Luvut 4-11
Luku 4.
P1. Mitä on plankton?
Kerro omin sanoin, mitä tarkoittaa plankton ja millaisia eliöitä siihen kuuluu. Plankton vedessä keijuvaa pieneliöstöä, johon kuuluu pieniä leviä ja eläimiä.
S6. Sinilevät
a) Miksi sinilevien määrää esimerkiksi uimarannoilla seurataan tarkasti? Osa sinilevistä on myrkyllisiä.
b) Kerro internetissä olevien tietojen avulla mitkä ovat oireet, jos on altistunut sinileväpitoiseen, myrkylliseen veteen uidessa. http://www.terve.fi/ensiapu/sinileva-voi-aiheuttaa-myrkytysoireita
c) Miten tällaisia oireita hoidetaan? http://www.terve.fi/ensiapu/sinileva-voi-aiheuttaa-myrkytysoireita
d) Kerro internetin avulla sinilevien määrää juuri nyt tai viime kesältä. Vihje: hae tietoja esimerkiksi hakusanalla: sinilevätilanne.
-------------------------------
Luku 5.
P6. Vyöhykkeet.
Esittele rannan kasvillisuusvyöhykkeet. Kerro missä ne sijaitsevat ja millaisia kasveja niillä esiintyy. Etsi kasvikirjoista ja internetistä oman alueesi kasviesimerkkejä.
P7. Kasvin rakenteiden tehtävät
Kirjoita lyhyesti mitä tehtäviä kasvin seuraavilla osilla on.
a) juuret. Kiinnittyminen. Veden ja ravinteiden otto.
b) lehdet. Yhteyttäminen.
c) kukka tai kukinto. Lisääntyminen.
-------------------------------
Luku 6.
P4. Sukeltajakuoriainen
Katso video sukeltajakuoriaisesta.
a) Kuvaile eläimen muotoa. Litteä. Pitkät, voimakkaat raajat.
b) Miten se ui? Voimakkaasti melomalla.
c) Mitä se etsii pohjasta? Ruuaksi muita vesieläimiä.
P5. Hapenotto
a) Luettele keinoja miten vesihyönteiset saavat happea? Vesien selkärangattomat ottavat happea joko kiduksilla tai osa käy haukkaamassa sitä pinnalta.
b) Katso video korennon toukasta. Miten toukka pyrkii saamaan mahdollisimman paljon happea? Olemalla vedenvirtauksessa.
P6. Muodonvaihdos
a) Kerro täydellisen muodonvaihdoksen vaiheet. Mainitse esimerkkilaji.
Täydellisessä muodonvaihdoksessa on muna-, toukka-. kotelo ja aikuisvaihe. Sudenkorento. Hyttynen.
b) Kerro vaillinaisen muodonvaihdoksen vaiheet. Mainitse esimerkkilaji. Muna-, toukka-. kotelo ja aikuisvaihe. Vaillinaisesta muodonvaihdoksesta puuttuu kotelovaihe. Sudenkorento.
P7. Simpukka
b) Miten simpukka hankkii ravintoa? Suodattamalla vedestä.
c) Miten simpukka hengittää? Kiduksilla.
d) Miten simpukka liikkuu? Pohjaa pitkin hitaasti jalan avulla.
e) Miksi jokihelmisimpukka oli vaarassa hävitä Suomen luonnosta? Sitä pyydystettiin helmien takia.
P8. Hyönteisen ja hämähäkin erot
Vertaile hyönteistä ja hämähäkkiä. Kirjaa havaitsemasi erot.
a) Pää: tuntosarvet, silmät. Hyönteisillä selvä pää, jossa yleensä pitkät tuntosarvet ja isot silmät. Hämähäkillä ei ole tuntosarvia. Silmiä on usein monia, mutta niiden erottaminen ei ole helppoa.
b) Ruumiista erotettavien osien määrä. Hyönteisillä erottuu yleensä etu-, keski- ja takaruumis. Hämähäkeillä on kaksiosainen ruumis.
c) Jalkojen lukumäärä. Hyönteisillä 6, hämähäkeillä 8.
S10. Luokittelua
Kirjoita seuraavien eläinten
pääjakso
luokka
lahko
heimo ja
suku (ja mahdollisesti lajinimi)
Lähteenä Wikipedia on hyvä!
a) ristihämähäkki: pääjakso, luokka, lahko, heimo, suku- ja lajinimi. https://fi.wikipedia.org/wiki/Ristih%C3%A4m%C3%A4h%C3%A4kki
b) huonekärpänen: pääjakso, luokka, lahko, heimo, suku- ja lajinimi https://fi.wikipedia.org/wiki/Huonek%C3%A4rp%C3%A4nen
c) hevospaarma: pääjakso, luokka, lahko, heimo, suku- ja lajinimi https://fi.wikipedia.org/wiki/Nautapaarma
d) sinisimpukka: pääjakso, luokka ja suku- ja lajinimi(edulis tarkoittaa syötävää) https://fi.wikipedia.org/wiki/Sinisimpukka
-------------------------------
Luku 7.
