Blogikirjoituksia Puuhiset ja Teknologiakasvatus
Ajattelu ja hyvinvointi käyvät käsikkäin
Mikä kaiku on? Joku otus?
Monista kaikupaikoista olemme jo kuulletkin kotitehtävän ansiosta. Kaiku oli löytynyt Puumalan luolasta, järveltä, kaivosta, läheltä kalliota, metsästä ja pystyipä yksi esikoululainen jopa tuomaan kaiun eskariin.
Vastarannalta huudellaan ja me vastaamme.
Kirjaimiin tutustumme Kisu Pikkukuun satukirjan kanssa ja nyt lasten suosiossa ovat olleet kirjainten
etsimistehtävät ja salaisen koodin selvittäminen.
Osalle oli vielä epäselvää voisiko numeroita lukea, kummat ovat numeroita ja kummat kirjaimia. Saimme viestejä esikouluun ja ensimmäisessä viestissä oli koukeroita- jokainen oli varma etteivät ne ole kirjaimia.
Meille ilmestyi koodiavain Ä= ympyrä, jolla saimme kiemuroita sisältävän viestin selville koodiavaimen avulla. Ympyrä jonka keskellä oli ympyrä. Viestissä käskettiin kulkea kirjastoon etsimään kirjaa Anu Ojala Unien hevonen. Seuraavassa viestissä oli numeroita.
5, 20, 19, 9 11, 15, 15, 4, 9
Kahdella lapsella oli Anu niminen äiti joten kirja löytyi helposti ja kirjan välistä löytyi vihdoin koodiavainkin A=1. Koodin avulla löysimme Kuhankeittäjän kuvan (Taipalsaaren nimikkolintu) jonka kätkössä oli kirjainhelmiä. Pujottelimme nimikorut ja oman nimen kirjaimet oli helppo löytää.
Kaiken muun puuhan ohessa rakentelemme Satulaivoja, jotka ilahduttavasti ovat jokainen erilaisia, kuulummehan nyt Päiväkoti Satulaivaan.
8.9 tiistaina
Matematiikan tehtäviä metsässä. Jokaisella oma tehtäväkortti: kuva ja numero, esim etsi 3 männynkäpyä, 2 kiveä jne Jokaisella omanlainen tehtävä. Vastaukset juoksutettiin valkoiselle lakanalle. Lopuksi luokittelimme mitä lakanalle oli kertynyt.
Eväiden syönnin jälkeen osa harjoitteli keihäänheittoa, muutama rakensi majaa, mustikoitakin löytyi vielä. Metsäsittiäistä ja kuollutta päästäistä ihmettelimme ja hautasimme banaaninkuoret maatumaan kiven alle. Katsomme keväällä mitä kuorille tapahtui.
viikon tähtieskari S.H valokuvasi
Auringonkukkia
Lelupäivän matematiikkaa ja muita esikoulutouhuja
jakauduimme rynmiin 1,2,3 1,2,3 numeroin ja onnistuimmekin, joskin muutama unohti mikä oma numero oli.
Lelu piirrettiin ja mitattiin. Henkariin ripustettiin 2 kassia ja leluja vertailtiin toisiinsa. Painavin oli suuri dinosaurus, pisin oli hyppynaru. Löysimme myös samaanpainoisia leluja.
Lapset miettivät: jos lelussa olisi käynnistysnappi, mitä lelu tekisi? Nalle jolla on sydäntyyny siivoasi ja halaisi, jos sydäntä painaisi.
Luuppitutkimuksia
Teknologiakasvatusta
Tekniikanpäivä Vehkataipaleella: aiheena robotit, malmit, kaivokset, magneetit
grafiitti kivi piirtää- grafiittia on lyijykynässäkin
malmikivien joukosta löytyi 2 magneettista kiveä, magnetiitti oli voimakkaasti magneettinen. Huoneesta löytyi monta asiaa johon magneettitarttui. Kivissä voi olla metalleja, mutta kaikki kivet eivät ole magneettisia.
Metalleja voi kierrättääkin, peltipurkeista on helpompaa tehdä metallia kuin hakea metalli kaivoksesta.
