11.4 EU:n heikkoudet
Itsenäisten valtioiden historia, lait, kulttuuri ja kansallisuudet asettavat valtavat haasteet EU:n kaltaiselle valtioliitolle. Otsikon sana "heikkoudet" on vahva ilmaisu, sillä monesti yhden tulkitsema heikkous on toisen mielestä vain välttämätön paha jonkin hyvän asian kylkiäisenä. Tämä osio pyrki antamaan mahdollisuuden hedelmälliseen keskusteluun ja oman mielipiteen julki tuontiin. Oppikirja ei ota kantaa Euroopan unionin hyvyyteen tai huonouteen.
EU-tuet asettavat ihmiset toisinaan eriarvoiseen asemaan. Tukien avulla EU pystyy ohjaamaan esimerkiksi maataloustuotteiden viljely- ja kasvatuspaikkoja. Tukien saaminen edellyttää hyvin tarkkaa kirjanpitoa ja selontekoa EU-viranomaisille. Olet varmasti lukenut lehdestä tai kuullut ajankohtaisohjelmista lauseen: "Suomi on EU:n mallioppilas". Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että suomalainen rehellisyys ei salli poikkeamia EU:n ohjaamaan maatalouspolitiikkaan, vaan täällä toteutetaan kirjaimellisesti säädöksiä ja asetuksia. Etenkin Etelä-Euroopassa on edellisiä sääntöjä tulkittu aika ajoin väljemmin.
Euroon siirtymisen piti selvästi alentaa elämisen kustannuksia muutamassa vuodessa. Moni aikuinen on kuitenkin huomannut, että pakollisten kustannusten jälkeen elämiseen jää aina vain vähemmän rahaa. Etenkin elintarvikkeiden hintojen väitetään nousseen. Rahan arvon piti myös olla sama eri maissa, mutta todellisuudessa samalla rahamäärällä tulee toimeen pidempään Etelä-Euroopassa tai vaikkapa Virossa verrattuna Suomeen. Toisaalta onhan elintaso ennenkin ollut hyvin erilainen eri Euroopan maissa.
Rajavalvonnan vähäisyys voisi johtaa esimerkiksi rikollisten vapaampaan liikkumiseen EU-maissa. Poliisiviranomaiset pelkäsivät huumausaineiden tarjonnan lisääntyvän Suomessa. Kumpikaan edellisistä ei ole ainakaan viranomaisten mukaan toteutunut. Ehkä Suomen sijainti Itämeren takana tai väestömme pienuus ei ole tehnyt maatamme rikollisia kiinnostavaksi.
EU:n alueella liikenne on suurta. Maiden välillä ei ole tarkkaa rajavalvontaa.
Maiden ja kansojen identiteetti voi tulevaisuudessa kadota. Oletko sinä valmis EU-kansalaiseksi? Haluatko sittenkin olla suomalainen ja puhua Suomen kieltä koulussa? Haluatko vaalia esimerkiksi saamelaisten perinteitä ja kulttuuria osana Suomea? Jos sinusta tulee aikuisena EU-edustajamme, oletko tietoinen Suomen eri osien erilaisuudesta? Oletko valmis puolustamaan Suomea ja suomalaisuutta suurten EU-maiden enemmistöpäätäntää vastaan? Asioistamme päätetään Brysselissä. Miten varmistamme tarvittavan tiedon saannin? Miten saamme äänemme kuuluviin?
Päätöksenteko yhdessä tärkeimmistä toimielimistä, parlamentissa, on jaettu suhteessa maiden väkilukuun. Näin yli 82 miljoonan asukkaan Saksalla on 96 edustajaa ja esimerkiksi Suomella on 13 edustajaa EU:n parlamentissa. Toteutuuko näin demokratia jäsenmaiden välillä? EU:n komissiossa ja tuomioistuimessa sen sijaan on edustaja kustakin jäsenmaasta.