C1. Motivaatio ja oppiminen

1. Motivaatio oppimistilanteissa

Katso Motivaatio oppimistilanteissa -video. 

Lue Mikä meitä liikuttaa -teoksen johdantoluku.

• Salmela-Aro, K. & Nurmi, J-E. (toim.) (2017). Mikä meitä liikuttaa. Motivaatiopsykologian perusteet. Jyväskylä: PS-kustannus.

1.3 Tehtävä 1: Pohdi seuraavia kysymyksiä.

Pohdi katsomasi ja lukemasi sekä omien kokemustesi pohjalta ainakin seuraavia kysymyksiä. Voit pohtia näitä kysymyksiä yksin, pareittain tai ryhmässä. Kirjaa pohdintasi lyhyesti omaan lukilokiisi. 

Millaisia ajatuksia tämä materiaali herätti motivaatiosta erilaisissa oppimistilanteissa?

• itsestään selvää materiaalia, mikä näkyy vahvasti myös OPS:issa, silti tärkeää kullekin pohtia tietyin väliajoin, miten esim. omassa elämässään motivoituu, miten työssään saa myös ympäristönsä motivoitumaan
• pääkohdat materiaalista
  • asiat ja tapahtumat eivät ole yhdentekeviä, vaan ne herättävät tunteita, tavoitteita, toiveita ja intohimoja = motivaatiota 
  • ihminen luontaisesti aktiivinen, jotta motivaatiota syntyy psyykkiset perustarpeet (autonomia, kompetenssi eli kyvykkyys ja yhteenkuuluvuuden tunne) pitäisi täyttyä
  • miksi, mitä ja miten → kun tiedossa, syntyy motivaatio toimintaan
  • suosituin motivaatioteoria (1) tällä hetkellä lienee Decin ja Ryanin itsemääräämisteoria: Ihmiset motivoituvat siitä, että he voivat itse päättää tekemisistään = autonomia. 
• oppimistilanteissa pitäisi siis täyttyä motivaatiota tuottavat asiat ja tapahtumat, mikä ymmärrettävää → huom. jälleen kerran osallisuus, yhdessä tekeminen
• yksilön sosiaalisuus ja tunnepuoli määrittelee paljon, miten yksilö selviytyy haastavista tilanteista (vaikkapa koetilanteet), tämäkin näkyy koulun arjessa
• toiset ajattelutavat ja -tilanteet päättyvät yleensä onnistumiseen, toiset epäonnistumiseen
• strategiat tärkeitä suorituksessa - tätä vahvistettava oppimistilanteissa, jolloin minäpystyvyyskin vahvistuu
• motivaation perusta voi myös olla vinoutunut vaikkapa niin, että se ei kohdistu itse tehtävään asiaan vaan oman paremmuuden esiin tuomiseen. Työelämässä motivaation ongelmat voivat näkyä niin työhyvinvoinnissa, työn laadussa kuin tuloksissakin → muodostaa helposti kilpailuaseteleman oppilaiden välillä ja myös työyhteisössä sekä kuluttaa hyvinvointia

Miten oppijaminäkuva rakentuu?

• taustalla kokemukset siitä, millainen yksilö on ja millaiset kyvyt on, millaisia aiempia kokemuksia asiasta on → minäkuva
• odotukset, tavoitteet, suunnitelmat muodostavat kolmion 
• jos henkilö ajattelee selviytyvänsä haasteesta käyttää hän: ratkaisukeskeisiä tavoitteita, suunnitelmia, yrittää parhaansa mukaan toteuttaa ne
• jos oppijalta odotetaan pärjäämistä, se ruokkii oppimista
• huom. positiivisuuspedagogiikka, vahvuudet
• minäkuva kehittyy/rakentuu elämän aikana

Kuinka videolla ja teksteissä esitetty tutkimustieto näkyy mielestäsi varhaiskasvatussuunnitelman ja opetussuunnitelmien perusteissa (mm. oppimiskäsityksessä ja toimintakulttuurissa)?

