Ulvilan alakoulujen oppilaskuntien kyselytunti 13.5.2016

Vieraina kaupunginjohtaja Jukka Moilanen ( JM) ja sivistysjohtaja Päivi Helin ( PH )

Jos raha ei olisi esteenä, minkä yhden asian hankkisitte / korjaisitte Ulvilassa?

JM: Jos rahaa olisi rajattomasti, voisi keksi ihan mitä vaan. Mutta jos yksi kohde pitäisi valita, sellainen monipuolinen liikunta / harrastetila, jossa voisi vauvasta vaariin harrastaa erilaisia liikuntamuotoja ja musiikkia. Täällä voisi järjestää erilaisia liikunta- ja musiikkitapahtumia kaikille ikäryhmille. Tähän kuitenkin vaadittaisiin suuria rahasummia.

Saavatko lapset olla mukana päättämässä kaupungin asioista? Millaisissa asioissa lapset voisivat olla päättämässä? Toivoisimme, että koululaiset voisivat olla enemmän mukana vaikuttamassa myös kaupungin asioihin, ei vain oman koulun.

PH: Tavallaan lasten ääni kaupungissamme aika hyvin jo kuuluu. Ulvilassa toimii nuorisovaltuusto, johon vaaleilla valitaan edustajat. Nykyisessä valtuustossa toimii tällä hetkellä vain yläkoulun edustajia, mieluusti ottaisin mukaan myös ammatillisen koulutuksen opiskelijoita. Nuorisovaltuuston jäseniä on myös mukana kaupungin lautakunnissa, joissa heillä on puheoikeus, vaikkei päätäntäoikeutta.

JM: Paras tapa alakouluikäisille on kertoa puutteista ja epäkohdista vanhemmille ja opettajille, joiden tehtävä on välittää tätä tietoa eteenpäin. Tätä kautta tiedot kulkevat päättäjille.

Miksi kaupungin rahoja ei ole käytetty säästeliäästi? Mistä Ulvilan huono rahatilanne johtuu?

JM: Kaupungin rahaa on käytetty varsin säästeliäästi, mutta totuus on, että tietyt tuotantokulut ovat liian suuret tuloihin nähden. Valtion tuet ovat pienentyneet ja tälle me emme itse voi mitään. Erikoissairaanhoito ja terveysmenot ovat esimerkiksi kasvaneet, emmekä tälle mahda mitään. Niissä asioissa, joihin voimme vaikuttaa, toimitaan säästeliäästi.

Miksi päädyit sivistysjohtajaksi / kaupunginjohtajaksi?

PH: Tämä on monien yhteensattumusten summa. Tein pitkän uran luokanopettajana. Jossain kohtaa teki mieli kuitenkin ottaa vähän enemmän vastuuta koulutyöstä ja näin minusta tuli rehtori. Rehtoriksi tulin Friitalan kouluun Ulvilaan. Jossain kohtaa tämän jälkeen silloinen koulutoimenjohtaja siirtyi toisiin tehtäviin ja minua kysyttiin tehtävään väliaikaisesti. Tässä tehtävässä edelleen ollaan. Uskon, että etuni tässä työssä on juuri se, että aika hyvin tiedän mitä koulussa tapahtuu, koska minulla on pitkä kokemus koulutyöstä.

JM: Minulla voi olla tippa verenperintoä tehtävään, sillä isäni oli Harjavallassa kunnanjohtajana. Kunnallisella alalla on itse ollut töissä 41 vuotta, 37 kaikissa näistä monissa muissa tehtävissä kuin kaupunginjohtajana. Neljä vuotta sitten minulta kysyttiin suostumusta tehtävään ja neljä vuotta nyt olen tehtävässä toiminut. Oikein monipuolinen ja viihtyisä työtehtävä on.

Onko kaupungintalon kellarissa kummituksia niin kuin huhutaan?

JM: Ei ole!

Miksi Harjunpään koulun lähellä olevan urheilukentän metsä pitää hakata?

