5. Viro

Perustietoa Virosta

Pinta-ala: 45 226 km²

Väkiluku: 1,3 miljoonaa eli noin 1 300 000 asukasta.

Raha: Euro

Tärkeimmät elinkeinot: Energiantuotanto öljyliuskeesta, teollisuutta, palveluelinkeinoja

Pääkaupunki Tallinna on Suomenlahden rannalla.


Katso Viron kartta Wikipediassa (kartan nimiä klikkaamalla pääset Wikipedian artikkeleihin).

Energia ja elinkeinot

Viro on omavarainen energian suhteen. Tärkein energiavara on öljyliuske, jota louhitaan Koillis-Viron alueelta. Voimalat käyttävät sitä polttoaineenaan tuottaen sähköä ja lämpöä. Sähköä riittää hieman jopa ulkomaille vietäväksi. Öljyliuskeen polttaminen saastuttaa luontoa, ja Viron onkin lähivuosina uusittava voimalansa.

Turve on Viron toinen energialuonnonvara. Turvetta syntyy soilla hyvin hitaasti. Tästä syystä turvetta ei pidetä uusiutuvana luonnonvarana.

Tallinna ja sen ympäristö sekä Koillis-Viro ovat Viron tärkeimpiä teollisuusalueita. Suurimmat teollisuudenalat ovat paperi-, puu- ja tekstiiliteollisuus.

Matkailu on Viron tärkeimpiä elinkeinoja. Monet suomalaiset vierailevat muun muassa Tallinnassa jopa useamman kerran vuodessa.

Historia

Aikojen kuluessa Viro on kuulunut moneen eri valtioon. Viron aluetta ovat aikojen saatossa hallinneet Tanska, Saksa, Ruotsi, Puola ja Venäjä. Toisen maailmansodan päättyessä 1940-luvulla Virosta tuli osa Neuvostoliittoa. 

Viro oli yksi sosialistisista neuvostotasavalloista aina vuoteen 1991 saakka, jolloin Viro julistautui itsenäiseksi. Tähän tarjoutui tilaisuus Neuvostoliiton hajotessa. 

Viroa, Latviaa ja Liettuaa kutsutaan Baltian maiksi. Niitä yhdistää mm. itsenäistyminen samoihin aikoihin 1990-luvun ensimmäisinä vuosina.

Euroopan unioniin (EU) Viro liittyi vuonna 2004. Samana vuonna se liittyi sotilasliitto Natoon. Vuoden 2011 alussa valuutaksi vaihdettiin EU:n alueella käytettävä euro.

Viro on halunnut toimia aktiivisesti yhteistyössä läntisten teollisuusmaiden kanssa. Suomen kanssa Virolla on paljon yhteistyötä, ja mm. tunnelia Suomenlahden ali Helsingistä Tallinnaan suunnitellaan.

Luonto

Viro on harvaan asuttu maa. Tästä syystä Virosta löytyy paljon erämaita. Metsiä on lähes puolet maapinta-alasta, soita taas on viidennes.

Pinnanmuodoiltaan Viro on melko tasainen. Järviä on melko runsaasti, muttei kuitenkaan niin paljon kuin Suomessa.

Rantaviivaa on lukuisten saarien ja luotojen ansiosta runsaasti, yli 3 800 km. Saaria on yli 1 500.

Virossa on sekä havu- että lehtimetsiä. Yleisimmät puulajit ovat meillekin tutut mänty, kuusi, koivu, haapa ja tervaleppä. Tammi ja vaahtera ovat selvästi yleisempiä Virossa kuin Suomessa. Viro kuuluu kasvillisuudeltaan lehtimetsävyöhykkeeseen.

Eläimistä yleisiä ovat rusakko, metsäjänis ja villisika. Petoeläimistä tavataan ilvestä, karhua ja susia. Lehti- ja sekametsissä pesii monia lintulajeja. Saaristossa ja rannikolla on muun muassa lokkeja, tiiroja ja hanhia. Isot petolinnut menestyvät suurten luonnonsuojelualueiden ansiosta.