• opseissa vahvasti esillä
  • oppimisen lähtökohtana ovat yksilöiden aiemmat kokemukset, heidän mielenkiinnon kohteensa ja osaamisensa
  • yksilöt otetaan mukaan toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin omien valmiuksiensa mukaisesti
  • yksilöitä kiinnostava, tavoitteellinen ja sopivasti haastava toiminta innostaa oppimaan lisää ja edistää lapsen yksilöllisen potentiaalin kehittymisen
  • osallistumisen ja vaikuttamisen taidot sekä motivaatio oppia uutta vahvistuvat, kun lapset saavat itse olla mukana vaikuttamassa siihen, mitä tehdään ja miten. On tärkeää, että lapsilla on mahdollisuus osallistua ja harjoitella omia vaikuttamismahdollisuuksia varhaiskasvatuksessa.ihminen yleensä selittää niin, että onnistumiset johtuvat itsestä, epäonnistumiset tilanteesta
  • aktiivinen toimijuus, positiivinen palaute, kannustaminen, oppimisen ilo, vahvuudet
  • kokeileva, osallistava, erilaisuutta arvostava toimintakulttuuri

2. Motivaation tukeminen

Katso Motivaation tukeminen -video. Lue sen jälkeen kirjan Motivaatio ja oppiminen esipuhe.

2.3 Tehtävä 2: Pohdi seuraavia kysymyksiä.

Pohdi katsomasi ja lukemasi sekä omien kokemustesi pohjalta ainakin seuraavia kysymyksiä. Kirjaa pohdintasi lyhyesti omaan lukilokiisi. 

Miten tuet tai voisit tukea oppijoiden autonomista toimintaa ja osallistumista erilaisissa oppimistilanteissa?

• paljon erilaisissa ryhmissä toimimista
• päätöksenteko, mahdollisuus päättää asioista
• vapaus valita esim., mitä tekee ja missä järjestyksessä (huomioidaan iän mukaiset edellytykset ja lisätään autonomiaa/sen vaatimustasoa)
• harjoitellaan autonomiaa ja tunnetaitoja
• eriyttäminen
• kuulluksi tuleminen
• aktiivisen toimijuuden vahvistaminen
• omatoimisuuden tukeminen ja vahvistaminen
• turvallinen luokkailmapiiri
• paljon positiivista palautetta, vahvuuspedagogiikka

Mitä strukturointi sinulle merkitsee ja miten se näkyy käytännön työssäsi?

• arjen rutiinit, järjestys toiminnalle, tuo ennustettavuutta
• luo raamit opetukselle ja yhdessä tekemiselle
• tukee oppilasta, auttaa myös opettajaa

Kuinka videolla ja teksteissä esitetty tutkimustieto näkyy mielestäsi varhaiskasvatussuunnitelman ja opetussuunnitelmien perusteissa(mm. toimintakulttuurissa ja yleisissä tavoitteissa)?

• tavoitteena on rakentaa toimintakulttuuria, joka edistää oppimista, osallisuutta, hyvinvointia ja kestävää elämäntapaa 

• koulujen toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet korostavat koulua oppivana yhteisönä, joka luo edellytykset yhdessä oppimiseen

• lisäksi koulun toimintakulttuurin kehittämistä ohjaa pyrkimys jokaisen oppilaan hyvinvoinnin ja turvallisen arjen varmistamiseen
  korostetaan vuorovaikutteisuutta ja monipuolisia työskentelymenetelmiä, jolloin jokainen motivoituisi oppimiseen
• toimintakulttuurin kehittämistä ohjaa myös osallisuuden ja demokraattisen toiminnan edistämisen tavoite

3. Kirjasto lukumotivaation herättäjänä ja ylläpitäjänä

Katso yhteistyössä Jyväskylän kaupunginkirjaston kanssa toteutettu video. Tutustu sen jälkeen kohdan 3.2 Lukuinto-oppaaseen.

3.3 Tehtävä 3: Pohdi seuraavia kysymyksiä.

Pohdi katsomasi ja lukemasi sekä omien kokemustesi pohjalta seuraavia kysymyksiä. Kirjaa pohdintasi omaan lukilokiisi.

Millainen rooli kirjastolla on omassa työssäsi lasten/nuorten parissa?

• työssäni alkuopetuksessa: säännölliset kirjastokäynnit (kirjasto ja kirjastoauto), kirjavinkkaukset, lukudiplomit, kaikille omat kirjastokortit, kirjaston monikieliset satutuokiot, yhteistyö rikasta, enemmän voisi tutustuttaa verkkokirjaston käyttöön
• toivon, että innostaa lukemisen parin (lukumotivaatio), oma esimerkki tärkeää ja se, että tuodaa kirjaston palvelut tutuiksi, kynnys matalaksi

Millaisia kokemuksia sinulla on kirjaston kanssa tehtävästä yhteistyöstä? Liittyykö yhteistyöhön haasteita? Miten niitä voisi ratkoa? Millaisia toiveita sinulla on yhteistyölle?