JM: Tässä on kyse siitä, että metsä alkaa saavuttaa sellaisen iän, että luonnonmukaisena se alkaa olla ympäristölle vaarallinen. Vielä on auki paljonko raivataan. Voi olla, että haetaan varsin pehmeä vaihtoehto ja jätetään suurempi hakkuu tekemättä. Tarkoitus on turvata pururadan toiminta ja turvallisuus.

Miksi Kullaalle ei rakenneta kauppaa, uimahallia tai urheiluhallia?

JM: Keskeinen yksi syy on se, että väkimäärä Kullaan toimintasäteellä on aika pieni. Myös Ulvila on kaupunkina sen kokoinen, että esimerkiksi jäähallin rakentaminen ei ole kannattavaa, kun lähikaupungista sellainen löytyy.

Mitä teidän työpäiviinne kuuluu?

JM: Työpäivät ovat monipuolisia. Jos vaikka eilistä päivää katsoo, aamulla oli tapaaminen toimittajan kanssa ajankohtaisista asioista, sen jälkeen oli kokousta Porissa. Tämän jälkeen olin puhumassa ajankohtaisia asioista Ulvilan eläkkeensaajilla ja päivän päätteeksi tapasin Vihreiden puheenjohtajan Ville Niinistön. Ulvilalaisten asioiden ajamista.

PH: Minulla eilinen koko päivä meni istumiseksi Satakunnan alueen sivistysjohtajien kokoontumisessa. Tämä oli aika raskas päivä. Tänään oli ilo tulla tänne teidän vieraaksenne. Kun täältä lähden, odottaa kaupungintalolla iso joukko sähköposteja ja kirjallisia töitä. Iltapäivällä on vielä kokoontuminen rehtorien ja opinto-ohjaajien kanssa.

Olemme saaneet tietää, että koulussamme on ilmastointiongelmia. Oppilaita pelottaa ja mietityttää asia. Milloin ja miten ongelmat loppuvat? Missä haitallista pölyä on? Miten on mahdollista, että kattoremontin jälkeen pölyä vielä on?

JM: Meillä on sellainen ohje, että kun tällaisia viestejä tulee, kaikki mahdolliset tutkimukset tehdään. Tutkimustulosten jälkeen kysytään asiantuntijoilta miten tulee toimia ja niin toimitaan. Ongelmat selvitetään, näissä asioissa ei säästellä.

PH: Friitalan koulun osalta voin sanoa, että toukokuun puolivälissä saadaan tärkeitä tutkimustuloksia ja niiden mukaan toimitaan. Tuntuu kyllä uskomattomalta, että juuri tehdyn kattoremontin jälkeen siellä edelleen on ongelmia.

Miksi opettajat pitää lomauttaa? Miten pärjäämme ilman opettajaa? Ja mitä mieltä kaupunginjohtaja itse on lomautuksista?

JM: Lomautukset otettiin keinoksi Ulvilassa siitä syystä, että henkilöstömenoissa eli palkkakustannuksissa pitää saada säästöä. Meillä päädyttiin siihen, että yhteinen vastuunkanto tässä toteutetaan lomautuksilla. Eri viranhaltijaryhmissä toteutetaan eri pituisia lomautuksia, pääsääntöisesti opettajilla tämä on viikon lomautus. Myös kaupunginjohtaja lomautetaan, joten tämä koskee meitä kaikkia. Tietysti se on valitettavaa, mutta tarkoitus on, että kaikki kantavat kortensa kekoon yhteisissä säästöissä.

