Äidinkieli

TUTKIELMa

 

 

 

 

 

 

poliisin toiminta Miika Viljakaisen ja Lauri Silvanderin teoksessa Helvetinkone Ja 49 Muuta Suomalaista Rikosta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Janette Ahtiainen 9D

 Hiekanpäänkoulu

Toukokuu 2024

 

 

2 kirjailijat

Kirjan kirjailijat ovat Miika Viljakainen ja Lauri Silvander. Heistä en löytänyt tietoa muuta kuin että he ovat toimittajia. Lauri Silvanderilla on muita teoksista joidenka nimet ovat: Liftarisumat: sarjamurhaaja Ensio Koivusen rikokset ja tuomio, Helvetinkone ja 49 muuta suomalaista rikosta. Teoksissa on ollut mukana Miika Viljakainen myös. Miika Viljakaisella ei ole muita teoksia eikä Lauri Silvanderillakaan eikä tietoa löydä heistä enempää.

 

3 Teos Helvetinkone ja 49 muuta rikosta

 

3.1 Teoksen juoni

Kirjan juoni on kertoa tosielämässä tapahtuneista rikoksista

ministerin murha
Tässä luvussa ministeri ritavuori ammutaan kadulle hänen "vihamiehensä" toimesta ja kerrotaan aineskin yksi syy miksi Ritavuoti oli vihattu mies. 

mariankadun murhamies
rouva nimeltään Hilja surmataan hänen ja miehensä asunnon keittiön lattialle niinsanotusti varkaan toimesta. Tapauksen alussa oli epäilty Hiljan puolisoa murhasta mutta sitten poliisi pääsi varkaan jäljille ja sai tämän kiinni.

verinen revolverinäytelmä
nainen ja mies oli pienen vaatetusliikkeen sisällä sulkemassa sitä ja sitten paikalle tulee varas ja aloittaa ammuskelun. Varasta jahtaa moni ihminen ja hän ammuskelee ihmisiä päin ja koittaa paeta. Luku päättyy siihen kun hän tappaa itsensä.

 

3.2 Teoksen henkilöt

Teoksissa on monta eri henkilöä esim. eri rikoksen tutkijat, rikosten tekijät, uhrit ja sivulliset.

ministerin murha kappaleessa on monta eri henkilöä esim. Andreas Wikström joka oli helsinkiläinen varastomies, tuntematon silminnäkijä, kirjeen aikaisemmin lähettänyt Eero pamppunen, ruumiinavauksen tehnyt oikeuslääkäri Ernst Ehrnroot joka on jalkaväenkenraalin Adolf Ehrnrootin isä, Ritavuoren murhannut mies Knut Ernst Robert Tandefelt, kokoomuksen kansanedustaja Ernst Nevanlinna, murhaajan vuokraemäntä Edla Ekstöm, varatuomari Carl Olofsson, Kaupunginviskaali Eino Nyyssölä, Oikeuspsykiatri Akseli Nikula, Oikeuskansleri Alex Charpentieni, aktivistijohtaja Oskar Jansson, Helsingin suojeluskuntapiirin johtaja Paul Von Gerichi, Insinööri Selim Colliander (Oskar Jansson, Paul von Gerich ja Selim Colliander tuki murhassa).

Mariankadun murhamies kappaleessa on mainittu myös muutama eri henkilö: 26-vuotias rouva Hilja Skantz joka oli uhri, etsivät joittenka nimiä ei mainittu, Heikki Skantzi joka oli Hilja Skantzin puoliso ja talonmies, oikeusministeri Väinö Hakkila, Kalervo Vilkuna joka oli työtön viilari, kirjailija Kyösti Vilkuna, akateemikon Kustaa Vilkunan.

verinen revolverinäytelmä kappaleessa henkilöinä toimii: Pienen vaatetusliikkeen pitävät pariskunta Toimi ja Maria Helminen, Sven Johan Hoffman joka oli ryöstäjä, nimetön silminnäkijä, nimettömiä takaa-ajajia, sekä nimettömiä sivullisia, Einar Heikel joka oli ylioppilas ja kielitieteilijä. Tietysti poliiseja ja muita vastaavia mainittiin kappaleessa.

 

3.2.1 Päähenkilöt

ministerin murha Kappaleessa päähenkilöt ovat Knut Ernst Robert Tandefelt ja Heikki Ritavuori.

