahdotonta nähdä kannatustason muuttuvan.
Vuoden 2019 aikana Perussuomalaiset ovat saaneet runsaasti uusia kannattajia. He ovat käyrien perusteella olleet aiemmin Kokoomus -kannattajia!
Kun Neuvostoliitto lopetti 1980-luvulla suomalaisten vasemmistopuolueiden eripuran henkisen ja taloudellisen tukemisen, alkoi eheytymiskehitys, jonka tuloksena syntyi Vasemmistoliitto. Menneiden neljän vuoden aikana yhä useammat ovat löytäneet kommunismin perintöä kantavan puolueen kodikseen. Suunta on selvä, perinteinen mutkaton vasemmistolaisuus on vahvassa ja vakaassa nousussa.
Suomen keskusta on kokenut Vasemmistoliiton kanssa samanrytmisen kehityksen. Kun viime vuosikymmeninä on pitänyt löytää kannatus ja perustelu valta-asemalle suomalaisilta on aatetta haettu toisinaan sadan vuoden takaa ja hyvin on mennyt. Suomen keskusta on tärkeä osa suomalaista poliittista kenttää, mutta menneet neljä vuotta eivät ole sujuneet kovin hyvin. Näyttää siltä, että kaupungistuva Suomi saattaa selvitä vähän pienemmälläkin talonpoikaispuolueella.
Kolme puoluetta, Sosiaalidemokraattinen puolue, Kansallinen kokoomus ja Vihreä liitto, muodostavat yhteisen kokonaisuuden. Niiden kannatusluvut ovat menneen neljän vuoden aikana heilahdelleet rajusti suuntaan ja toiseen. Sosiaalidemokraatit ovat saaneet tukea perussuomaisilta ja kokoomus taas antanut kannatusta. Välillä sosiaalidemokraatit siirtyvät vihreiksi ja välillä toisinpäin. Näyttää siltä, että nämä kolme puoluetta taistelevat kaupungistuvan Suomen samoista äänestäjistä.
Äänestäjät toivonevat ratkaisua monimutkaistuvaan maailmaan. Olisi mukavaa, että selkeitä ratkaisuja löytyisi. Ehkä paluu sinne 1980-luvun Suomeen olisi hyvä. Selvät suljetut valtakunnanrajat, ostovoimaiset eläkkeet, tuttu lääkäri lähikaupan viereen terveyskeskukseen ja helppoja ympäristöongelmia, jotka ratkeavat luonnonsuojelu- ja retkeilyalueita perustamalla.
Jännittävää nähdä, miten äänestäjät reagoivat kun selviää, ettei helppoja ratkaisuja ole. Ei vaikka niin netissä tai toreilla jankattaisiin.
Menneiden neljän vuoden puoluekannatuskäyrissä on dramatiikkaa, vain kaksi pienpuoluetta, Ruotsalainen kansanpuolue ja Kristillisdemokraatit ovat pitäneet vakaan kannatuksensa. Kolmas pienpuolue Sininen tulevaisuus, joka sai vuonna 2017 lentävän lähdön valtakunnan johtopaikoilla, sai kovin niukan kannatuksen näissä vaaleissa. Suomi ei tarvitse siis kahta perussuomalaista puoluetta.
Ne aidommat pesunkestävät Perussuomalaiset todettiin sen sijaan menneen vaalikauden aikana monella tavalla välttämättömäksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Hallitustaival ei ollut ongelmaton, alkaahan jo loppuvuodesta 2015 raju romahdus, moni perussuomalainen on löytänyt sisäisen sosiaalidemokraattinsa. Tähän lienee ollut syynä mainittuna aikana julkaistu edellisen hallituksen talouden uudistamisohjelma, jonka keskeisimpänä sisältönä oli työajan pidennykset, palkkojen leikkaukset ja työeläkemaksujen siirtäminen osaksi palkansaajien verotusta. Ehkä osa entisistä perussuomalaisista ajatteli, että sosiaalidemokraatit pitivät näitä huonoina ratkaisuina. Perussuomalaiset synnyttivät 2017 Suomelle uuden pienpuolueen Sininen tulevaisuus, mikä näytti tapahtuvan nykyaikaisen kivuttomasti. Toki 2017 kannatusluvut heilahtelevat, mutta paljain silmin on mahdotonta nähdä kannatustason muuttuvan.
