5. Järven kalat

Kalat ovat vesieläimiä

Järvissä elää monenlaisia kaloja.

Kalat ovat sopeutuneet monin tavoin vesielämään. Kalat uivat nopeasti evien avulla. Ne näkevät vedessä melko hyvin, ja ne havaitsevat kyljessä olevalla "tutkalla" eli kylkiviiva-aistilla veden värähtelyt.

Kalojen ei tarvitse käydä pinnalla haukkaamassa happea, sillä ne saavat otettua happea vedestä kidusten avulla.

Ahven

Ahven on tunnetuin järvikala. Se on hyvänmakuinen ja tarttuu helposti mato-onkeen. Ahven onkin Suomen yleisin kalalaji ja kansalliskala. Päivällä se liikkuu parvissa.

Yöksi ahven menee yksin pohjaan lepäämään. Ahvenen tunnusmerkkejä ovat pystyraitainen väritys ja piikikäs selkäevä.

Onkeen tarttuvat ahvenet ovat yleensä melko pieniä, ja suurinkin pyydystetty ahven painoi vain 3 kg.

Ravinnokseen ahven käyttää eläinplanktonia ja pikkukaloja.

Hauki on kala


Hauki on toiseksi tärkein saaliskala vapaa-ajan kalastajalle. Sillä on suuri pää ja kita sekä terävät hampaat. Väritys vaihtelee ahvenen tavoin elinpaikan mukaan.

Saaliskalat painavat yleensä puolesta kilosta kahteen kiloon, mutta hauki voi kasvaa jopa 20-kiloiseksi.

Hauki on petokala, ja se käyttää ravinnokseen pääasiassa kalaa, mutta sille maistuvat myös sammakot ja veden pinnalla uivat linnunpoikaset.

Kuha

Kuha on suosittu, hyvänmakuinen saaliskala. Se muistuttaa ulkomuodoltaan pitkulaista ahventa ja onkin sukua ahvenelle.

Saaliskalan paino on yleensä 0,4–2,5 kg, mutta kuha voi kasvaa yli kymmenkiloiseksi.

Pienenä kuha syö selkärangattomia vesieläimiä. Isommat kuhat syövät toisia kaloja.

Sano "muikku"

Muikku on pieni hopeanvärinen, sukkulamainen lohikala.

Muikut ovat pieniä kaloja, yleensä alle 100 gramman painoisia. Suurinkin saaliiksi saatu muikku painoi vain puoli kiloa. Silti se on haluttu saaliskala hyvän makunsa vuoksi. Voissa paistetut muikut ovatkin suurta herkkua.

Ravinnokseen muikut syövät pieniä vesieläimiä, mm. vesikirppuja.

Miten järvessä voi elää petokaloja?

Järvessä elää petokaloja, kuten isoja ahvenia ja haukia. Oletko miettinyt miten se saavat ruokansa?
Ne syövät pienempiä kaloja. Mitä nämä pienet kalat syövät? Ne syövät pieniä veden eläimiä, kuten vesikirppuja. Mitä pienet vesikirput syövät? Ne syövät leviä. Miten levät elävät? Ne yhteyttävät eli valmistavat itse energiansa auringon valon avulla.

Voimme piirtää nuolien avulla ketjun järven eliöistä: levä → pieni selkärangaton vesieläin → pieni kala → iso kala.

Voimme esittää järven kasvien ja eläinten määrän myös pyramidin avulla. Isot kalat ovat pyramidin huipulla. Pyramidi kuvaa järven elämää hyvin, sillä pyramidin kapealla huipulla elää vain vähän petokaloja. Pikkukaloja ja pienempiä eläimiä on paljon enemmän. Kaikkein eniten on leviä.

Kalastus

Oletko kalastanut kesällä?

Kaloja voi kalastaa ongella, jossa on koukku. Koukkuun laitetaan syötti, joka voi olla esimerkiksi mato.

Ongen veden pinnalla kelluva koho kertoo, milloin kala yrittää napata koukussa olevan madon.

Muihin kalastusvälineisiin kuuluu virveli, jolla heitetään syöttinä oleva uistinta.

Jotkut käyttävät venettä ja jopa kaikuluotainta, joka kertoo, missä kalaparvet liikkuvat.

Suomen järvillä monet kalastavat katiskan tai verkkojen avulla.

Tiivistelmä

  • Kalat ovat vesien selkärankaisia. Ne uivat evien avulla.
  • Kalat uivat evien avulla.
  • Ahven ja hauki ovat tunnetuimpia kaloja.