Ritavuori oli vihattu mies, hän oli tasavallan ensimmäinen sisäministeri ja hän oli kuollessaan vain 41-vuotias. Hän oli edistyspuolueen poliitikko. Hän ei halunnut lietsoa vihaa vuoden 1918 verenvuodatuksen jälkeen. Erityisesti pahaa verta ihmisissä herätti hänen hankkeensa armahtaa laajasti kapinan aikana vangittuja punavankeja. Hänen luonteesta ei saanut kunnon vaikutelmaa eikä mitään. Ajattelen että hän koitti parastaan isänmaata kohtaan mutta omallaan tavallaan joka ei miellyttänyt syystä tai toisesta ihmisiä koska hän todellakin oli vihattu mies.

Tandefelt oli ”lihava mies” ja luonteeltaan hän vaikutti todella vihaiselta ja kireältä. Murhatessaan Ritavuoren hän oli 46-vuotias. Hän oli syntynyt Sysmässä. Tandefelt oli tilanomistajan poika ja aatelissuvun vesa. Kuulustelun ensimmäisessä kolme tuntia kestäneessä kuulustelussa hän esiintyi rauhallisena mutta huonomuistisena. Hän ensimmäisen kuulustelun aikana valehteli pikkuasioista joista ei ollut mitään tarvetta valehdella. Hirveämmin hänestäkään ei saanut kuvaa millainen ihminen hän oli.

Mariankadun murhamies

Hilja Skantz oli 26-vuotias rouva, joka oli naimisissa Heikki Skantzin kanssa. Hän oli kuollut heti kappaleen alussa, joten luonnetta eikä käyttäytymistä voi kuvailla mitenkään.

Kalervo Vilkuna oli 23-vuotias työtön viilari. Hän oli kirjailija Kyösti Vilkunan poika. Kalervon elämä oli lähtenyt varhain synkemmille reiteille isänsä kuoleman jälkeen, hän jätti koulut vankeustuomionsa koska hän karkasi asevelvollisena sotaväestä. Seuraavan kerran kuritushuone oli häntä vastassa, kun hän todettiin syylliseksi kavallukseen. Kun hän muutti Helsinkiin, hän enimmäkseen juopotteli ja etsi töitä eli Kalervo oli juoppo ja työtön hänen luonteestaan saa kuvan, että hän oli itsepäinen.

verinen revolverinäytelmä

Sven Johan Hoffman oli kansalaisluottamuksensa menettänyt varas. Hänellä oli tapana ammuskella hänen perään lähteneitä ihmisiä. Hoffmanin luonnetta ja käytöstä ei pysty kuvailemaan. Hänestä sai kuvan, että hänellä oli vaikeuksia todennäköisesti elämässään, sillä hän harrasti todella paljon varkauksia ja ammuskeli paljon ihmisiä ja ”revolveri näytelmän” jälkeen hän ei suostunut ottamaan tuomiota vaan päätti hirttää itsensä.

3.2.2 Sivuhenkilöt

ministerin murha

Andreas Wikström oli helsinkiläinen varastomies, joka huomasi ampujan ja tarttui hänestä silloin kiinni. myöhemmin hän tajusi todistaneensa ensimmäisen ja siihen asti ainoan ministerin murhan. Wikströmistä ei kerrota paljoa asioita eikä hän ole esillä niin paljoa, että hänestä pystyisi kertoa enemmän.

muista sivuhenkilöistä ei ole mainittu kuin nimet ja heidän ammatit, joten en osaa esitellä heitä.

 

 

 

 

Mariankadun murhamies

Heikki Skanzt oli 30-vuotias. Hän oli Hilja Skantzin puoliso, hän myös oli talonmies.

muita varsinaisia sivuhenkilöitä ei ollut.

 

Verinen revolverinäytelmä

Toimi Helminen oli pienin vaatetusliikkeen yksi omistaja ja hänellä oli puoliso, jonka nimi on Marja Helminen. Helminen vaikutti siltä, ettei hän anna helpolla periksi.

 

3.3 Teoksen miljöö

ministerin murha

tiistaipäivänä 14. helmikuuta vuonna 1922 Tapahtui Helsingissä ministerin murha Dagmarinkadun ja Nervanderin kadun risteys kohdassa. Silloin oli myöhä jo illalla, joten oli pimeätä. silloin oli kevät ja hieman lunta vielä kadulla.

Mariankadun murhamies

Sunnuntaipäivänä 5. toukokuuta vuonna 1929 kerrostalo asunnosta löydettiin nainen kuolleena keittiöstä. Huoneisto oli pieni. Silloin oli kesä ja aurinko hieman paistoi huoneistoon ikkunasta.

verinen revolverinäytelmä

Torstai 13. lokakuuta 1927 tapahtui ryöstön yritys pienessä vaatetusliikkeessä Helsingissä osoitteessa Kasarminkatu 23 illalla ja oli viileätä hieman.