P1. Kalan piirteet
b) Miksi kalalla on evät? Uimista ja paikallaan pysymistä varten.
c) Miksi kalalla on kylkiviiva-aisti? Aistii muut kalat ja vedessä olevat esteet.
d) Miksi kalalla on kidukset? Hengittämistä varten.
P2. Kalojen kutu
b) Mitä kudussa tapahtuu? Koiraskalan maiti on siittiösoluja ja naaraskalan mäti on munasoluja. Kudussa koiras hedelmöittää maidilla (siittiösolut) naaraan mätimunat (munasolut).
P3. Kalojen ravinto
a) Millä aivan pieni kalanpoikanen elää? Ruskuaispussin avulla.
b) Mitä muikku syö? Eläinplanktonia.
c) Mitä särkikalat syövät? Selkärangattomia eläimiä.
d) Mitä hauki syö? Muita kaloja.
-------------------------------
Luku 8.
P2. Sammakon piirteet.
a. Kerro, millaiset jalat sammakolla on. (Avainsanoja: jalkojen pituus, voima). Etujalat ovat lyhyet, takajalat pitkät ja voimakkaat.
b. Miten sammakon silmien sijainti eroaa ihmisen silmien sijainnista? Ne sijaitsevat ylhäällä siten, että niitä voidaan pitää helpolla veden pinnan yläpuolella.
P3. Sammakon kehittyminen.
Kerro lyhyesti sammakon kehittymisen vaiheet munasolusta aikuiseksi sammakoksi. Avainsanoja: munasolu, siittiösolu, kutu, toukka, kidukset, pyrstö, siirtyminen maalle, keuhkot. Sammakko kutee: siittiö- ja munasoluja. Sammakko kehittyy vähitellen vedessä elävästä toukasta nuijapääksi ja edelleen maalle siirtyväksi aikuiseksi sammakoksi, joka hengittää ihon lisäksi keuhkoilla.
-------------------------------
Luku 9.
P2. Matelijoiden piirteet
a) Miten matelijat viettävät Suomessa talven? Horrostamalla (kylmänhorros).
b) Miksi matelijat eivät tarvitse vesiympäristöä lisääntymisessään kuten sammakot? Niillä on sisäinen hedelmöitys ja ne tuottavat munia.
-------------------------------
Luku 10.
P1. Mikä on lintu?
Tee luettelo asioista, jotka yhdistävät kaikkia lintulajeja. Höyhenet, sulat, siivet, muna, nokka, pyrstö, tehokas hengitys- ja verenkiertoelimistö, kevyet luut, hyvät aistit, kehittyneet pikkuaivot (lihastoiminnan säätely).
P3. Lintujen sopeutuminen
a) Miten linnut ovat sopeutuneet lentämään? Tehokas hengitys- ja verenkiertoelimistö, kevyet luut, hyvät aistit, kehittyneet pikkuaivot (lihastoiminnan säätely).
b) Kerro miten sorsat ovat sopeutuneet vesielämään. Vettä pitävä höyhenpeite, jalat ruumiin takaosassa, siivilänokka.
c) Miksi lähes kaikki sorsat ovat muuttolintuja? Suomen vesistöt jäätyvät talveksi.
P9. Sinisorsan yleisyys
b) Kerro sinisorsan levinneisyydestä ja yleisyydestä Suomessa. Sinisorsa on Suomessa runsaslukuinen ja koko maassa esiintyvä laji.
-------------------------------
Luku 11.
P4. Majavan sopeutuminen
Kerro miten majava on sopeutunut elämään veden äärellä. Pato, jolla säätelee lampensa veden korkeutta, hyvä uimari ja sukeltaja, mm. tiivis turkki.
P5. Majava ja ihminen.
Majava ja ihminen voivat joskus ajautua sotajalalle, miksi? Majavan padot ja puiden kaataminen voi viedä metsäomistajan tuloja.
P1. Mitä on plankton?
Kerro omin sanoin, mitä tarkoittaa plankton ja millaisia eliöitä siihen kuuluu. Plankton vedessä keijuvaa pieneliöstöä, johon kuuluu pieniä leviä ja eläimiä.