• kirjasto innoissaan kaikesta yhteistyöstä, vain positiivista sanottavaa, valmis myös kokeilemaan uutta, kuten monikieliset satutuokiot
• monipuolistaa yhteistyötä toki voisi enemmän teknologiseen puoleen, järjestää vaikka vanhempainiltaan kirjaston väkeä kertomaan/pitää vanhempainilta kirjastossa jne.
• kivoja idoita oppaassa

C2. Lukivaikeuksien varhaiset riskitekijät ja kehityspolut

1. Lukivaikeuksien varhaiset riskitekijät ja kehityspolut

Katso Lukivaikeuksien varhaiset riskitekijät ja kehityspolut -video ja lue sen jälkeen kohdassa 1.2 oleva artikkeli.

• Kouluiän lukutaito lapsilla, joilla on suvussa kulkeva lukivaikeusriski – ennustajat, kehitys ja lopputulema: ​Eklund_NMI-bulletin-3-2017.pdf​

1.3 Tehtävä 4: Pohdi seuraavia kysymyksiä.

Pohdi katsomasi ja lukemasi sekä omien kokemustesi pohjalta ainakin seuraavia kysymyksiä. Kirjaa pohdintasi omaan lukilokiisi.

Millaisia ovat luku- ja kirjoitustaidon kehityksen riskitekijät?

• perinnöllistä, jos suvussa lukivaikeutta
• geenejä on tunnistettu, vaikkei tarkkaan tiedetä, miten geenit vaikuttavat vaikeuksiin
• monilla kuitenkin lukitaidot kehittyvät hienosti, vaikka suvussa onkin lukivaikautta
• riskiä lisää, jos kotona, koulussa ja varhaiskasvatuksessa ei, ei kehitetä sanavarastoa, ei tueta kielenkehitystä
• kohonnut riski perinnöllisyyden lisäksi: tavanomaista heikompi kyky erotella puheääniä, hidas sanavaraston kehitys
• myöhään puhumaan oppiminen ei niinkään ennusta lukivaikeutta, mutta puheen heikko ymmärtäminen ennustaa tätä
• kirjaintuntemus, äännetietoisuus, nopean nimeämisen taidot ennen kouluikää ennakoivat sitä, että lapsi oppii helposti lukemaan
• pojilla, joilla on sekä sukuriski että heikot varhaiset kognitiiviset taidot, on muita suurempi vaara ajautua epäsuotuisalle lukutaidon kehityspolulle ja että heidän kielellisiä ja äännetietoisuuden valmiuksiaan kannattaisi yrittää tukea jo varhain
• lapset, jotka korkeasta kognitiivisesta riskistä huolimatta välttivät lukivaikeuden, jaksoivat opettajien arvioiden mukaan jatkaa ponnistelujaan myös kohdatessaan haasteita koulutehtävissä.
• 2-3- vuotiaan kielelliset taidot ennustaa Pisa-testin luetun ymmärtämisessä menestymisessä 15-vuotiaana
• lukemisen sujuvuuden vahvin ennustaja nopean nimeämisen taito, jos siinä ongelmia, on vaikeampaa oppia lukemaan sujuvasti
• perinnölliset ja kognitiiviset taidot hidastavat siis lukitaitojen kehittymistä

 Millaisia ovat lukivaikeuksilta suojaavat tekijät eri ikä- ja kehitysvaiheissa?

• suojaavat tekijät: ei ole perinnöllistä “sukurasitetta”, sekä koti että muu ympäristö (päiväkoti, koulu, muut) tukee lapsen kielen kehitystä 
• kehitystä tapahtuu vielä aikuisiälläkin

Lapsen keskeisimpiä kasvuympäristöjä kodin lisäksi ovat varhaiskasvatus ja koulu. Miten lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksien ennaltaehkäisy mielestäsi näkyy varhaiskasvatussuunnitelman ja opetussuunnitelmien perusteissa? 

• varhainen riskitekijöiden tunnistamien ja niihin puuttuminen
• yhteistyö varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen välillä
• riittävä, oikeanlainen ja oikea-aikainen tuki varhaiskasvauksessa ja koulussa
• yhteistyö eri tahojen välillä; varhaiskasvatus, koulu, koti, moniammatilliset toimijat jne.
• oppimisympäristö ja työtavat turvallisia, kannustavia, motivoivia