Vuoden 2019 aikana Perussuomalaiset ovat saaneet runsaasti uusia kannattajia. He ovat käyrien perusteella olleet aiemmin Kokoomus -kannattajia!
Kun Neuvostoliitto lopetti 1980-luvulla suomalaisten vasemmistopuolueiden eripuran henkisen ja taloudellisen tukemisen, alkoi eheytymiskehitys, jonka tuloksena syntyi Vasemmistoliitto. Menneiden neljän vuoden aikana yhä useammat ovat löytäneet kommunismin perintöä kantavan puolueen kodikseen. Suunta on selvä, perinteinen mutkaton vasemmistolaisuus on vahvassa ja vakaassa nousussa.
Suomen keskusta on kokenut Vasemmistoliiton kanssa samanrytmisen kehityksen. Kun viime vuosikymmeninä on pitänyt löytää kannatus ja perustelu valta-asemalle suomalaisilta on aatetta haettu toisinaan sadan vuoden takaa ja hyvin on mennyt. Suomen keskusta on tärkeä osa suomalaista poliittista kenttää, mutta menneet neljä vuotta eivät ole sujuneet kovin hyvin. Näyttää siltä, että kaupungistuva Suomi saattaa selvitä vähän pienemmälläkin talonpoikaispuolueella.
Kolme puoluetta, Sosiaalidemokraattinen puolue, Kansallinen kokoomus ja Vihreä liitto, muodostavat yhteisen kokonaisuuden. Niiden kannatusluvut ovat menneen neljän vuoden aikana heilahdelleet rajusti suuntaan ja toiseen. Sosiaalidemokraatit ovat saaneet tukea perussuomaisilta ja kokoomus taas antanut kannatusta. Välillä sosiaalidemokraatit siirtyvät vihreiksi ja välillä toisinpäin. Näyttää siltä, että nämä kolme puoluetta taistelevat kaupungistuvan Suomen samoista äänestäjistä.
Äänestäjät toivonevat ratkaisua monimutkaistuvaan maailmaan. Olisi mukavaa, että selkeitä ratkaisuja löytyisi. Ehkä paluu sinne 1980-luvun Suomeen olisi hyvä. Selvät suljetut valtakunnanrajat, ostovoimaiset eläkkeet, tuttu lääkäri lähikaupan viereen terveyskeskukseen ja helppoja ympäristöongelmia, jotka ratkeavat luonnonsuojelu- ja retkeilyalueita perustamalla.
Jännittävää nähdä, miten äänestäjät reagoivat kun selviää, ettei helppoja ratkaisuja ole. Ei vaikka niin netissä tai toreilla jankattaisiin.
Liitteet:
Pörssien yleisindeksit
Pörssin yleisindeksi lasketaan yksittäisten pörssissä noteerattujen yritysten osakkeiden hintojen perusteella. Markkina-arvoltaan eli kooltaan suurempien yritysten osakkeet vaikuttavat yleisindeksiin enemmän kuin pienten yritysten osakkeet. Yleisindeksi on kertoo talouden tilasta yhden näkökulman: miten pörssinoteerattujen yritysten euromääräiset arvot ovat kehittyneet. Yrityksen arvoon vaikuttavat sijoitustoimintaa harjoittavien sijoittajien käsitykset, joiden selvittelyyn minulla ei ole kykyä. Uskoisin, että jonkinlainen yhteys kansantalouden menestyksen ja pörssiosakkeiden arvojen välillä on.
Neljää diagrammia katsellessa huomaa, että muutoksia on tapahtunut. Kaikissa yleisindeksi on kasvanut eli markkinoilla olevien yritysten arvo on kasvanut. Taloudessa on mennyt viiden vuoden ajanjaksolla paremmin ja paremmin. Suomalaisittain olisi houkuttelevaa etsiä diagrammeista merkittäviä päivämääriä ja niiden jälkeisiä kehityskulkuja. Keväällä 2015 oli eduskuntavaalit ja uusilla ajatuksilla varustettu valtiojohto aloitti työnsä. Alkuvuodesta 2016 tehtiin kilpailukykysopimus, jossa työaikoja pidennettiin, palkkoja laskettiin, yritysten osuutta eläkemaksuissa pienennettiin ja työntekijöiden osuutta kasvatettiin. Entä Trump, onko suuri johtaja vaikuttanut pörssikursseihin? Mitä on tapahtunut vuosina 2017-2018?
