1. Poimuvuoristot syntyvät kiinteän maankuoren kivikehän eli litosfärin laattojen rajakohtien läheisyydessä. Maankuoren poimuttumista tapahtuu laatojen työntyessä toisiaan kohti, jolloin laattojen reunoilla olevaa kiviainesta työntyy yleensä sekä ylös- että alaspäin, ja kerrostuva kiviaines näkyy maan pinnalla huomattavina poimuttuneina maankohoumina.
Poimuvuoristot voidaan jakaa iän mukaan
nuoriin ja vanhoihin poimuvuoristoihin.

2. Metsät ovat ainoa toimiva tapa, jolla voidaan imeä kasvihuonepäästöjä ilmakehästä.

3. Ilmaston lämpenemisen seurauksena vuorten jäätiköt sulavat ja hetken päästä ne ovat paljaita kiviä

4. Vuoristossa voidaan liikkua, vuorikiipeämällä, moottorikelkoilla, laskettelemalla ja helikoptereilla .

5. A.He eivät ole kiivenneet liian korkealle liian nopeasti. Ja käyttävät korkealla hengitys suojia.

B. Elimistön puolustus voi viedä hengen. Ihminen ei toimi ilman happea. Kun ilman happipitoisuus on pieni, kuten korkealla vuoristossa, elimistö käynnistää puolustusmekanismeja, jotka pitkällä aikavälillä ovat tappavia.

• Keuhkot laajenevat Vähöhappisessa ilmanalassa keuhkot laajenevat saadakseen sisäänsä enemmän ilmaa. Sydän lyö kiivaammin, jotta veri kierrättäisi happea nopeammin.

• Punasoluja syntyy lisää Punaisten verisolujen tuotanto luuytimessä lisääntyy. Punasolut kuljetavat happea kudoksiin eri puolille elimistöä.

• Veri paksuuntuu Punasolujen määrän lisääntyessä veri sakenee. Verisuonten tukkeumien ja infarktien riski kasvaa.

• Aivot turpoavat Hapen puute saa aivojen verisuonet laajenemaan, jotta veri kiertäisi nopeammin ja toisi happea aivosoluille. Paisuneet verisuonet painavat aivoja kallon luuta vasten.

• Keuhkot romahtavat Keuhkoissa on yli 300 miljoonaa keuhkorakkulaa, joiden läpimitta on alle millin. Rakkuloiden seinämien läpi happi siirtyy keuhkoista vereen ja hiilidioksidi verestä keuhkoihin. Kun keuhkot laajnevat ja supistelevat voimakkaasti, ohuet seinämät voivat rikkoutua, jolloin keuhkot täyttyvät verellä.
  
  

6. SIJAINTI
Itävalta, virallisesti Itävallan tasavalta, on sisämaavaltio Keski-Euroopassa. Nepalin demokraattinen liittotasavalta eli Nepal on sisämaavaltio Aasiassa. Nepal sijaitsee Kiinan ja Intian välissä, kutakuinkin puoliksi Himalajan vuoristossa ja puoliksi sen juurella.

ILMASTO
Itävallan itäosissa vaikuttaa mannerilmasto, joten sateita on vähän, kesät ovat kuumia ja talvellakaan ei ole koskaan kovin kylmää ja Nepalissa Kuten kaikilla vuoristoalueilla ilmasto vaihtelee eri korkeuksissa Pohjoisen vuoristoisella alueella ilmasto on lähes arktinen, kun taas alempana vallitsee subtrooppinen ja trooppinen ilmasto.

KASVILLISUUS
Suurten korkeuserojen takia kasvillisuus on monimuotoista. Itävalta on Euroopan metsäisimpiä maita. Tyypillisiä ovat lehtimetsät (tammi ja pyökki) ja sekametsät (kuusi ja pyökki), korkeammalla myös havumetsät (kuusi, lehtikusi ja mänty). Nepalissa trooppinen monsuunivyöhykkeen lehtimetsä kasvaa Terai-tasangoilla ja laakeissa laaksoissa kukkuloiden välissä. Alueen pääasiallinen puulaji on intianmerantipuu.

VÄENTIHEYS
Itävallan keskimääräinen asukastiheys on 105,6 asukasta neliökilometriä kohti.
Nepalin keskimääräinen asukastiheys on 184 asukasta neliökilometriä kohti.

ELINKEINOT

Itävallan talous on pitkälle kehittynyt markkinatalous, joka on vahvasti kytköksissä EU-maiden, erityisesti Saksan talouteen.
Nepalin suurin osa Nepalin väestöstä saa elantonsa maataloudesta.