Mielipidetekstit ja lukemisen liittäminen argumentaatioon väittelymetodilla

Menetelmä aktivoi lukemisprosessia ja auttaa kommunikoimaan tekstin kanssa, opettaa erittelemään tekstin argumentaatiota ja näin lisää kriittistä lukutaitoa.

1. Opiskelijat lukevat mielipidetekstin (yleisönosastokirjoitus, lehden pääkirjoitus, kolumni tms.)
2. Kukin kertoo yleisesti, oliko pääasiassa samaa mieltä vai eri mieltä tekstin kanssa.
3. Teksti luetaan uudelleen. Opiskelijat alleviivaavat eri värillä ne kohdat, joissa ovat kirjoittajan kanssa samaa mieltä ja joissa ovat eri mieltä.
4. Samaa mieltä olleet kertovat perustellen, miksi ja missä asiassa he ovat kirjoittajan kannalla. Seuraavaksi eri mieltä olleet kertovat, miksi ja mistä he ovat kirjoittajan näkemystä vastaan.

Nurkasta nurkkaan

Nurkasta nurkkaan on toiminnallinen sovellutus väittelystrategiasta. Opiskelijat ovat voineet tehdä lukemastaan tekstistä väitteitä, tai opettaja on tehnyt niitä.

Opetustilan nurkissa on laput ”Täysin samaa mieltä – melko samaa mieltä – melko eri mieltä – täysin eri mieltä”. Väitteitä käsitellään yksi kerrallaan. Opiskelijat liikkuvat siihen nurkkaan, joka vastaa heidän näkemystään. Kun ryhmä on jakautunut, argumentoidaan oman näkemyksen puolesta. Jos toiset esittävät erityisen vakuuttavia argumentteja, omaa mielipidettä voi myös tarkistaa ja vaihtaa nurkkaa.

Käsitekartat ja piirustukset

toimivat tietotekstien lisäksi myös kaunokirjallisten tekstien käsittelyssä. Opettaja voi laatia valmiin käsitekarttapohjan, jota opiskelijat täyttävät, tai opiskelijat voivat tehdä omanlaisensa jäsennyksen. Tekstin voi muuttaa sarjakuvaksi ja tiivistää keskeiset sisältöasiat esim. puhekupliin.

Kaunokirjallisuuden lukustrategiatehtäviä

Kaunokirjallisten tekstien käsittelyssä voi myös käyttää erilaisia rekonstruointi- ja uudelleenkerrontastrategioita:

• Opiskelijat saavat ensin vain novellin alun ja lopun ja keskustelevat, miten juoni olisi voinut edetä.
• Ennustaminen: tarina keskeytetään hetkeksi, ja opiskelijat ennustavat, mitä tapahtuu seuraavaksi
• Novellista annetaan vain alkuosa, ja opiskelijat ennakoivat jatkon.
• Opiskelijat keksivät tarinalle vaihtoehtoisen lopun, joka kuitenkin olisi looginen.
• Jokainen opiskelija / pari saa käsiteltäväkseen jonkin henkilöhahmon kaunokirjallisuudesta, ja piirtävät tämän ominaisuuksista ja luonteesta ideakartan tai muun kuvauksen
• Tarina tiivistetään sarjakuvaksi.
• Tarinalle suunnitellaan jatko-osaa joko kirjoittaen tai keskustellen.