PH: Rehtoreiden kanssa asiaa on paljon puitu ja pyrimme löytämään sellaisen päivät, jolloin oppilaat mahdollisimman vähän kärsisivät. Näitä päiviä on teille varmasti kerrottukin. Todistustenjakopäivä on tällainen, jolloin suuri osa opettajista on lomautettuna. Rehtori on kuitenkin koulussa jakamassa todistukset ja opettajat, joita lomautukset eivät koske. Monta kertaa kevätjuhlat on kuitenkin pidetty muina päivänä kuin todistusjakopäivänä, joten toivottavasti juhlia edelleen pidetään kuluvana keväänä ennen päätöspäivää. Samalla tavalla toivottavasti joulun alla. Silloin mahdollisimman vähän oppilaat opettajien lomautuksista ”kärsivät”. Sitten opettajilla on virkaehtosopimuksen mukaisia koulutuspäiviä, joista tingimme kahdella päivällä. Sitten tähän jää toki vielä muutamat päivät, jolloin opetuksen järjestely pitää hoitaa muulla tavalla, kun opettajia muutama kerrallaan koulusta puuttuu. Toivottavasti asia kuitenkin pystytään selvittämään hyvällä yhteisymmärryksellä ja tahdolla.

Silta menee korjaukseen. Miten sitten kuljemme Friitalasta uimahalliin?

JM: Kevyen liikenteen osalta tämä on helppoa. Sillan kohdalle tulee korvaava siltayhteys, jossa kevytliikenne voi kulkea vapaasti molempiin suuntiin. Autojen osalta tulee kyllä varmasti vaikeuksia ainakin ruuhka-aikoina, sillä liikennettä ohjataan molempiin suuntiin vuorotellen vaihtuvilla liikennevaloilla. Kevyeen liikenteen en siis kuitenkaan usko, että suurempia ongelmia tulee.

Mitä eri ammattiryhmien edustajia kaupunginjohtaja tapaa työssään?

JM: Lähestulkoon kaikkien alojen ihmisiä, voisi sanoa vauvasta vaariin. Vierailemme esimerkiksi päiväkodeissa, eilen kävin eläkeläisten tilaisuudessa. Myös yritysvierailuja teen paljon. En helposti keksi, minkä alan ihmisiä en tapaisi.

Vieraileeko kaupunginjohtaja muissa kaupungeissa ja kunnissa?

JM: Yhteistyötä tehdään paljon etenkin Porin seudulla ja Satakunnassa. Joitain kuntavierailuja tehdään ja kollegoita tapaan säännöllisesti.

Voisiko Kaasmarkusta Ulvilaan tehdä kevyen liikenteen väylän?

JM: Kyseessä on valtion tie, toki esityksiä voidaan tehdä. Nykyisessä rahatilanteessa liikennemäärät pitäisi kuitenkin olla aika suuret, ennen kuin näitä toteuttamaan lähdetään. Tämä ei siis ole kaupungin omissa käsissä.

Miksi opettajat lomautetaan juuri kevään päätöspäivänä? Tuntuu ikävältä, että tämä vaikuttaa kevätjuhlaan ja omat opettajat eivät ole jakamassa todistuksia ja lähettämässä kesälomalle. Mielestämme on väärin, ettemme saa kunnollista kevätjuhlaa. Etenkin kutoset kärsii.

PH: Kuten aiemmin mainittiin, päivillä pyritään siihen, että näistä aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa oppilaille. Ymmärrän kyllä, että juhlapäivä on tärkeä, mutta jos juhla voidaan järjestää jonakin toisena päivänä, silloin juhla tulee juhlittua. Ja ymmärtääkseni näin ainakin joissain kouluissa toimitaankin.

Onko kaupungissa mietitty muita keinoja säästämiseen?

• Voisiko koulu säästää esimerkiksi vaihtamalla jonain päivinä kouluruokailun omiin eväisiin? Voisiko valita kouluruokailun tai eväät?

• Paljonko kouluruokaan kuluu rahaa?

• Miksi on jälkiruokia?

• Miksi kouluissa ei ole joka vuosi varaa uusiin kirjoihin, mutta silti hankitaan uusia kalliita liikuntavälineitä?