S6. Sinilevät
a) Miksi sinilevien määrää esimerkiksi uimarannoilla seurataan tarkasti? Osa sinilevistä on myrkyllisiä.
b) Kerro internetissä olevien tietojen avulla mitkä ovat oireet, jos on altistunut sinileväpitoiseen, myrkylliseen veteen uidessa. http://www.terve.fi/ensiapu/sinileva-voi-aiheuttaa-myrkytysoireita
c) Miten tällaisia oireita hoidetaan? http://www.terve.fi/ensiapu/sinileva-voi-aiheuttaa-myrkytysoireita
d) Kerro internetin avulla sinilevien määrää juuri nyt tai viime kesältä. Vihje: hae tietoja esimerkiksi hakusanalla: sinilevätilanne.
-------------------------------
Luku 5.
P6. Vyöhykkeet.
Esittele rannan kasvillisuusvyöhykkeet. Kerro missä ne sijaitsevat ja millaisia kasveja niillä esiintyy. Etsi kasvikirjoista ja internetistä oman alueesi kasviesimerkkejä.
- Rantakasvit ovat kostean ympäristön maakasveja. Esimerkiksi rentukka.
- Ilmaversoiset kasvit kasvavat osittain veden pinnan alla. Niillä on jäykkä, pitkä varsi. Esim. järviruoko.
- Kelluslehtisillä kasveilla on veden pinnalla kelluvia lehtiä. Esim. ulpukka ja lumme.
- Uposkasvit elävät veden pinnan alapuolella. Niillä on ohuet lehdet ja rento varsi. Esim. ahvenvita.
P7. Kasvin rakenteiden tehtävät
Kirjoita lyhyesti mitä tehtäviä kasvin seuraavilla osilla on.
a) juuret. Kiinnittyminen. Veden ja ravinteiden otto.
b) lehdet. Yhteyttäminen.
c) kukka tai kukinto. Lisääntyminen.
-------------------------------
Luku 6.
P4. Sukeltajakuoriainen
Katso video sukeltajakuoriaisesta.
a) Kuvaile eläimen muotoa. Litteä. Pitkät, voimakkaat raajat.
b) Miten se ui? Voimakkaasti melomalla.
c) Mitä se etsii pohjasta? Ruuaksi muita vesieläimiä.
P5. Hapenotto
a) Luettele keinoja miten vesihyönteiset saavat happea? Vesien selkärangattomat ottavat happea joko kiduksilla tai osa käy haukkaamassa sitä pinnalta.
b) Katso video korennon toukasta. Miten toukka pyrkii saamaan mahdollisimman paljon happea? Olemalla vedenvirtauksessa.
P6. Muodonvaihdos
a) Kerro täydellisen muodonvaihdoksen vaiheet. Mainitse esimerkkilaji.
Täydellisessä muodonvaihdoksessa on muna-, toukka-. kotelo ja aikuisvaihe. Sudenkorento. Hyttynen.
b) Kerro vaillinaisen muodonvaihdoksen vaiheet. Mainitse esimerkkilaji. Muna-, toukka-. kotelo ja aikuisvaihe. Vaillinaisesta muodonvaihdoksesta puuttuu kotelovaihe. Sudenkorento.
P7. Simpukka
b) Miten simpukka hankkii ravintoa? Suodattamalla vedestä.
c) Miten simpukka hengittää? Kiduksilla.
d) Miten simpukka liikkuu? Pohjaa pitkin hitaasti jalan avulla.
e) Miksi jokihelmisimpukka oli vaarassa hävitä Suomen luonnosta? Sitä pyydystettiin helmien takia.
P8. Hyönteisen ja hämähäkin erot
Vertaile hyönteistä ja hämähäkkiä. Kirjaa havaitsemasi erot.
a) Pää: tuntosarvet, silmät. Hyönteisillä selvä pää, jossa yleensä pitkät tuntosarvet ja isot silmät. Hämähäkillä ei ole tuntosarvia. Silmiä on usein monia, mutta niiden erottaminen ei ole helppoa.
b) Ruumiista erotettavien osien määrä. Hyönteisillä erottuu yleensä etu-, keski- ja takaruumis. Hämähäkeillä on kaksiosainen ruumis.
c) Jalkojen lukumäärä. Hyönteisillä 6, hämähäkeillä 8.
