Kieli- ja kulttuuritietoinen varhaiskasvatus
KIELITIETOINEN VARHAISKASVATUS JA ESIOPETUS
Yhä useampi päiväkoti ja koulu on kielellisesti ja kulttuurisesti moninainen. Kulttuurinen moninaisuus näkyy erilaisten identiteettien, uskontojen, katsomusten ja kielten vuorovaikutuksena. Joensuun kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen tiimi työskentelee yhteistyössä varhaiskasvatuksen erityisopettajien ja yksiköiden S2-vastaavien kanssa suunnitellen tukitoimia monikielisten lasten kasvatuksen ja oppimisen tueksi. Varhaiskasvatuksessa työskentelee myös eri kieliä puhuvia ohjaajia, jotka ovat monikielisen lapsen tukena varhaiskasvatuksen aloitusvaiheessa ja osallisuuden tukemisessa.
Kielitietoisessa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa luodaan pohja lapsen suomen kielen oppimiselle ja kulttuuri-identiteetin kehittymiselle. Kielellisten valmiuksien kehittymistä ja suomen kielen omaksumista tuetaan kaikissa varhaiskasvatusryhmien arjen tilanteissa ja oppimiskokonaisuuksissa sekä suomi toisena kielenä (S2) -oppimistuokioilla. Lapsen kielimaailmat ja yksilölliset lähtökohdat huomioidaan varhaiskasvatuksen kielitietoisessa pedagogiikassa ja tavoitteissa.
Lasten kielitaidon kehittymistä tuetaan kielenkehityksen kaikilla osa-alueilla:
- Vuorovaikutustaidot
- Kielen ymmärtämisen taidot
- Puheen tuottamisen taidot
- Kielen käyttötaidot
- Kielellinen muisti ja sanavaranto
- Kielitietoisuus
Kielitietoisessa oppimisympäristössä tarjotaan monipuolisia tilaisuuksia puheen ymmärtämiseen, tuottamiseen ja kielen käyttöön. Suomen kielen oppiminen ja lasten omat äidinkielet ovat osa jokapäiväistä toimintaa. Kasvattajat arvioivat ja kehittävät työtään siten, että pedagoginen toiminta tukee lapsen kielellisten taitojen kehittymistä ja kokonaisvaltaista kasvua.
SUOMI TOISENA KIELENÄ -OPETUS ELI S2-OPETUS
Suomi toisena kielenä -opetus varhaiskasvatuksessa on monikieliselle lapselle annettavaa suomen kielen tavoitteellista, jatkuvaa ja säännöllistä opetusta. Tavoitteena varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa on toiminnallinen kaksikielisyys. Se tarkoittaa sitä, että lapsi pystyy aktiivisesti puhumaan, ymmärtämään ja ajattelemaan kahdella kielellä. Kieli taito koostuu neljästä osa-alueesta: puhuminen, puheen ymmärtäminen, lukeminen ja kirjoittaminen. Lisäksi puhutaan rakenteiden eli kieliopin ja sanaston osaamisesta.
Lähtökohtia ja periaatteita
S2-opetuksen lähtökohtia Joensuun varhaiskasvatuksessa ovat lapsilähtöisyys, toiminallisuus ja leikki. S2-opetus nivoutuu kaikkiin varhaiskasvatuksen oppimiskokonaisuuksiin sekä oppimisen alueisiin. Toimintatapoina sovelletaan lapselle ominaisia tapoja oppia (liikkuminen, leikkiminen, taiteilemien ja tutkiminen) käyttäen samalla käyttäen hyväksi lapsen kiinnostuksen kohteita ja leikkitilanteita.