JM: Lähtökohtaisesti kouluruokailu tuotetaan mahdollisimman edullisesti, mutta laadukkaasti. Sellaiseen tilanteeseen ei kuitenkaan voida yksittäisessä kunnassa mennä, että omat eväät olisivat vaihtoehtona. Tämä olisi käytännössä aika hankalaa, yksittäisten ruoka-annosten materiaalikuluissa säästötkin olisivat lähinnä teoreettisia.

PH: Suomalaisen koululaitoksen parhaimpia etuja on kouluruoka. Se on koululaisen hyvinvointia, siitä ei todellakaan kannata lähteä tinkimään.

Liikuntavälineiden hankinnassa tulee mukaan hankerahoitus. Kunta voi anoa valtiolta rahaa esimerkiksi liikuntavälineisiin. Näillä rahoilla on tänä keväänä voitu esimerkiksi hankkia nyt uusia liikuntavälineitä.

Kuinka monta ihmistä Ulvilassa on töissä?

JM: Sote-palveluiden siirryttyä yhteistoimintaan nykyisin Porin ja Merikarvian kanssa, meiltä siirtyi Porin palkkalistoille yli 200 työntekijää. Tällä hetkellä Ulvilan kaupungin palveluksessa on noin 500 työntekijää.

Onko asioita vaikea päättää? Onko johtaminen vaikeaa?

JM: Kunnallishallinnossahan luottamushenkilöt tekevät lopulliset päätökset. Kaupunginjohtaja valmistelee asiat esikuntansa kanssa ja kaupunginhallitus/valtuusto tekee päätökset.

Johtamista täytyy myös opiskella. Johtaminen on ammatti, mutta se on muuttunut paljon. Nykyisin johtajan tehtävä on luoda edellytykset sille, että väki joka tekee töitä tekee, viihtyy työssään. Johtajan tehtävä on antaa valtaa ja vastuuta. Haasteellista työtä.

Miksi koulussa on liian vähän ruokaa kuudesluokkalaisiin katsoen? ( tarkennuksena esimerkiksi lihapullien rajoitettu määrä)

PH: Niin se ei saisi olla. Kyllähän tämä sellainen asia on, että tästä ruokahuoltopäällikön kanssa keskustella pitää. Voisiko miettiä, että isommilla oppilailla voisi määrät isompia olla.

JM: Tässä on ehkä kyse siitä, että oppilaat haluaisivat vaan napsia herkut päältä. Varmasti on kuitenkin määritelty niin, että ruoka-annoksen kuuluu kaikki se, jota tarjolla on. Kokonaisuuden rakentamalla ruokaa riittävästi varmasti saa.

Miksi juuri 1-2-luokkalaisille hankitaan tabletit?

PH: Tämä perustuu siihen, että syksyllä voimaan astuu uusi opetussuunnitelma, jossa tärkeällä sijalla on tietotekniikka etenkin 1-2-luokkalaisten äidinkielen opetuksessa. Jos meillä ei tabletteja ole, emme pysty noudattamaan opetussuunnitelmaa.

Miksi uimahalli menee kiinni kesällä?

JM: Tämä on mietitty sen mukaan, kuinka paljon on käyttöä. Kesällä käyttöä on vähemmän. Myös uimahallia pitää huoltaa. On katsottu, että vähiten uimahallien kiinniolosta on haittaa kesällä.

Miksi oppilaita ei lomauteta?

PH: Tässä on laki teidän suojananne. Laki sanoo, että perusopetusta on annettava tietty määrä päiviä vuodessa. Oppilaiden lomautuksiin ei siis voida ryhtyä.

Miten julkisiin paikkoihin kohdistuva ilkivalta saataisiin loppumaan? Olisiko Ulvilan rahatilanne parempi, jos ilkivaltaa ei olisi?

JM: Kaikki ilkivalta on tietysti äärimmäisen keljua. Korjauksiin menee paljon rahaa. Vartiointia tehostamalla asiaan voidaan puuttua, mutta tärkeintä olisi nuoresta asti kaikkien ymmärtää ja kasvaa siihen, että kaikki tämä on meidän yhteistä, me tämä yhdessä maksetaan. Kuka nyt on niin pöljä että omiaan menee rikkomaan?