Yksi diagrammeista, vasemmalla ylhäällä näyttää selvän kurssitason nousun siirryttäessä vuodesta 2015 vuoteen 2016. Muut ovat kovin tasaisia tai laskusuunnassa. Ilmeisesti innostus, joka suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsi vaalien jälkeen ei näkynyt markkinoilla kovin laajasti.
Kilpailukykysopimus solmittiin vuoden 2016 alkupuolella, mikä on villinnyt pörssikurssit: Kaikki neljä lähtevät nousuun, oikealla ylhäällä nousu on vuoden 2017 maaliskuulle mennessä noin 24%, pienimmäksi nousu jää vasemmalla alhaalla, vain 15%.
Oikealla ylhäällä oleva pörssikäyrä jatkaa vakaata nousuaan myös vuoden 2017 ja 2018 aikana, muut pörssikurssit ovat tasoittuneet Yhdysvaltojen nykyisen presidentin valtakaudella.
Myönteisimmin kilpailukykysopimukseen ja energiseen amerikkalaispresidenttiin näyttää reagoineen tässä pohjoismaisessa vertailussa Norjan arvopaperipörssi. Kurssit ovat olleet vakaassa nousussa vuoden 2016 alkupuolelta asti. Heikoin vaste on vasemmassa alakulmassa olevassa Helsingin arvopaperipörssin diagrammissa. Huomattava nousu on laantunut ja vuoden 2017 jälkeen loppunut.
Neljää diagrammia katsellessa huomaa, että muutoksia on tapahtunut. Kaikissa yleisindeksi on kasvanut eli markkinoilla olevien yritysten arvo on kasvanut. Taloudessa on mennyt viiden vuoden ajanjaksolla paremmin ja paremmin. Suomalaisittain olisi houkuttelevaa etsiä diagrammeista merkittäviä päivämääriä ja niiden jälkeisiä kehityskulkuja. Keväällä 2015 oli eduskuntavaalit ja uusilla ajatuksilla varustettu valtiojohto aloitti työnsä. Alkuvuodesta 2016 tehtiin kilpailukykysopimus, jossa työaikoja pidennettiin, palkkoja laskettiin, yritysten osuutta eläkemaksuissa pienennettiin ja työntekijöiden osuutta kasvatettiin. Entä Trump, onko suuri johtaja vaikuttanut pörssikursseihin? Mitä on tapahtunut vuosina 2017-2018?
Yksi diagrammeista, vasemmalla ylhäällä näyttää selvän kurssitason nousun siirryttäessä vuodesta 2015 vuoteen 2016. Muut ovat kovin tasaisia tai laskusuunnassa. Ilmeisesti innostus, joka suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsi vaalien jälkeen ei näkynyt markkinoilla kovin laajasti.
Kilpailukykysopimus solmittiin vuoden 2016 alkupuolella, mikä on villinnyt pörssikurssit: Kaikki neljä lähtevät nousuun, oikealla ylhäällä nousu on vuoden 2017 maaliskuulle mennessä noin 24%, pienimmäksi nousu jää vasemmalla alhaalla, vain 15%.
Oikealla ylhäällä oleva pörssikäyrä jatkaa vakaata nousuaan myös vuoden 2017 ja 2018 aikana, muut pörssikurssit ovat tasoittuneet Yhdysvaltojen nykyisen presidentin valtakaudella.
Myönteisimmin kilpailukykysopimukseen ja energiseen amerikkalaispresidenttiin näyttää reagoineen tässä pohjoismaisessa vertailussa Norjan arvopaperipörssi. Kurssit ovat olleet vakaassa nousussa vuoden 2016 alkupuolelta asti. Heikoin vaste on vasemmassa alakulmassa olevassa Helsingin arvopaperipörssin diagrammissa. Huomattava nousu on laantunut ja vuoden 2017 jälkeen loppunut.
Liitteet:
Kouvolan väestödiagrammi
Kouvolan väestödiagrammista näkee, että Kouvolassa asuu suhteellisen paljon suhteellisen vanhoja ihmisiä. Molemmissa sukupuolissa yli 50 -vuotiaiden pylväät ovat selvästi nuorempien pylväitä pidemmät. Yli 70-vuotiaiden pylväät alkavat ikäryhmittäin iän kasvaessa lyhetä, koska meitä kaikkia koskee väistämätön tulevaisuus. Elämä ei ole ikuista.
