Tekijä: Anna, kirjaesittely: Supermarsu pelastaa silakat
Kirjan nimi on Supermarsu pelastaa silakat. Kirjan on kirjoittanut Paula Noronen ja kuvittanut Pauliina Mäkelä.
Kirjan päähenkilö on Emilia Laitinen-Nieminen, eli supermarsu. Kirjan sivuhenkilöitä ovat Emilian vanhemmat, Emilian äidin poikaystävä Pertti, Emilian isän tyttöystävä Anneli, Emilian opettajat Kike Välimaa, Seija Lipsanen, Räppäri-Jaska, Emilian ystävät Simo, Mona, ja Rasva-Antero. Lisäksi mukana on Jättiläismarsu, marsuvaunun kuljettaja, Emilian lemmikki Marsu-Halonen, vanhainkodin mummu, Kädetön-Jaska ja Matti Vanhanen.
Kirjan juoni on se, että kesäloman jälkeen Emilian koulusta on löytynyt hometta ja he eivät voi opiskella koulussa, joten he siirtyvät tilapäisesti veden päällä kelluvaan rakennukseen. Emilia saa Jättiläismarsulta tehtävän pelastaa kalat lopettamalla Itämeren saastuttamisen. Kotona Emiliaa ärsyttää, koska hänen äidillänsä on joka juhlapyhänä uusi poikaystävä. Koulussa Simo, Emilian ystävä on päättänyt ruveta joksikin konsultiksi eikä huomioi enää Emiliaa.
Tapahtumapaikkoja ovat Itä-Helsinki, Rasvalandia, kelluva koulu, Lahden mäkimonttu ja Emilian koti.
Kirjan tekstityyli on todella selkeä ja huumoristinen
Katkelma kirjasta s.16-17
Tällä kertaa marsuvaunua ajoi tosi nuori marsu, jolla oli tumma turkki ja ystävälliset silmät. Se oli selkeästi innoissaan saadessaan ajaa marsuvaunuja. Varmaan ensimmäistä päivää marsuvaunujen kuljettajana. Otin rennon asennon ja nautin maisemista. Marsu-Halonen kurnutti hiljaa poskeani vasten.
- Terve, Emilia, nuori marsu puhkesi juttelemaan.
-Terve, kuljettajamarsu.
-Sä oletkin mun viimeinen asiakas tänään. Vien sut Jättiläismarsun luo Lahden mäkimontulle, se ilmoitti.
-Niin ajattelinkin. Onko ollut pitkä työpäivä?
-Joo, mä olen kuljettanut tänään Punahilkan metsän läpi, pari smurffia Alepaan ja ai niin, Kultakutri ja ne kolme karhua piti ajaa Puuhamaahan.
-Oho, aika rankalta päivältä kuulostaa.
- Joo, kannattaa vähän varoa, kun siellä takapenkillä on majoneesia. Ne kolme karhua vetivät siellä hotdogit, vaikka nimenomaan kielsin.
-Höh.
-Niinpä, tottelemattomat ja majoneesia ruikkivat asiakkaat on just näitä kuljettajan ammatin varjopuolia.
Mielestäni kirja oli todella kiinnostava ja pidin siitä itse todella paljon. Antaisin kirjalle viisi tähteä.
Suosittelen kirjaa henkilölle, joka pitää pienestä seikkailusta ja huumorista.
T: Anna
Kirjan päähenkilö on Emilia Laitinen-Nieminen, eli supermarsu. Kirjan sivuhenkilöitä ovat Emilian vanhemmat, Emilian äidin poikaystävä Pertti, Emilian isän tyttöystävä Anneli, Emilian opettajat Kike Välimaa, Seija Lipsanen, Räppäri-Jaska, Emilian ystävät Simo, Mona, ja Rasva-Antero. Lisäksi mukana on Jättiläismarsu, marsuvaunun kuljettaja, Emilian lemmikki Marsu-Halonen, vanhainkodin mummu, Kädetön-Jaska ja Matti Vanhanen.
Kirjan juoni on se, että kesäloman jälkeen Emilian koulusta on löytynyt hometta ja he eivät voi opiskella koulussa, joten he siirtyvät tilapäisesti veden päällä kelluvaan rakennukseen. Emilia saa Jättiläismarsulta tehtävän pelastaa kalat lopettamalla Itämeren saastuttamisen. Kotona Emiliaa ärsyttää, koska hänen äidillänsä on joka juhlapyhänä uusi poikaystävä. Koulussa Simo, Emilian ystävä on päättänyt ruveta joksikin konsultiksi eikä huomioi enää Emiliaa.
Tapahtumapaikkoja ovat Itä-Helsinki, Rasvalandia, kelluva koulu, Lahden mäkimonttu ja Emilian koti.
Kirjan tekstityyli on todella selkeä ja huumoristinen
Katkelma kirjasta s.16-17
Tällä kertaa marsuvaunua ajoi tosi nuori marsu, jolla oli tumma turkki ja ystävälliset silmät. Se oli selkeästi innoissaan saadessaan ajaa marsuvaunuja. Varmaan ensimmäistä päivää marsuvaunujen kuljettajana. Otin rennon asennon ja nautin maisemista. Marsu-Halonen kurnutti hiljaa poskeani vasten.
- Terve, Emilia, nuori marsu puhkesi juttelemaan.
-Terve, kuljettajamarsu.
-Sä oletkin mun viimeinen asiakas tänään. Vien sut Jättiläismarsun luo Lahden mäkimontulle, se ilmoitti.
-Niin ajattelinkin. Onko ollut pitkä työpäivä?
-Joo, mä olen kuljettanut tänään Punahilkan metsän läpi, pari smurffia Alepaan ja ai niin, Kultakutri ja ne kolme karhua piti ajaa Puuhamaahan.
-Oho, aika rankalta päivältä kuulostaa.
- Joo, kannattaa vähän varoa, kun siellä takapenkillä on majoneesia. Ne kolme karhua vetivät siellä hotdogit, vaikka nimenomaan kielsin.
-Höh.
-Niinpä, tottelemattomat ja majoneesia ruikkivat asiakkaat on just näitä kuljettajan ammatin varjopuolia.
Mielestäni kirja oli todella kiinnostava ja pidin siitä itse todella paljon. Antaisin kirjalle viisi tähteä.
Suosittelen kirjaa henkilölle, joka pitää pienestä seikkailusta ja huumorista.
T: Anna