3. Lintuja ja nisäkkäitä

Jääkarhu ja tunturisopuli viihtyvät tundralla

Tundralla eläimiltä vaaditaan kykyä sietää kylmää ja tuulen tuiverrusta.

Tundralla ei elä vaihtolämpöisiä selkärankaisia, matelijoita tai sammakoita. Hyönteisiä sen sijaan on kesäisin valtavia määriä.

Jääkarhu on Pohjoisen jäämeren rantojen asukki. Euroopassa sen voi nähdä Huippuvuorilla ja Venäjän pohjoisrannikolla.

Jääkarhu pyydystää kaloja, hylkeitä ja lintuja ravinnokseen.

Sen valkoinen ja tiheä turkki, paksu rasvakerros ja hyvä uimataito ovat jääkarhun menestyksen salaisuuksia.

Kun Jäämeren jääpeite on pienentynyt ilmastonmuutoksen seurauksena, jääkarhua uhkaa sukupuutto.

Tunturisopuli on tundran jyrsijä ja myyrä. Tuuhea karvoitus suojaa kylmältä. Talveksi sopuli piiloutuu talvipesäänsä.

Jos ruokaa on riittävästi ja lisääntyminen onnistuu hyvin, sopuleita voi nähdä suuriakin määriä Lapin tuntureilla.

Kiiruna on tundran kanalintu (alla). Se vaihtaa talveksi valkoisen talvipuvun. Silloin sitä ei erota lumisesta maastosta.











Kiirunan talvipuku on valkoinen, kesäksi se vaihtaa jäkälien väreihin sopivan harmaanruskean höyhenpeitteen. Huomaa höyhenpeitteiset jalat!

Hirviä, petonisäkkäitä ja pöllöjä elää havumetsissä

Hirvi on havumetsien iso nisäkäs. Se on sopeutunut hyvin havumetsän lumiseen talveen. Talvisin hirvi syö männyn nuoria oksia ja koivun silmuja. Kesällä hirvi syö nuoria lehtipuita ja niiden lehtiä. Pitkillä ja vahvoilla jaloillaan hirvi pystyy kulkemaan niin lumisessa metsässäkin kuin vetisellä suollakin.

Ahma ja karhu ovat havumetsien petoja. Molemmat lajit kuitenkin pystyvät sopeutumaan siihen, että eivät saa saalista. Molemmat lajit syövät myös raatoja ja marjoja.

Pöllöt ovat havumetsien petolintuja. Pöllöt viihtyvät hyvin havumetsävyöhykkeen hämärissä oloissa, sillä ne pystyvät saalistamaan hämärän aikaan tarkan näkönsä ja kuulonsa avulla. Havumetsässä elää monia pöllölajeja.

Yle: hirvi Yle: karhu Yle: ahma Yle: pöllöjen talvi

Lehtimetsässä on paljon eläimiä

Lehtimetsävyöhykkeen metsissä on paljon elämää. Kesällä puiden lehdet varjostavat niin, että metsän pohjalla on melko hämärää. Siellä elävät muun muassa monet kauriit ja hiiret.

Villisika on lehtimetsävyöhykkeen tyypillinen eläin. Villisiat liikkuvat hämärässä metsässä pieninä laumoina. Ravintoa villisiat etsivät tonkimalla maasta.

Villisika on melko kaikkiruokainen. Sille kelpaavat hyönteiset, madot ja kasvin osat. Tiaisia, pähkinänakkeleita, rastaita, närhiä ja tikkoja on lehtimetsissä paljon.

Villisikoja on alkanut levittäytyä myös Suomen metsiin.

Aroilla on oma eliöstö

Arojen puuttomaan kasvillisuuteen ja kylmään talveen ovat sopeutuneet vain tietyt eläimet. Aron linnuista monet ovat muuttolintuja. Aromurmeli viettää talvensa horroksessa.

Saiga-antilooppi on sitkeä eläin, joka voi tehdä pitkiäkin vaelluksia ravinnon perässä.
 

Välimeren alueella on vähän nisäkkäitä

Välimeren alue ei elätä suuria nisäkkäitä. Tämä johtuu siitä, että alueelta on hakattu metsät jo tuhansia vuosia sitten.

Välimeren alueella elää melko paljon käärmeitä ja jopa kilpikonnia.

Piikikkäissä pensaikoissa elää monia pikkulintuja ja isoja hyönteisiä saalistavia lepinkäisiä.

Välimeren alueen erikoisuuksia ovat tietyillä saarilla tavattavat kameleonttiliskot. Gibraltarin kallioilla elävät Euroopan ainoat apinat, magotit.

Tiivistelmä

  • Kullakin kasvillisuusvyöhykkeellä elää sille tyypillisiä eläimiä, jotka ovat sopeutuneet alueen olosuhteisiin.
  • Esimerkiksi jääkarhu menestyy Jäämerellä, karhu havumetsässä.