Suomen kielen oppiminen on prosessi, joka tapahtuu jatkuvassa vuorovaikutuksessa ja suunnitelmallisessa toiminnassa. S2-opetusta toteutetaan arjen tilanteissa (esim. leikkitilanteet, siirtymätilanteet, pukeutuminen, wc, ruokailu, ristiriitatilanteet) sekä varhaiskasvatussuunnitelman mukaisessa toiminnassa. Kun lapsi ei pääse mukaan toimintaan eikä pääse kielellisesti hyötymään ryhmän yhteisistä vuorovaikutustilanteista, tarvitaan suunnitelmallisia ja säännöllisiä S2-opetustuokiota (esim. 1 krt/vk, â 30 min, yksilö/pienryhmä). S2-opetus voi olla yksilö- tai pienryhmässä tapahtuvaa toimintaa (esim. kili, vuorovaikutusleikkiryhmä tai psykomotorinen ryhmä).
Varhaiskasvatuksessa kaikki työtavat tukevat suomen kielen omaksumista. Kasvattajien tavat toimia ja olla vuorovaikutuksessa välittyy mallina lapsille, jotka omaksuvat varhaiskasvatusyhteisön arvoja, asenteita ja tapoja. Lapsia tuetaan leikkitilanteissa siten, että kaikilla lapsilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet osallisuuteen. Henkilöstön on hyvä huomioida, että S2-lapsien on todettu saavan ansaitsematonta negatiivista palautetta ja ajautuvan sosiaalisiin konflikteihin ja häiriökäyttäytymiseen. Kielitietoisuus näkyy arjessa kasvattajien tietoisena kielenkehitystä tukevana toimintana ja sanoittamisena.
OMAN ÄIDIN KIELEN VAHVA OSAAMINEN TUKEE MUUTAKIN OPPIMISTA
Jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Äidinkieli voidaan määritellä usealla eri tavalla: se voi olla yksilön ensimmäisenä omaksuma kieli tai vaikkapa kieli, jota henkilö osaa parhaiten tai johon hän identifioituu. Äidinkieliä voi olla useita. Äidinkieli on myös kulttuurin säilyttämisen ja siirtämisen väline.
Oman äidinkielen osaaminen tukee toisen kielen oppimista. Monipuolinen kielitaito on iso etu tulevaisuuden koulu- ja työelämässä.
Monikielisen perheen lapsi oppii molemmat kielet, kun vanhemmat tai muut huoltajat puhuvat lapselle omaa kieltään, molemmat omaansa. Lapsi on kiinnostunut omaksumaan molempien vanhempien tai muiden huoltajien oman kielen ja kulttuurin, jos hän kokee, että kielet ja kulttuurit ovat perheessä arvostettuja. Monikielisyys mahdollistaa lapselle syvemmän siteen vanhempien tai muiden huoltajien kanssa, avaa yhteyden näiden sukuun ja antaa näin mahdollisuuden ymmärtää kummankin kulttuuria.
Lapsen oman äidinkielen kielitaitoa voi kehittää katsomalla ja lukemalla kuvakirjoja ja lastenohjelmia. Lapselle voi kertoa tarinoita, laulaa, leikkiä ja pelata omalla kielellä. On tärkeää keskustella lapsen elämän kaikista osa-alueista ja osoittaa kiinnostusta niihin. Myös opittavista asioista on hyvä jutella omalla kielellä, jotta lapsi oppisi käsitteet molemmalla kielellä. On hyvä, että lapsella olisi erikielisiä kontakteja kodin ulkopuolella. Kannattaa siis pitää yhteyttä sukulaisiin ja omakielisiin ystäviin, osallistua omakielisen yhteisön toimintaan ja rohkaista lasta luomaan yhteyksiä omalla äidinkielellä. (Oma kieli - oma mieli -opas, Opetushallitus 2016)
PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS
Perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu kaikille niille esi- ja perusopetusikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille ja nuorille, joilla ei ole vielä tarvittavia kielellisiä valmiuksia esi- tai perusopetuksessa opiskeluun. Opetukseen voivat osallistua sekä vasta maahan muuttaneet että Suomessa syntyneet maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret. Opetukseen voivat osallistua myös kaksikielisten perheiden lapset, paluumuuttajat tai adoptiolapset. Opetukseen osallistuminen ei edellytä oleskelulupaa.
