Pituus- ja leveyspiirit muodostavat kartalle verkon

Maailmankartan keskellä on vaakasuora päiväntasaajan viiva. Päiväntasaaja jakaa maailman pohjoiseen ja eteläiseen pallonpuoliskoon. Pohjoisella pallonpuoliskolla päivä on pisimmillään kesäkuussa, eteläisellä pallonpuoliskolla joulukuussa. Päiväntasaaja ja muut vaakasuorat viivat ovat leveyspiirejä. Esimerkiksi Helsingin sijainti on 60 astetta pohjoista leveyttä (60° N).

Kartan pystysuuntaiset viivat ovat pituuspiirejä. Nolla-asteen pituuspiiri kulkee Britannian pääkaupungin Lontoon kautta. Vastakkaisella pallonpuoliskolla, Tyynellämerellä, on 180-asteen pituuspiiri, joka on myös päivämääräraja.


Pallonpuoliskot, päiväntasaaja ja 0-pituuspiiri.

Lontoosta itään päin on itäinen pallonpuolisko (jossa mm. Suomi sijaitsee) ja Lontoosta länteen on läntinen pallonpuolisko (mm. Yhdysvallat). Leveys- ja pituuspiirit muodostavat kartalle asteverkon eli koordinaatiston.

Jokainen paikkakunta sijaitsee tietyllä leveyspiirillä ja tietyllä pituuspiirillä. Esimerkiksi Helsingin leveyspiiri on 60° N ja pituuspiiri on 25° E eli itäistä pituutta. Brasilian Belo Horizonten leveyspiiri on 20° S ja pituuspiiri 45° W eli läntistä pituutta.