S10. Luokittelua
Kirjoita seuraavien eläinten
pääjakso
luokka
lahko
heimo ja
suku (ja mahdollisesti lajinimi)
Lähteenä Wikipedia on hyvä!
a) ristihämähäkki: pääjakso, luokka, lahko, heimo, suku- ja lajinimi. https://fi.wikipedia.org/wiki/Ristih%C3%A4m%C3%A4h%C3%A4kki
b) huonekärpänen: pääjakso, luokka, lahko, heimo, suku- ja lajinimi https://fi.wikipedia.org/wiki/Huonek%C3%A4rp%C3%A4nen
c) hevospaarma: pääjakso, luokka, lahko, heimo, suku- ja lajinimi https://fi.wikipedia.org/wiki/Nautapaarma
d) sinisimpukka: pääjakso, luokka ja suku- ja lajinimi(edulis tarkoittaa syötävää) https://fi.wikipedia.org/wiki/Sinisimpukka
-------------------------------
Luku 7.
P1. Kalan piirteet
b) Miksi kalalla on evät? Uimista ja paikallaan pysymistä varten.
c) Miksi kalalla on kylkiviiva-aisti? Aistii muut kalat ja vedessä olevat esteet.
d) Miksi kalalla on kidukset? Hengittämistä varten.
P2. Kalojen kutu
b) Mitä kudussa tapahtuu? Koiraskalan maiti on siittiösoluja ja naaraskalan mäti on munasoluja. Kudussa koiras hedelmöittää maidilla (siittiösolut) naaraan mätimunat (munasolut).
P3. Kalojen ravinto
a) Millä aivan pieni kalanpoikanen elää? Ruskuaispussin avulla.
b) Mitä muikku syö? Eläinplanktonia.
c) Mitä särkikalat syövät? Selkärangattomia eläimiä.
d) Mitä hauki syö? Muita kaloja.
-------------------------------
Luku 8.
P2. Sammakon piirteet.
a. Kerro, millaiset jalat sammakolla on. (Avainsanoja: jalkojen pituus, voima). Etujalat ovat lyhyet, takajalat pitkät ja voimakkaat.
b. Miten sammakon silmien sijainti eroaa ihmisen silmien sijainnista? Ne sijaitsevat ylhäällä siten, että niitä voidaan pitää helpolla veden pinnan yläpuolella.
P3. Sammakon kehittyminen.
Kerro lyhyesti sammakon kehittymisen vaiheet munasolusta aikuiseksi sammakoksi. Avainsanoja: munasolu, siittiösolu, kutu, toukka, kidukset, pyrstö, siirtyminen maalle, keuhkot. Sammakko kutee: siittiö- ja munasoluja. Sammakko kehittyy vähitellen vedessä elävästä toukasta nuijapääksi ja edelleen maalle siirtyväksi aikuiseksi sammakoksi, joka hengittää ihon lisäksi keuhkoilla.
-------------------------------
Luku 9.
P2. Matelijoiden piirteet
a) Miten matelijat viettävät Suomessa talven? Horrostamalla (kylmänhorros).
b) Miksi matelijat eivät tarvitse vesiympäristöä lisääntymisessään kuten sammakot? Niillä on sisäinen hedelmöitys ja ne tuottavat munia.
-------------------------------
Luku 10.
P1. Mikä on lintu?
Tee luettelo asioista, jotka yhdistävät kaikkia lintulajeja. Höyhenet, sulat, siivet, muna, nokka, pyrstö, tehokas hengitys- ja verenkiertoelimistö, kevyet luut, hyvät aistit, kehittyneet pikkuaivot (lihastoiminnan säätely).
P3. Lintujen sopeutuminen
a) Miten linnut ovat sopeutuneet lentämään? Tehokas hengitys- ja verenkiertoelimistö, kevyet luut, hyvät aistit, kehittyneet pikkuaivot (lihastoiminnan säätely).
b) Kerro miten sorsat ovat sopeutuneet vesielämään. Vettä pitävä höyhenpeite, jalat ruumiin takaosassa, siivilänokka.
c) Miksi lähes kaikki sorsat ovat muuttolintuja? Suomen vesistöt jäätyvät talveksi.
P9. Sinisorsan yleisyys
b) Kerro sinisorsan levinneisyydestä ja yleisyydestä Suomessa. Sinisorsa on Suomessa runsaslukuinen ja koko maassa esiintyvä laji.
-------------------------------
Luku 11.
P4. Majavan sopeutuminen
Kerro miten majava on sopeutunut elämään veden äärellä. Pato, jolla säätelee lampensa veden korkeutta, hyvä uimari ja sukeltaja, mm. tiivis turkki.
P5. Majava ja ihminen.
Majava ja ihminen voivat joskus ajautua sotajalalle, miksi? Majavan padot ja puiden kaataminen voi viedä metsäomistajan tuloja.