5. Alppimaat
Miten Alpit ovat syntyneet?
Alpit on yli tuhat kilometriä pitkä vuoristo Keski-Euroopassa. Se on syntynyt kun Afrikan maankuoren laatta liikkui pohjoiseen ja törmäsi Euroopan laattaan. Tämän seurauksena osa Euroopan laatasta meni poimulle ja Alpit syntyi.
Valokuvasta pystyy näkemään miten kallioperä on poimuttunut, minkä seurauksena vuori on kohonnut: poimuvuoristo onkin hyvä nimitys näin syntyneelle vuoristolle!
Alpit ovat syntyneet vain muutamia kymmeniä miljoonia vuosia sitten. Se on lyhyt aika maapallon historiassa – maapallo on viisi miljardia eli 5 000 miljoonaa vuotta vanha.
Kuva: Vuoren kivet ovat menneet poimulle, kun vuori on törmännyt toiseen vuoreen. On syntynyt Alpit.
Valokuvasta pystyy näkemään miten kallioperä on poimuttunut, minkä seurauksena vuori on kohonnut: poimuvuoristo onkin hyvä nimitys näin syntyneelle vuoristolle!
Alpit ovat syntyneet vain muutamia kymmeniä miljoonia vuosia sitten. Se on lyhyt aika maapallon historiassa – maapallo on viisi miljardia eli 5 000 miljoonaa vuotta vanha.
Kuva: Vuoren kivet ovat menneet poimulle, kun vuori on törmännyt toiseen vuoreen. On syntynyt Alpit.
Alpit nykyään
Alppien vuorien välissä on syviä laaksoja, jonne asutus on keskittynyt.
Laaksosta toiseen matkustaminen on nykyään mahdollista, sillä vuoren rinteitä kiemurtelevat monet tiet ja vuorien läpi on puhkaistu monia tunneleita.
Alppimaat
Alpit ulottuvat seitsemän valtion alueelle: Ranska, Sveitsi, Itävalta, Saksa, Italia, Slovenia ja Liechtenstein.
Näistä maista Alpit hallitsevat maisemia Sveitsissä, Liechtensteinissa ja Itävallassa. Näitä maita kutsutaan Alppimaiksi.
Näistä maista Alpit hallitsevat maisemia Sveitsissä, Liechtensteinissa ja Itävallassa. Näitä maita kutsutaan Alppimaiksi.
Pieni Liechtenstein sijaitsee Sveitsin ja Itävallan välissä. Se on ruhtinaskunta.
Itävalta
Itävalta on sisämaavaltio. Se tarkoittaa sitä, että se ei omista lainkaan meren rantaa.
Itävallan länsiosa on Alppien hallitsemaa vuoristoa. Siellä on muun muassa kuuluisa talviurheilukeskus Innsbruck.
Itävallan länsiosa on Alppien hallitsemaa vuoristoa. Siellä on muun muassa kuuluisa talviurheilukeskus Innsbruck.
Itävalta on nykyisin tasavalta. Aiemmin Itävalta oli keisarikunta. Tältä ajalta on muistona monien kaupunkien, kuten pääkaupunki Wienin hienot palatsit ja linnat. Itävalta kuuluu Euroopan unioniin. Itävallassa puhutaan saksaa.

Sveitsi
Sveitsi on rikas valtio. Se on tunnettu kelloistaan, lääkkeistä, suklaasta, juustosta ja monista pankeistaan.
Sveitsi ei kuulu Euroopan unioniin, sillä se haluaa pysyä puolueettomana kaikista liittoutumista.
Sveitsin pääkaupunki on Bern. Muita tärkeitä kaupunkeja ovat Zürich ja Geneve.

Sveitsin länsiosissa puhutaan ranskaa, pohjoisosissa saksaa ja eteläosissa italiaa. Kaikki nämä ovat Sveitsin virallisia kieliä.
Hallitusmuodoltaan Sveitsi on liittotasavalta, jossa lääneillä (eli kantoneilla) on laaja itsehallinto.
Sveitsissä on monia korkeita, kuuluisia vuoria, kuten Matterhorn.
Sveitsi ei kuulu Euroopan unioniin, sillä se haluaa pysyä puolueettomana kaikista liittoutumista.
Sveitsin pääkaupunki on Bern. Muita tärkeitä kaupunkeja ovat Zürich ja Geneve.

Sveitsin länsiosissa puhutaan ranskaa, pohjoisosissa saksaa ja eteläosissa italiaa. Kaikki nämä ovat Sveitsin virallisia kieliä.
Hallitusmuodoltaan Sveitsi on liittotasavalta, jossa lääneillä (eli kantoneilla) on laaja itsehallinto.
Sveitsissä on monia korkeita, kuuluisia vuoria, kuten Matterhorn.
Alppien kasvillisuusvyöhykkeet turistin silmin
Alppien kylät ovat rauhallisia ja siistejä. Kylistä on huikeat maisemat Alpeille. Ei olekaan ihme, että kylät houkuttelevat kesäisin vaeltajia ja talvella laskettelijoita. Kesäisin vaeltajat kulkevat merkittyjä polkuja pitkin lehtimetsistä ylemmäs havumetsiin.
Kun kivutaan vielä ylemmäs, havupuut loppuvat ja alkaa alppiniittyjen vyöhyke. Alppiniityillä laiduntaa kesäisin lehmiä. Lehmät pitävät niityt avoimina estäen puiden taimettumisen.
Vuorten huipuilla on vähän kasvillisuutta. Talvisin hiihtohissit ja köysiradat kuljettavat laskettelijoita ylös lehdettömästä lehtipuuvyöhykkeeltä yli havumetsien ja alppiniittyjen vuorten huipuille.
Talvisin alppikylissä sataa paljon lunta.
Kun kivutaan vielä ylemmäs, havupuut loppuvat ja alkaa alppiniittyjen vyöhyke. Alppiniityillä laiduntaa kesäisin lehmiä. Lehmät pitävät niityt avoimina estäen puiden taimettumisen.
Vuorten huipuilla on vähän kasvillisuutta. Talvisin hiihtohissit ja köysiradat kuljettavat laskettelijoita ylös lehdettömästä lehtipuuvyöhykkeeltä yli havumetsien ja alppiniittyjen vuorten huipuille.
Talvisin alppikylissä sataa paljon lunta.
Kuvia Alpeilta
Vuoristot ovat vedenjakajia

Vuoristot esitetään kartalla ruskealla värillä. Euroopan tunnetuimmat vuoristot ovat Skandit (Ruotsin ja Norjan rajalla) sekä Alpit Keski-Euroopassa.
Vedenjakaja on muuta aluetta korkeampi kohta, esimerkiksi vuoristo, jonka eri puolilta vesi virtaa eri meriin.
Katso karttaa Euroopan joista! Huomaatko, että osa joista virtaa pohjoiseen ja osa etelään?
Saksan Rein (kartassa R) ja Elbe (E) virtaavat Pohjanmereen.
Monet Puolan, Suomen ja Ruotsin joet virtaavat Itämereen. Espanjan ja Italian joet laskevat Välimereen.
Osaatko piirtää Euroopan keskelle mutkittelevan viivan kuvaamaan vedenjakajaa? Se kulkee muun muassa Alppien kautta.
Kartta: Euroopan joet. R = Rein, E = Elbe, T = Tonava.
Euroopan vuoristoja
Tiivistelmä
- Alpit on korkea vuoristo Keski-Euroopassa.
- Sveitsi ja Itävalta ovat vauraita alppimaita.
- Alpit on suosittu talviurheilualue. Kesäisin Alpeille tullaan vaeltamaan.