 

3.3.1 ympäristö/tapahtuma paikat

ministerin murha

Dagmarinkadun ja Nervanderinkadun risteys kohdassa oli pimeätä, joten siitä ei kovin hyvin huomannut, jos jotain tapahtui tai tehtiin.

Mariankadun murhamies

Tapahtuma tapahtui kerrostalo asunnossa, joka oli pieni ja valoisa. Enempää en osaa kertoa tapahtuma paikasta tarkemmin, sillä siitäkään ei kovin kerrottu kappaleessa.

verinen revolverinäytelmä

Vaatetusliike oli pienehkö ja ehkä hieman ahdas jossa ryöstön yritys tapahtui. Silloin oli hämärätä eikä liikennettä ja ihmisiä niin paljoa liikenteessä. Kadulla oli hieman hämärää myös ja liikettä siinäkään ei ollut paljoa.

 

3.3.2 tapahtuma-aika

Kappaleiden aika ei edennyt hirveämmin mutta rikosten tutkinta toki etenee monelle vuodelle joista ei kerrottu. Kappaleet ajoittuvat vuosille 1922-1929.

ministerin murha

Tapahtui 14. helmikuuta 1922

Mariankadun murhamies

Tapahtui 5. toukokuuta 1929

verinen revolverinäytelmä

Tapahtui 13. lokakuuta 1927

 

3.3 Teoksen teema ja sanoma

ministerin murha

Teoksen aiheena oli Heikki Ritavuoren murha, joka oli suunniteltu, sillä Ritavuori oli vihattu mies ja hän sai ihmiset vihaiseksi mielipiteidensä ja tekemisiensä ansiosta. Ritavuoreen ammuttiin 3-4 luotia.

Mariankadun murhamies

Teoksen aiheena oli se, miten nainen oli puukotettu asuntoonsa ilman tiettyä taka-ajatusta.

Teon oli tehnyt mies jonka tietiin olevan varas ja hän varastikin naisen ja tämän miehen huoneistosta naisen omaisuutta.

verinen revolverinäytelmä

Teoksessa kerrottiin kuinka pieneen vaatetusliikkeeseen, oli tehty ryöstö, joka päättyi siihen, että kyseistä ryöstäjää ajoi takaa monta ihmistä ja hän ammuskeli heitä, kunnes lopulta hirttäytyi.

Kappaleissa ei koitettu hakea lukijaan tiettyä tunnetta vaan sillä haettiin lukijalle tietoa siitä mitä on Suomessa tehty 90-luvulla rikoksien suhteen.

4. Poliisin toiminta
Poliisi Toimii mielestäni hyvin jokaisessa tapauksessa. He tutkivat tarkasti tapauksia ja esimerkiksi ministeri Rotavuoren murhassa he eivät anna omien mielipiteidensä vaikuttaa tutkintaan. Heidän toimintansa tietty eroaa joissain luvuissa riippuu onko murha vai ryöstö kyseessä. Yleensä he ovat saaneet tekijät kiinni paitsi verisessä revolverinäytelmässä he eivät kerenneet saada varasta/ryöstäjää kiinni ennenkun hän tappoi itsensä.

 

Lauseenvastikkeet

2. a) kotiin tullessani pikkuveljeni ystävineen pelasi Aliasta.
b) voittaakseen Aliaksessa pitää olla nopea arvaaja.
c) muistan voittaneeni monta kertaa.
d) kerran Alias-pelin tiimalasi hajosi ritisten.

3.a) Afrikan tähdessä pelaaja etsii timanttia, jotta voittaisi pelin.
b) kun lähtee Kairosta tai Tangerista, hän matkustaa ympäri Afriikkaa.
c) pelissä voi matkustaa myös siten, että lentää.
d) jokainen haluaa päästä Kapkaupunkiin, jotta saisi bonuksen.
e) meillä kiisteltiin joskus, saako rahat heti, kun pääsee perille vai vasta, kun on avannut pelimerkin.
f) muistatko, että olisit pelännyt rosvoa Saint Helenan saarella?
g) kun pelaaja löytää Afrikan tähden, hän riemuitsee.

5. a) Ostettuani iltaherkut, kiirehdin kotiin.
b) Tultuaan huoneeseeni veli huomasi sipsipussin tietokoneeni vieressä.
c) Veli otti pussin ja söi kaikki sipsit, ennen kuin ehdin tehdä mitään.
d) lähdettyään veli ihmetteli, miksi olin suuttunut.
e) Hän pahoitteli tapahtunutta, koska oli syönyt kaikki sipsit.
f) Riidan ratkettua me pelasimme erän shakkia.

gbhjknlml--------j,hmfbgdvxcvgb hjnmk,lö.ääääää-

kirja-arvostelu, sokos-tavarato,tuhat vuotta, tuhatvuotinen,17-vuotias,autokorjaamo, kotiinpäin, viime viikko,
suomalainen,suomi kuva, suomi-rap,suomen valtio,suomen-kieli,suomenkielinen, pohjois-suomi,länsisuomalainen,suomenlippu,

Virkerakenne

1. a)yksi lause voi muodostaa virkkeen
b)
c)Rinnastuskonjuktiot yhdistävät kahta tai useampaa samanarvoista päälausetta. Alistuskonjuktiot yhdistävät kahta tai useampaa eriarvoista lausetta eli pää- ja sivulausetta.

