2. luokka lukuhaaste
Teksti 7 viikko 13 Kalajuttu
Kalajuttu Teksti 7 viikko 13
Tiedätkö sen suuren järven? Sen järven, joka on ainakin Amerikan kokoinen. Siinä järvessä asuu aivan mahdottoman suuri hai. Eikä tämä ole mikään kalajuttu. Hai on niin suuri, että sen kitaan mahtuu ainakin kolmesataa lentokonetta. Jaa että mistäkö minä sen tiedä? No tietenkin siitä, että olen hain itse omilla silmilläni nähnyt. Olenhan alueen tunnetuin kalamies. Näiden kalavesien äärellä olen viettänyt ainakin kaksisataa kesää. Olen yrittänyt usein pyydystää tuota jättihaita, mutta aina se on päässyt luikahtamaan karkuun. Nyt olen rakentanut kaksi, nosturia, joiden avulla yritänkiskoa hain rannalle. Enhän minä oikeastaan kalasta edes pidä, mutta olisihan se kiva näyttää ihmisille, millainen vonkale pyydykseen voi tarttua.
Monet ihmiset ovat useammin kuin kerran luulleet minua huijaavan heitä jutuillani jättihaista. Eivätkä he vieläkään usko, etten minä ole heitä moneen tuhanteen vuoteen enää huijannut! Minkäs minä sille voin, että jättihai haluaa ilmestyä vain meille suurille kalamiehille. Täytyy taas lähteä odottelemaan saalista.
Teksti 8 viikko 14 Leija
Leija Teksti 8 viikko 14
Koulussa oli puhuttu tuulesta. Päätimme tehdä mahdollisimman ison lennokin. Parin tunnin aherruksen jälkeen saimme lennokin valmiiksi ja testasimme sitä pihalla. Lennokki kaarteli kauniisti mutta ei kuitenkaan pysynyt ilmassa pitempiä aikoja. Vähän aikaa mietittyämme ryntäsimme Villen kotiin tutkimaan leijoista kertovaa kirjaa. Kunpa osaisimme tehdä yhtä upean rakennelman kuin kirjan kuvassa. Se pysyisi ilmassa varmasti pitkänkin ajan. Otimme ohjekirjan ja lähdimme meille.
Olin etsinyt jo useamman viikon ajan sopivia tarvikkeita leijan rakentamiseen. Kokosimme kaikki tarpeelliset välineet keittiön isolle pöydälle ja ryhdyimme hommiin. Ville tutkii tarkasti ohjekirjaansa ja antoi minulle neuvoja. Työ oli niin mielenkiintoista ja tarkkaa sorminäppäryyttä vaativaa, että melkein unohdimme hengittää.
Kummallista, kuinka aika tuntui kiitävän, kun oli oikein mukavaa tekemistä. Kolmen ja puolen tunnin ahertamisen jälkeen leija tuli viimeinen valmiiksi. Jännittävin hetki oli tietenkin vielä edessä. Saisimmeko leijan lentämään ilmassa kauniisti kaarrellen, vai putoaisiko se heti ensimmäiseen puunlatvaan? Jätimme askartelutarvikkeet pöydälle ja juoksimme pihalle. Ulkona tuuli voimakkaasti. Kiipesimme läheiselle mäelle ja lähdimme juoksemaan. Pian leija liiteli kauniisti yläpuolellamme.