Matkailu

Helsingistä on linnuntietä Tallinnaan vain 80 kilometriä.

Monille suomalaisille Viro matkailukohteena on yhtä kuin Tallinna, mutta Virossa on toki paljon muutakin nähtävää ja koettavaa.

Hiidenmaa ja Saarenmaa ovat kauniita saaria.
Suurimmalla saarella, Saarenmaalla, on monia kylpylöitä. Sinne perustettiin myös Viron ensimmäinen kylpylä.

Viro on kautta aikojen ollut tunnettu kylpylöistään. Kylpyläkaupunkeja on viisi ja kylpylöitä yhteensä 40.
Hienoimmat uimarannat sijaitsevat Pärnussa, kuuluisassa kylpyläkaupungissa, missä valkohiekkaista rantaa onkin kilometrikaupalla.
Kun ilmastokin on vielä hieman lämpimämpi kuin Suomessa, rannalla kelpaa ottaa aurinkoa ja uida Itämeren aalloissa.

Laulu- ja tanssijuhlat ovat Viron kansallishengen sydän. Näiden juhlien ohjelmassa on sekä perinteisiä että moderneja esityksiä, ja esiintyjien lukumäärä yltää aina kymmeniin tuhansiin.



Matkailulla on suuri merkitys Viron taloudelle. Matkailijat ostavat majoitus- ja kulttuuripalveluja merkittävällä summalla. Monet Viron kävijät ostavat tavaroita Virosta kotiin viemisiksi.

Virossa on paljon erikoismuseoita, mm. maatalousmuseo ja lelumuseo Tartossa sekä palavan kiven kaivosmuseo Kohtlajärvellä.

Maaseudun kartanot houkuttelevat paljon turisteja.

Tallinna

Tallinna on Viron pääkaupunki ja myös suurin kaupunki. Monelle suomalaiselle Tallinna on melkein sama asia kuin Viro, sillä suurin osa suomalaisista on vieraillut Virossa vain Tallinnan kaupungissa.

Tallinna on vanha kaupunki. Sen historiaa tunnetaan jo 750 vuoden ajalta. Se on sijainniltaan yksi parhaita Suomenlahden satamapaikkoja, joten ei olekaan ihme, että asutusta alkoi aikanaan syntyä juuri tälle alueelle.

Helsingistä on matkaa Tallinnaan vain 80 kilometriä. Matka taittuu laivalla parissa tunnissa. Tallinna tarjoaa turisteille paljon nähtävää. Sen vanhakaupunki on yksi Unescon maailmanperintökohteista, mikä tarkoittaa, että se on merkittävä historiallinen paikka. Tallinnan kaupunki käsitti vuosisatojen ajan vain muurien ympäröimän linnoituksen, nimeltään Vanhankaupungin. Nykyään kaupungissa on kahdeksan kaupunginosaa, ja se on levittäytynyt laajalle alueelle.

Asukkaita Tallinnassa on n. 430 000, siis hieman vähemmän kuin Helsingissä. Osa kaupunkilaisista puhuu äidinkielenään venäjää.

Monet museot, kirkot ja eläintarha ovat tärkeitä nähtävyyksiä. Kaupungin muurien alla kulkevia ikivanhoja käytäviä on kunnostettu turistinähtävyydeksi, ja siellä voitkin "painua maan alle" ja seikkailla kaupungin alla keskiaikaisissa tunneleissa.

Tiivistelmä

  • Viro on miljoonan asukkaan valtio Suomen eteläpuolella.
  • Tallinna on pääkaupunki. Se on kuuluisa kauniista vanhasta kaupunginosasta.
  • Virolla ja Suomella on paljon yhteistä, mm. luonto ja sukulaiskielet.