Morfeemit

Ovat aina tässä järjestyksessä
1.kanta
2.johdin
3.monikko tunnus (i)
4.sijapääte
5.omistus
6.liite (voi olla useita)
kirja-sto-i-ssa-mme-kin-ko

vokaalisointu

kun sanan alussa on kirjain A, O tai U -> sanassa esiintyy vain noita kirjaimia, E ja I käyvät

Esim. auto, loma, kukka, karuselli, kaura

 kun sanan alussa on kirjaimet Ä,Ö tai Y -> sanassa esiintyy vain noita kirjaimia, E ja I käyvät aina 

vokaalisointuun eivät päde

yhdyssanat; yöpaita, lähiruoka, pyyheliina
lainasanat; saattori, olymp
volyymi, fysiikka, katalysaattori, pyramidi

astevaihtelu
se koskee kirjaimia K-P-T.

vahva heikko
kukka kukan
nappi napin
tatti tatin

 

Diftongi

Samassa tavussa kaksi eri vokaalia

sau-na kiu-lu löy-ly

au auto, lauta, kaula, autio
uo luola, puola, luomi
ey peseytyä, terveys
eu eurooppa, eukko,peura,seula, neula
yi lyijy, ryijy, hyinen, syinen, leiriytyä,
yö lyödä,syödä
ie sieni, pieni
ai saiastua, aita, aivot
iu siunaus, hius
äi äiti
ei eines, eilen, seiväs
öi töi-tä, öi-nen, metelöidä
öy löytyä, löylä, köyhä
ui ruis, kuitua, puinen, uiden, luinen

aukea laimea vintiö paeta löytyä hakea kuoria

GEMINAATTA
sanassa on kaksi samaa kosonanttia peräkkäin
kuk-ka tal-li par-ru pus-si


R-loppuiset sanat

manner, kaunotar, piennar, tytär, penger, sisar, kuningatar, opettajatar, askar, viher, kyynär, piennar

L-loppuiset sanat
kyynel, askel, padel, sammal, ommel, sävel, nivel, kannel, vemmel, sepel, taival

N-loppuiset sanat
lapsonen, pikkuinen, vihainen, valkoinen, hevonen, perhonen, kyyhkynen, kymmenen, puhelin, neinen, pakastin

S-loppuiset sanat
hius, valmis, tilaus, arvaus, silmäys, mies, avaus, avaruus, lammas, hammas, rakas, kummitus

T-loppuiset sanat
sakset, housut, olut, ohut, lyhyt, silmalasit, rippijuhlat, häät, synttärit, kevät, tuhat, kätkyt, neitsyt, ehyt, kevyt, kastajaiset

sanat eivät lopu koskaan kirjaimeen m,v, j , h, k
 alkuperäisissä sanoissa ei ollut kirjaimia b,f,g vrt. Banaani, Fasaani, Gaselli
sanat eivät ala kahdella konsonantilla.

vokaalin pituus ratkaisee merkitykset.

u-uu puro-puuro, tuma-tuuma, ruma-ruuma, uni-uuni, tuli-tuuli, muli-muuli, ruti-ruuti

y-yy kyti-kyyti, ryppy-ryyppy, typpi-tyyppi, kyllä-kyyllä, kylä-kyylä

ä-ää värin-väärin, läpi-lääpi, evät-eväät, jätä-jäätä, mäki-määki, hätää-häätää

ö-öö -

 Konsonantin pituus ratkaisee merkityksen

k-kk rako-rakko, pako-pakko, koko-kokko, kuka-kukka, noki-nokki

L-LL pula-pulla, kylä-kyllä, palo-pallo, tuli-tulli

m-mm tuma-tumma, kumi-kummi, suma-summa

n-nn kana-kanna, mana-manna, moni-monni

p-pp rapu-rappu, tipu-tippu, pupu-puppu, kapa-kappa

r-rr käry-kärry, paru-parru, varas-varras, kuri-kurri

s-ss kisa-kassa, kasa-kassa, vesa-vessa, hirsi-hirssi

t-tt satua-sattua, (tota-totta), kato-katto, muta-mutta, mato-matto