Miten koulunkäynti on muuttunut sivistysjohtajan mielestä viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana?

PH: Ei mahdottoman paljon minun mielestäni. Tietotekniikan raju kasvu suureksi osaksi ihmisen jokapäiväistä elämää, on toki sellainen asia, mikä on eniten muuttanut niin työelämää kuin elämää kouluissakin. Kyllä myös voisi sanoa, että kaksikymmentä vuotta sitten koulujen ilmapiirissä, käytävillä ja luokissa taisi olla hiukan rauhallisempaa. Häiriökäyttäytyminen on kyllä lisääntynyt. Jos mennään kuitenkin 70-luvulla asti, sen ajan kouluun nähden nykykoulu on aivan toista. Jo pelkästään opetustyyleissä on muutos oleellinen.

Voisiko kouluun muuttaa niin kuin ennen vanhaan?

PH: Eiköhän sitä vähän kokeillakin kouluissa yökoulujen muodossa. Ne on jänniä hetkiä ja hienoja kokemuksia ja elämyksiä ja toivon, että teidänkin opettajanne jaksavat ja innostuvat tällaisiin elämyksellisiin tilanteisiin. Mutta ei kouluun jokapäiväisesti muuttaa kyllä voi.

Mitä hyötyä opettajien lomautuksista on, kuinka paljon tällä säästetään? Mihin menevät ne rahat, jotka säästöillä saadaan? Saadaanko lomautuksilla riittävästi rahaa, ettei jatkossa tarvitse lomauttaa?

PH: Toivottavasti tämä on teidän kouluaikananne yksi ja ainoa kerta, että lomauttaa täytyy. Se on tosi ikävä asia, mutta toisaalta toivon, että yhteistä tahtotilaa löytyy, kun muuta keinoa ei ollut. Pyöreän luvun jos heitän, n. 250 tuhatta henkilöstökuluissa pystytään lomautuksilla säästämään varhaiskasvatus mukaan laskien. Palkkakustannuksia on sen myötä on kaupungilla vähemmän, ei niitä rahoja siis missään ole, enkä osaa tarkemmin sanoa, mihin ne käytetään.

JM: Kokonaisuudessaan lomautuksilla tavoitellaan 1,2 miljoonan säästöjä ja on arvioitu, että niillä saavutetaan noin 700-800 tuhatta säästöt.

Voidaanko Harjunpään koulun pihaa remontoida?

PH: Koulun pihan kohennusta on jo tehty jonkun verran. Varteen otettava asia. Talousarvioasioita nämä ovat. Täytyy katsoa mikä tilanne on siinä kohtaa, kun seuraavan vuoden suunnitelmia tehdään.

Miksi Vuoritien leikkipuistoa ei ole rakennettu?

JM: Tekninen lautakunta on tehnyt suunnitelman, jossa määritellään ne leikkipuistot, jotka kunnossa pidetään. Osa leikkipuistoista on sellaisia, ettei niitä pidetä enää kunnossa, koska ne on lähekkäin ja turvallisuustekijät on oltava kunnossa. Siksi on viisasta, että keskitytään tiettyihin puistoihin ja pidetään ne kunnossa. Osa myös puretaan. Tätä Vuohitien asiaa on suoraan osaa sanoa. Kaupungin sivuilta löytyy kuitenkin tietoa, mitä puistot kuuluvat kunnossapidettäviin.

Mitä Suosmeren koulusta tulee lakkauttamisen jälkeen?

JM: Vanhankylän koulun remontin aikana tilaa voidaan käyttää väistötilana. Nämä väistötilaratkaisut ovat kuitenkin vielä auki. Seuraavassa vaiheessa näyttäisi siltä, että Suosmeren koulusta tulisi työpajatoiminnan toimipiste, lopullista ratkaisua ei vielä ole.