Valmistavaa opetusta voidaan järjestää ryhmämuotoisena tai inklusiivisesti perus- ja esiopetuksen ryhmissä. Ryhmämuotoista valmistavaa opetusta annetaan Joensuussa muutamissa eri kouluissa, inklusiivista valmistavaa opetusta kaikissa lähikouluissa ja esiopetusryhmissä oppilaiden tarpeen mukaan.
Inklusiivinen valmistava esiopetus
Inklusiivisen valmistavan esiopetuksen oppilas opiskelee omassa lähipäiväkodissaan oman ikätason ryhmässään ja saa lisäksi valmistavaa opetusta esiopetuspäivän aikana tai sen jälkeen. Inklusiivinen esiopetus on tarkoitettu erityisesti varhaiskasvatusvaiheessa Suomessa asuneille maahanmuuttajalapsille, jotka osaavat jo suomea.
Inklusiivisella valmistavalla opetuksella tuetaan oppilaan kielenkehitystä ja kouluvalmiuksia ensimmäisen esiopetusvuoden ajan yksilöllisesti oppilaan tarvitsemin tavoin ja määrin. Inklusiivinen esiopetus voidaan toteuttaa esiopetuksen ryhmässä koulussa tai päiväkodissa. Opetus antaa hyvän perustan koulukäynnin aloitukseen.
JOENSUUN KAUPUNGIN OMAT TUKITOIMET JA MATERIAALIT SUOMEN KIELEN OPPIMISEN JA KOTOUTUMISEN TUEKSI
MAHDOLLISUUKSIEN MATKALAUKUT -You Tube kanava:
http://www.youtube.com/channel/UCjPq9nXEJsTKilzoOQCDiXA
Kanavalta löytyy suomen kielen opetusvideoita, tietoa perheille Suomesta ja suomalaisesta kasvatus- ja koulutusjärjestelmästä sekä tietoa Joensuussa maanantai-iltaisin järjestettävästä Perhekoulu-toiminnasta.
JOENSUUN PERHEKOULU:
http://www.joensuu.fi/perhekoulu
Perhekoulu on Joensuun kaupungin koulutuspalveluiden järjestämää koko perheen toimintaa erityisesti maahanmuuttajaperheille. Perhekoulu tukee päiväkodin tai koulun ja kodin yhteistyötä sekä kotoutumista. Perhekoulussa käsitellään keskeisiä kasvatukseen ja kouluun liittyviä asioita yhteisissä kokoontumisissa tulkkien ja kulttuuritulkkien avulla. Perhekoulussa tutustutaan myös omaan kotikaupunkiin, sen harrastusmahdollisuuksiin sekä erilaisiin palveluihin, ja pyritään näin tukemaan kotoutumista monipuolisesti. Opettajat voivat toivoa Perhekoulussa käsiteltäviä aiheita, kuten Daisyn ja Wilman käyttöopastusta tai harrastusmahdollisuuksien esittelyä.
Perhekoulun ohjelma ja ilmoittautumisohjeet löytyvät Kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen nettisivuilta ja ne välitetään myös yksiköiden S2-vastaaville.
|
|||
Varhaiskasvatus-yksikön esimies |
Varhaiskasvatuksen henkilöstö |
Varhaiskasvatuksen erityisopettaja |
S2-vastaava |
Vastaa S2-opetuksen totetutumisesta yksikössään,
|
Toteuttaa, arvioi ja suunnittelee S2-opetusta S2-tuokioiden toteuttaminen Varhaiskasvatusympäristön muokkaaminen soveltuvin osin, tekee Kettu-taito kartoituksen
|
Tuo erityispedagogisen näkökulman, kartoittaa lasten taitoja, suunnittelee toimintaa yhdessä henkilöstön kanssa, esittelee erilaisia toimintamateriaaleja, varhaiskasvatusympäristön muokkaaminen
|
Osallistuu alueen/kaupungin yhteisiin tapahtumiin ja välittää tietoa yksikössään
|
|