Väistämättä alkaa mietityttää, miksi näin on? Miksi hyppy tapahtuu viidenkymmenen ikävuoden kohtalla? Mitä tapahtui noin 20-25 vuotta sitten, kun nykyiset noin 45 -vuotiaat miettivät aikuisuuden valintoja: asunnon ostoa ja työpaikan hakuja? Matematiikan opettajan on pakko todeta, että 2018-25 = 1993, mikä on yksi laman vuosiluvuista. Ehkä Kouvola ei tuolloin ollut erityisen vetävä asuinseutu, vaikka vielä yhdeksänkymmentäluvulla nykyisen Kouvolan alueella metsäteollisuusintegraatteja jymisi melkein joka kylässä.
Ikäryhmäpylväät lyhenevät tämän jälkeen ikäluokan nuortuessa melko säännöllisesti. Kun 45-49 -vuotiaita on 5012 asukasta, on 25-29 -vuotiaita enää 4347 asukasta. Tästä voinee päätellä, ettei Kouvolan työmarkkinoilla ole tapahtunut sitten vuoden 1993 suurempia käänteitä. Toki uuttakin yritystoimintaa on muodostunut, mutta kahden suuren tehtaan lopettaminen metsäteollisuuden tuotteiden kysynnän muuttuessa ja koneinvestointien lähestyessä ja suuret valtion ja kuntien toimintojen siirrot pois Kouvolasta ovat varmasti ohjanneet nuorten aikuisten valintoja. Maatalous on myös muuttunut sitten vuoden 1993. Vaikka Euroopan unioniin liittyminen ei lopettanut maataloutta, maatilat ovat muuttuneet näinä vuosina yhä enemmän liikeyrityksen näköisiksi. Tehokkuus on kasvanut, mikä usein on tarkoittanut maataloustyöpaikkojen vähenemistä.
Kuntaliiton palvelin ei suostu piirtämään diagrammia vuodelle 2027, mutta vuoden 2007 ja 2017 diagrammeja vertailemalla voi todeta, että 50- 74 -vuotiaiden kouvolalaisten määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa reilusti. Yhteenlaskujen 50+10 ja 74+10 perusteella Kouvolassa asuu kymmenen vuoden kuluttua varsin runsaasti 60-84 -vuotiaita: Kouvolasta on tulossa eläkeläisten kaupunki. Tämän jälkeen väkiluku alkaa nopeasti laskea.
Nykyisellään 15-19 -vuotiaita on 4378 asukasta. Tässä ikäryhmässä lopetellaan peruskouluopintoja ja rakennetaan itselle tulevaisuutta lukiossa tai ammattikoulussa. Kymmenen vuoden kuluttua tilanne on toisenlainen: 5-9 -vuotiaita kouvolalaisia on 3918 eli 460 asukasta vähemmän. Tämä tarkoittaa, että lukion tai ammattikoulun aloittavia on kymmenen vuoden päästä vuosittain noin 90 opiskelijaa vähemmän kuin nyt. Nyt päivähoidossa tai alakoulussa käyviä on on noin vajaat 800 ikävuotta kohden, viiden vuoden kuluttua reppuselkäisiä kulkijoita on noin 700 ikävuotta kohden. Noin sata ekaluokkalaista vähemmän siis!
Omalle kohdalle osuu tässä diagrammissa opiskelijoiden määrä. Onko Kouvolan yhteislyseolla tulevaisuudessa opiskelijoita? Tällä hetkellä lukioikäisiä kouvolalaisia on noin 870 ikävuotta kohden, viiden vuoden välein voi diagrammin perusteella sanoa vastaavien asukaslukujen olevan noin 850, 780 ja 700. Sitä pidemmälle ei tämän diagrammin perusteella voi lukioikäisten määriä arvioida. Tekee mieli todeta, että onneksi ei voi. Lukion aloittavien määrä pienenee tämän diagrammin perusteella, jos lukiolaisia on noin puolet ikäluokasta kuten tähän asti, noin yhden aloittavan ryhmän verran viidessä vuodessa. Tämä tarkoittaa, että viidentoista vuoden kuluessa Kouvolassa lopetetaan yksi iso lukio tai vähintään kaksi pientä.
