Haukat ja kotkat

Ampuhaukka (Falco columbarius)

Ampuhaukka on pieni petolintu, jonka näkee harvoin istumassa. Yleisimmin sen näkee kiitämässä pikkulintujen perässä kuin ammuttuna.

Koiraan selkä on siniharmaa, naaras on yläpuolelta ruskea. Varpushaukasta ampuhaukan erottaa lyhyempien siipien ja pyrstön perusteella.

Ampuhaukka on yleisin Pohjois-Suomessa, etelämpänä sitä näkee useammin muuttoaikoina.

Lintuatlas

Nuolihaukka (Falco subbuteo)

Nuolihaukka on siro petolintu. Siivenkärjet ovat terävät kuten muillakin jalohaukoilla (Falco-suku).

Selkä on tummanharmaa, se näyttää kaukaa lähes mustalta. Vaalea kurkku erottuu kauas. Jalkojen ympärillä on punertavien höyhenien muodostama alue.

Nuolihaukka pesii Etelä- ja Keski-Suomessa. Se suosii metsiä, jotka ovat merenlahtien tai järvien lähellä.

Lintuatlas

Muuttohaukka (Falco peregrinus)

Muuttohaukka on kuuluisa nopeasta syöksystään saalista, kuten kyyhkyä, kohti.

Muuttohaukan tunnistaa tummasta selästä ja paksusta viiksijuovasta.

Muuttohaukka pesii nykyisin Suomessa vain Pohjois-Suomen soilla.

Lintuatlas

Mehiläishaukka (Pernis apivorus)

Mehiläishaukka on melko suuri petolintu, hiirihaukan kokoinen.

Hiirihaukasta mehiläishaukan erottaa pidempien siipien ja pyrstön avulla.

Mehiläishaukka on ruokavalioltaan erikoinen petolintu. Se syö enimmäkseen hyönteisiä. Poikasia emot ruokkivat synkän metsän suojissa mehiläisen toukilla.

Talveksi mehiläishaukka muuttaa trooppiseen Afrikkaan.

Lintuatlas

Sääksi eli kalasääski (Pandion haliaetus)

Kalasääski on hiirihaukan kokoinen mutta pitkäsiipisemme petolintu. Lennossa sääksen tunnistaa vaaleasta alapuolesta.

Kalaääski on kalan syöjä. Se pesii koko Suomessa - ja koko maailmassa - alueilla, jossa on kalaisia vesiä ja sopivia pesäpuita.

Kalasääski talvehtii trooppisessa Afrikassa.

Lintuatlas

Varpushaukka (Accipiter nisus)

Varpushaukka on pieni petolintu. Koiras on siniharmaa selästä ja punertava vatsapuolelta.

Varpushaukka on Suomessa melko yleinen, maassamme pesii ehkä jopa 10 000 varpushaukkaparia. Se viihtyy myös asutuksen lähellä ja talvisin se saalistaa usein pikkulintuja linturuokinnalta.


Lintuatlas


Kanahaukka (Accipiter gentilis)

Kanahaukka on varpushaukkaa paljon suurempi petolintu. Jos varpushaukka saalistaa "varpusia", kanahaukka saalistaa "kanoja" eli esimerkiksi teeriä ja fasaaneja.

Kanahaukalla on varpushaukan tavoin melko pitkät siivet ja pitkä pyrstö. Vatsapuoli on viiruinen tai juovainen.

Lintuatlas




Hiirihaukka (Buteo buteo)

Hiirihaukka on melko kookas petolintu. Sillä on lyhyt, juovikas pyrstö ja melko leveät siivet.

Suomessa hiirihaukka pesii Etelä- ja Keski-Suomessa.

Lintuatlas


Piekana (Buteo lagopus)

Piekana on hiirihaukan sukulainen (Buteo-suku).

Piekanalla on kaksivärinen alapuoli. Paras tuntomerkki on vaalea pyrstöntyvi, joka erottuu kauas tummasta pyrstön kärjestä.

Piekana on Lapin lintu.

Lintuatlas

Maakotka (Aquila chrysaetos)

Maakotka on haukkoja suurempi petolintu. Jos aikuisen maakotkan pääsee näkemään läheltä, sen päälaen ja niskan kaunis kultainen väri on hyvä tuntomerkki (englanninkielinen nimi on golden eagle).

Maakotkalla on pidempi pyrstö kuin merikotkalla. Maakotka pyrstö ei ole kokonaan valkoinen.

Maakotka on Lapin petolintu, mutta sitä pesii myös paikoin Keski-Suomessa.

Lintuatlas



Merikotka (Haliaeetus albicilla)

Merikotka on suuri petolintu. Sillä on pitkät ja levät siivet, pyrstö näyttää lennossa lyhyeltä.

Pyrstö on aikuisella kotkalla valkoinen (englanninkielinen nimi on wihte-tailed eagle).

Merikotka oli vielä 50 vuotta sitten hyvin harvinainen lintu Suomessa. Nyt se pesii monin paikoin saaristossa ja rannikolla, jopa sisämaassa ja Lapissakin.

Lintuatlas