Kasvihuoneilmiö

Maapallon ilmakehässä on kaasuja, joita kutsutaan kasvihuonekaasuiksi. Ne toimivat kuin kasvihuoneen lasikatto eli ne estävät osan auringon lämmöstä karkaamasta takaisin avaruuteen. Tätä luonnollista ilmiötä kutsutaan kasvihuoneilmiöksi ja se tekee elämästä maapallolla mahdollista.

Ihmisen toiminta on kuitenkin lisännyt kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä. Siksi kasvihuoneilmiö voimistuu ja maapallon ilmasto lämpenee. Tätä muutosta kutsutaan ilmastonmuutokseksi.

 

Kasvihuonekaasut

Tärkeimmät kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi ja metaani. Hiilidioksidia syntyy erityisesti silloin, kun poltetaan fossiilisia polttoaineita, kuten kivihiiltä, maaöljyä ja maakaasua. Näitä polttoaineita käytetään esimerkiksi liikenteessä, teollisuudessa ja sähköntuotannossa.

 

Ilmasto lämpenee jatkuvasti

Maapallon keskilämpötila on noussut vähitellen. Vuosi 2024 oli mittaushistorian lämpimin vuosi maailmassa. Nykyistä lämpötilaa verrataan aikaan ennen teollistumista, eli aikaan ennen vuotta 1850. Siihen verrattuna maapallon keskilämpötila on noussut jo yli yhden asteen. Yksi aste ei kuulosta suurelta muutokselta, mutta sillä on silti merkittäviä vaikutuksia.

Maapallon ilmasto on muuttunut ennenkin luonnollisesti. On ollut sekä jääkausia että lämpimämpiä jaksoja. Nykyinen ilmastonmuutos on kuitenkin erilainen, koska se tapahtuu poikkeuksellisen nopeasti ja johtuu ihmisen toiminnasta.

 

Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa monia muutoksia ympäristössä. Jäätiköt sulavat ja merenpinta nousee, mikä uhkaa erityisesti matalia rannikkoalueita ja saarivaltioita.

Lämpeneminen vaikuttaa myös eläimiin ja kasveihin. Esimerkiksi naali ja jääkarhu, jotka ovat sopeutuneet kylmään ilmastoon, kärsivät elinympäristönsä muuttumisesta.

Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä. Joillakin alueilla kuivuus lisääntyy, kun taas toisilla alueilla sateet, tulvat ja voimakkaat myrskyt yleistyvät. Helleaallot voivat aiheuttaa terveysongelmia ja lisätä kuumuuteen kuolemista, erityisesti vanhuksilla ja sairailla ihmisillä.

Joillakin alueilla ihmiset voivat joutua muuttamaan pois kodeistaan tulvien, kuivuuden tai ruuan puutteen vuoksi. Tällöin puhutaan ilmastopakolaisuudesta.

Myös joidenkin tautien leviäminen voi lisääntyä, kun lämpimät olosuhteet muuttuvat suotuisammiksi tauteja levittäville hyönteisille.

Läksytehtävän lopussa olevaan aukkoon kirjoita jokin eläin, josta pidät.

 

Ilmastopolitiikka ja kansainvälinen yhteistyö

Valtiot pyrkivät yhdessä hidastamaan ilmastonmuutosta. Tärkeä kansainvälinen sopimus on Pariisin ilmastosopimus, joka tehtiin vuonna 2015. Sen tavoitteena on rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu enintään 1,5 asteeseen.

Suomi pyrkii vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja olemaan tulevaisuudessa hiilineutraali. Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että ilmakehään päästetään hiilidioksidia vain sen verran kuin sitä pystytään sitomaan pois.

Hiilidioksidia sitovat esimerkiksi metsät, joita kutsutaan hiilinieluiksi. Kasvit sitovat hiilidioksidia ilmasta yhteyttämisessä (fotosynteesissä).

 

Jokainen voi vaikuttaa

Yksittäisen ihmisen aiheuttamia päästöjä kutsutaan hiilijalanjäljeksi. Suurin osa hiilijalanjäljestä syntyy asumisesta, ruoasta ja liikkumisesta.

Omaa hiilijalanjälkeään voi pienentää esimerkiksi:

• kulkemalla pyörällä, kävellen tai julkisilla kulkuneuvoilla
• vähentämällä lihansyöntiä
• lentämällä harvemmin
• ostamalla vähemmän tai kestävämpää tavaraa
• säästämällä energiaa kotona

Pienetkin teot ovat tärkeitä, kun monet ihmiset toimivat yhdessä.