Väistämättä alkaa mietityttää, miksi näin on? Miksi hyppy tapahtuu viidenkymmenen ikävuoden kohtalla? Mitä tapahtui noin 20-25 vuotta sitten, kun nykyiset noin 45 -vuotiaat miettivät aikuisuuden valintoja: asunnon ostoa ja työpaikan hakuja? Matematiikan opettajan on pakko todeta, että 2018-25 = 1993, mikä on yksi laman vuosiluvuista. Ehkä Kouvola ei tuolloin ollut erityisen vetävä asuinseutu, vaikka vielä yhdeksänkymmentäluvulla nykyisen Kouvolan alueella metsäteollisuusintegraatteja jymisi melkein joka kylässä.
Ikäryhmäpylväät lyhenevät tämän jälkeen ikäluokan nuortuessa melko säännöllisesti. Kun 45-49 -vuotiaita on 5012 asukasta, on 25-29 -vuotiaita enää 4347 asukasta. Tästä voinee päätellä, ettei Kouvolan työmarkkinoilla ole tapahtunut sitten vuoden 1993 suurempia käänteitä. Toki uuttakin yritystoimintaa on muodostunut, mutta kahden suuren tehtaan lopettaminen metsäteollisuuden tuotteiden kysynnän muuttuessa ja koneinvestointien lähestyessä ja suuret valtion ja kuntien toimintojen siirrot pois Kouvolasta ovat varmasti ohjanneet nuorten aikuisten valintoja. Maatalous on myös muuttunut sitten vuoden 1993. Vaikka Euroopan unioniin liittyminen ei lopettanut maataloutta, maatilat ovat muuttuneet näinä vuosina yhä enemmän liikeyrityksen näköisiksi. Tehokkuus on kasvanut, mikä usein on tarkoittanut maataloustyöpaikkojen vähenemistä.
Kuntaliiton palvelin ei suostu piirtämään diagrammia vuodelle 2027, mutta vuoden 2007 ja 2017 diagrammeja vertailemalla voi todeta, että 50- 74 -vuotiaiden kouvolalaisten määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa reilusti. Yhteenlaskujen 50+10 ja 74+10 perusteella Kouvolassa asuu kymmenen vuoden kuluttua varsin runsaasti 60-84 -vuotiaita: Kouvolasta on tulossa eläkeläisten kaupunki. Tämän jälkeen väkiluku alkaa nopeasti laskea.
Nykyisellään 15-19 -vuotiaita on 4378 asukasta. Tässä ikäryhmässä lopetellaan peruskouluopintoja ja rakennetaan itselle tulevaisuutta lukiossa tai ammattikoulussa. Kymmenen vuoden kuluttua tilanne on toisenlainen: 5-9 -vuotiaita kouvolalaisia on 3918 eli 460 asukasta vähemmän. Tämä tarkoittaa, että lukion tai ammattikoulun aloittavia on kymmenen vuoden päästä vuosittain noin 90 opiskelijaa vähemmän kuin nyt. Nyt päivähoidossa tai alakoulussa käyviä on on noin vajaat 800 ikävuotta kohden, viiden vuoden kuluttua reppuselkäisiä kulkijoita on noin 700 ikävuotta kohden. Noin sata ekaluokkalaista vähemmän siis!
Omalle kohdalle osuu tässä diagrammissa opiskelijoiden määrä. Onko Kouvolan yhteislyseolla tulevaisuudessa opiskelijoita? Tällä hetkellä lukioikäisiä kouvolalaisia on noin 870 ikävuotta kohden, viiden vuoden välein voi diagrammin perusteella sanoa vastaavien asukaslukujen olevan noin 850, 780 ja 700. Sitä pidemmälle ei tämän diagrammin perusteella voi lukioikäisten määriä arvioida. Tekee mieli todeta, että onneksi ei voi. Lukion aloittavien määrä pienenee tämän diagrammin perusteella, jos lukiolaisia on noin puolet ikäluokasta kuten tähän asti, noin yhden aloittavan ryhmän verran viidessä vuodessa. Tämä tarkoittaa, että viidentoista vuoden kuluessa Kouvolassa lopetetaan yksi iso lukio tai vähintään kaksi pientä.
