3. Euroopan unioni laajenee

Unioni syntyy ja kasvaa

• 1957 jälkeen jäsenmaat haluttomia luovuttamaan poliittista valtaa yhteisölle
• Ranskan ja I-B:n tavoitteet ristiriidassa -> Iso-Britannia, Tanska ja Irlanti jäseneksi 1973

↪ Pohjoinen laajentuminen

• Kreikka 1981, Espanja ja Portugali 1986

↪ Eteläinen laajentuminen

• Globalisaatio -> poliittisen integraation tarve -> Euroopan yhtenäiskirja 1986, tavoite sisämarkkinat (neljä tavoitetta vapaaksi)  ja yhteinen rahapolitiikka.
• Kylmä sota loppui -> Saksa yhdistyi, Euroopan kahtiajako päättyi, Neuvostoliitto ja Jugoslavia hajosivat
• Hallitusten välinen konferenssi (Hvk) Maastrichtissa 1991 -> sopimus EU:sta, voimaan 1993 -> I-B:n ja Tanskan osalta varaumia

• Maastrichtin sopimus 1993:
• Perustettiin Euroopan unioni, joka oli luonteeltaan poliittinen unioni

 - Pilarirakenne. Yhteistyötä myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä oikeus- ja sisäasioissa

- Suunnitelma talous- ja rahaliitosta

- Myös sisämarkkinat voimaan 1993

- Suomi, Ruotsi ja Itävalta jäseniksi 1995

↪ EFTA-laajentuminen

- Tarve uudistaa unionin rakennetta ja instituutioita: Amsterdamin sopimus 1997 ja Nizzan sopimus 2001 (videot pedanetin linkeissä)

- Uudistukset olivat tarpeen ennen itälaajentumista

-> Perustuslaillinen sopimus 2004

-> kaatui Ranskan ja Alankomaiden kansanäänestyksissä

- 2004 kymmenen uutta jäsentä, 2007 Bulgaria ja Romania, 2013 Kroatia

↪ Itälaajentuminen

• 2007 Lissabonin uudistussopimus -> ongelmat Irlannissa -> (voimaan 2009), ei korvaa vanhoja sopimuksia

Lissabonin sopimuksen pääkohdat

• EU:sta tuli oikeushenkilö -> sopimusosapuoli
• Unionista eroaminen mahdollista
• Perusoikeuskirja oikeudellisesti sitova
• Pääsääntö tavallinen lainsäätämisjärjestys (ent. yhteispäätösmenettely)
• Neuvostossa määräenemmistöllä päätettävien politiikanalojen määrä kasvoi
• Neuvoston päätöksenteossa
• yleisin kakksoisenemmistö: määräenemistö 55% jäsenmaista ja 65% väestöstä
• yksimielisyysvaatimus säilyi verotuksessa ja sosiaalipolitiikassa
• Euroopan-neuvosto virallinen toimielin -> voi tehdä sitovia päätöksiä
• Eu:n “presidentti” ja “ulkoministeri”
• Euroopan parlamentin valta kasvoi
• lainsäätäjänä useimmissa asioissa yhtä suuri valta kuin neuvostolla
• päättää budjetista neuvoston kanssa
• hyväksuu komission pj:n komission ja “ulkominiterin”
• Kansalliset parlamentit valvovat läheisyysperiaatteen toteutumista
• voivat keskeyttää komision ajamisen uudistuksen, jos katsovat asian kuuluvan itselleen (keltainen ja oranssi kortti)
• Kansalaisaloite: lakiote voi tulla komission ohella kansalaisilta
• 1 milj. EU-kansalaisen useasta EU-maasta allekirjoitettava aloite
• Turvatakuulauseke: jäsenmaat antavat apua kaikin keinoin, jos joku EU.n jäsenmaa joutuu hyökkäyksen kohteeksi
• Lissabonin sopimus mm. selkeytti unionin toimintaa, pilarijako poistui, tilalle politiikkalohkot

Minne menet unioni?

• Euroopan yhdentyminen on rakentunut erilaisille sopimuksille

• Pariisin sopimus Hiili- ja teräsyhteisöstä (1951)

• Rooman sopoimukset EEC ja Euratom (1957)

• Maastichtin sopimus (1992)

• Amsterdamin sopimus (1997)

• Nizzan sopimus (2001)

• Lissabonin sopimus (2007)

-> sopimusviidakko ja kompromissit

• Keskeisiä erimielisyyksien aiheita

• Nykyinen valtioliitto vs. Integraation syventäminen
• Ylikansallinen päätöksenteko liittyy myös pienten ja suurten jäsenmaiden välisiin suhteisiin
• Itälaajentumisen ja finanssi- ja pakolaiskriisin myötä yhteistyö vaikeutunut ja Saksan vahva asema
• Eriytynyt integraatio, esim.euron myötä

• Ensimmäinen EU:sta eroava valtio on Iso-Britannia

Brexit tausta

• Perinteisesti vahva Eurooppa-skeptisyys
• Vastustanut tiivistyvää yhteistyötä
• Itälaajentumisen myötä paljon siirtolaisia -> pelko työpaikkojen ym. puolesta
• Kun jäsenmaa ilmoittaa erosta, aikaa eroneuvotteluille on kaksi vuotta