Ihmiset rakentavat robotteja ettei tarvitsisi tehdä samoja tylsiä töitä aina uudelleen ja uudelleen. Vehkataipaleella arveltiin että maanviljelijän työt eivät ole tylsiä, traktoria ja puimuria on kiva ajaa. Siihen ei tarvita robottia, mutta lypsyrobotteja tiedettiin olevan olemassa. Siivoamisrobotti olisi tarpeellinen, olisi hauskaa jos se näyttäisi hassulta. Kehräävä kissarobotti olisi myös kiva.
Rakensimme Tekniikanmuseon, sinne tuli esineiksi taipalsaarelaisten lasten tekniikanesineitä kuvien muodossa.
Vanhan tekniikanpäivä sisälsi:

kummallisen esineen. Selvästi "mikätin" tai tontun kottikärrit. Esine oli magneettinen ja pyörä pyöri ilman kitinää.
Moni vanha esine oli tehty puusta tai metallista.
Ilahduin kysymyksestä :"Milloin meillä on taas uuden tekniikan päivä? Sillä nyt mie tiien mitä otan seuraavaksi mukaan. Mie tiien mikä on tekniikkaa." Vehkataipale/Tiitiäinen
Sähkökirjoituskoneella oli Puuhisten mielestä
ihana kirjoittaa. Ei kuulunut ääntä, energia tuli seinästä pistorasiasta, mistä se sinne mahtoi tulla? Sähköä se tarvitsee, jotta toimii. Myös laskin tarvitsi sähköä. Sillä voi laskea vaikeita laskuja ja kaikki menivät oikein. Sähkökirjoitukskoneessa oli magneettisia osia, metallisia ei magneettisia osia ja muovisia osia.
Nykyisin lasten mielestä puhelin tekee laskimen työt. mutta jos on oikein vaikea lasku tarvitaan laskin, tai tosi hyvät aivot, niin ja aikaa.
Tällä videolla on ylioppilasjuhlat kertoi VHS- kasetin omistaja. Muutaman lapsen kotona oli vielä laite jolla kasetin sisällön olisi voinut katsoa. Nykyisin elokuvat ovat DVD- levyllä, missäköhän elokuvat ovat muutaman vuoden kuluttua?
Vanhan puhelimen kuulokkeesta löytyi magneettinen kohta.
Kivikin voi olla magneettinen, kokeilimme ja totesimme magneetin tarttuvan malmikiveen nimeltä magnetiitti.
kampikoneessa keikkui ja hyppi oma pehmolammas
jokainen kuvasi oman tekniikanmuseon esineensä. Satakieliryhmä oli ajatteleva ja keskusteleva. Lapset luokittelivat esineensä käyttötarkoituksen mukaan sekä valmistusmateriaalin mukaan.
http://www.science-on-stage.eu/page/blog/8/8/0/blog
Tekniikan avulla pääsee pelastettavien luo veneellä, autolla tai mönkijällä.
Teknologia ja ilmiöpohjainen kasvatus yhteistyöprojektisuunnitelma:
avaruusaluksen rakentaminen, oman pienen museon rakentaminen
Toivottavaa on että suunnitelma muotoutuu lasten kiinnostuksen suuntaan
Unkarin Science on Stage ystäväni Marta ehdotti Joint project- yhteistyöprojektia Unkarin kanssa. Aiheena olisi teknologiakasvatus ja yrittäjyyskasvatus. Mieluusti ottaisin mukaan kaikki 3 eskaria, kerran kuukaudessa tekniikan päivä, mitä tekniikka on? Omaa tekniikkaa mukaan-luokittelua, museon rakentamista. (Minulla on meneillään vielä yhteistyö Tekniikan museon kanssa tämän vuoden loppuun)
Ennakkotehtävä: MIKÄ LAPSEN MIELESTÄ ON TEKNIIKKAA, ajatuksia ennen projektia.
Kuvaan pääosin dokumentoitavan tekstin ja muistini tueksi, ja havainnoidakseni omaa toimintaani.
Linda Liukastiimi: