Kirjoitan tämän itsearvioinnin nostamalla esiin kurssilla oppimiani asioita aihe kerrallaan. Tämän jälkeen nostan esiin niitä teemoja, joiden kohdalla jäi vielä jotain oppimatta tai sisäistämättä. Sekä ylämäkien että alamäkien osalta arvioin omaa panostani, oppimiani asioita teorian tasolla, teorian soveltamista käytäntöön ja suunnitelman jatkoa ajatellen.

Ensimmäinen tärkeä kokonaisuus on kielitietoisuus. Olen koko elämäni ajan pohtinut suomen kielen vivahteita itsessään ja suhteessa muihin kieliin. Tämän kurssin aikana sain ensimmäistä kertaa keskustella noista pohtimistani asioista, ja aiemmin löytämäni ilmiöt käsitteellistettiin materiaaleissamme. Lisäksi sisäistin sen, että kieli tosiaan vaikuttaa siihen, miten maailman näemme. Kielitietoisuuteen liittyy myös monikielisyys, joka ei tarkoita ainoastaan usean virallisen kielen esiintymistä samassa koulussa, työpaikalla tai harrastuspiirissä. Monikielisyyttä on myös suomen kielen sisällä eri murteiden, slangien ja aksenttien ansiosta. Opin kurssilla, että nämä asiat kuuluvat kieleemme siinä, missä sijamuodot, sanaluokat ja lauseenvastikkeetkin. Aiemmin olen nähnyt yleiskielen "oikeana" ja puhekielen tästä poikkeavana, mutta nyt ajattelen yleiskielen ja puhekielen molemmat tasavertaisina, erilaisissa tilanteissa käytettävinä kielinä.

Kiinnostus kielitietoisuutta kohtaan oli kohdallani avain oppimiseen, ja jaksoin panostaa kielitietoisuutta koskeviin tehtäviin. Haluan tulevaisuudessa luoda opetuksessani ilmapiirin, joka kannustaa oppilaita miettimään omia tapojaan puhua ja kirjoittaa. Jos opetan alkuluokkia, jo kirjoitusvaiheessa pystyn valmistamaan heitä tähän. Kartoitan oppilaiden kiinnostuksen kohteita, ja luon opetukseni niitä noudattaen. Panostan ympäristöön, joka luo mielenkiintoa, eikä latista sitä. Pidän monikielisyyttä rikkautena, ja kannustan jokaista tuomaan esiin omia tapojaan puhua ja kirjoittaa niin, että koko luokka saa niistä jotain - vähintäänkin ymmärrystä erilaisia kielen ilmiöitä kohtaan. Tulevaisuudessa haluan oppia lisää konkreettisia tapoja toteuttaa näitä asioita. Suunnitelmani on, että suomen kielen soveltavalla kurssilla kerään PROpeen alusta asti materiaalipankkia näistä tavoista. Otan vinkkejä vastaan, ja luon tapoja itse.

Myös äidinkielen opetuksen erilaiset suuntaukset jäivät hyvin mieleen. Perinteinen kielenopetus kuulostaa nyt kankealta (joskin se sisältää paljon tärkeitä yksittäisiä asioita) ja esimerkiksi luova kirjoittaminen ja genrepedagogiikka nostavat päätään. Vielä en ole kerennyt luoda selkeää opetusfilosofiaa itselleni, joten otan soveltavan kurssin tavoitteeksi luoda pohjan omalle tyylilleni opettaa. Tämä on varmasti monen eri suuntauksen sekoitus, mutta se miten sen toteutan, on vielä osittain hämärän peitossa. Aion kuitenkin käyttää integrointia vahvasti hyödykseni. Suomen kieli on läsnä jokaisella oppitunnilla niin musiikissa kuin historiassakin, ja hyvin suunnittelemalla saan aiheet kulkemaan käsi kädessä eri oppiaineiden välillä.

Mieltä askarruttavat eniten lukemisen vaikeudet. Ymmärrän, etten voi millään tehdä ihan kaikista sujuvia lukijoita, mutta haluan tehdä parhaani. Koen tarvitsevani vielä paljon vinkkejä siitä, miten ohjaan oppilasta, jonka lukemisen oppiminen on haastavaa. En tiedä, miten pidän pakan kasassa niin, että lukemisen vaikeudet eivät aiheuta lapsessa riittämättömyyden tunteita, mutta kuitenkin eriyttäisin opetusta riittävästi alaspäin. En myöskään tiedä tarkkaan, mistä lähtisin etsimään tietoa ja materiaalia oppilaalle, jolla on lukivaikeuksia. Tästä ja aiemmasta pohdinnasta on hyvä nostaa esiin yksi, selkeä tavoite suomen kielen soveltavaan osaan: Suuri materiaalipankki. siellä ei ole ainoastaan vinkkejä, vaan myös jäsenneltynä kaikki äidinkieleen opetukseen liittyvä. Sinne kerään sivustoja, joista materiaalien etsiminen on helppoa. Sinne kerään uutisia kielen ilmiöistä.

Ajatukset kurssista ovat ristiriitaiset. Toisaalta opin aivan valtavasti. Opin muun muassa kulttuurin vaikutuksesta kieleen, kielen vaikutuksesta kulttuuriin, lasten ja nuorten mieltymyksistä ja oppimisesta, suomen kielen tutkimuksen suuntauksista, kielen oppimisen vaiheista ja monikielisyydestä. Silti kokonaisuus jäi vielä mietityttämään, ja suomen kielen opetuksen suunnittelu kaipaa vielä sen jäsentelyä. Tämä on ehkä merkki siitä, ettei PROpe-sivuston laatiminen sujunut toivotulla tavalla. Aloitin sivuston liian myöhään, minkä takia alkupään asiat olivat jo päässeet osittain unohtumaan. Voi olla, että opin kaiken tarvittavan, mutta voi myös olla, että jotain jäi vielä oppimatta.

Panostukseni kurssiin oli kuitenkin mielestäni hyvä. Tein monet kurssin tehtävistä todella huolella, ja keskityin nimen omaan oman oppimiseni edistämiseen. Osa tehtävistä jäi tekemättä ennen demoa, ja pari näistä tein melko nopasti tarkoituksenani vain saada tehtävä tehtyä. Demoilla osallistuin mielestäni aktiivisesti, ja mielestäni vein ryhmän ajattelua eteenpäin tuomalla uusia näkökulmia.