Luvun 7 tehtävät

L07/B1. Fotosynteesi ja soluhengitys

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Ohessa on esitetty fotosynteesin ja soluhengityksen kokonaisreaktio. Kun sokeria tuotetaan fotosynteesissä, auringon valoenergiaa sidotaan kemialliseksi energiaksi. Vastaavasti kun sokeria kulutetaan soluhengityksessä, kemiallinen energia vapautuu ympäristöön esimerkiksi lämpöenergiana.

Fotosynteesin kokonaisreaktio: 6 CO2 + 6 H2O -> C6H12O6 + 6 O2
Soluhengityksen kokonaisreaktio C6H12O6 + 6 O2 -> 6 CO2 + 6 H2O

a) Mikä seuraavista väitteistä on oikein? Perustele.

Fotosynteesissä orgaanisiin yhdisteisiin sidotun energian määrä on yhtä suuri kuin soluhengityksessä solun käyttöön vapautuneen energian määrä.
Fotosynteesissä orgaanisiin yhdisteisiin sidotun energian määrä on suurempi kuin soluhengityksessä solun käyttöön vapautuneen energian määrä.
Fotosynteesissä orgaanisiin yhdisteisiin sidotun energian määrä on pienempi kuin soluhengityksessä solun käyttöön vapautuneen energian määrä.



b) Mistä kasvi saa fotosynteesiin tarvitsemansa energian?
c) Mihin kasvi sitoo fotosynteesissä energiaa?

d) Kloroplastit ja mitokondriot ovat soluelimiä, joiden tehtävät ovat peruspiirteiltään vastakkaiset. Selitä, mitä nämä tehtävät ovat.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

L07/B2. Fotosynteesin pigmentit

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Oheisessa kaaviossa on esitetty fotosynteesin pigmenttien (klorofylli ja karotenoidit) absorptiospektri eri valon aallonpituuksilla.

a) Perustele kaavion avulla, miksi lehdet ovat vihreitä.
b) Perustele kaavion avulla, miksi lehdet muuttavat syksyllä väriään.
c) Ota selvää, mihin kasvi käyttää karotenoideja.


Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

L07/B3. Energian vapauttaminen

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Solun on huolehdittava energiataloudestaan. Soluissa sidotaan ja vapautetaan energiaa.


a) Mikä soluelin liittyy energian vapauttamiseen?


b) Mikä kemiallinen reaktio siellä tapahtuu?


c) Entä mikä soluelin vastaa energian sitomisesta?


d) Mikä kemiallinen reaktio tapahtuu tässä soluelimessä?


e) Mitkä ovat näiden reaktioiden merkitykset eliöille?


f) Miten solujen energiatalous eroaa kasvi- ja eläinsolussa?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

L07/B4. Viherhiukkaset ja mitokondriot (YO-tehtävä K2010)

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Viherhiukkanen ja mitokondrio ovat keskeisiä soluelimiä. Tee taulukko näiden soluelinten tehtävistä, rakenteesta ja alkuperästä sekä totea missä soluissa niitä esiintyy.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

L07/C1. Vertaile soluhengitystä ja fotosynteesiä

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

a) Vertaile soluhengitystä ja fotosynteesiä toisiinsa. Vertailtavia asioita ovat lähtö- ja lopputuotteet, energia osuus, tapahtumapaikka solussa ja merkitys solun / eliön kannalta.

b) Mitä eroja näiden reaktioiden välillä on?

c) Mistä yhdisteistä ovat peräisin fotosynteesin lopputuotteen glukoosin sisältämä vety, hiili ja happi?

d) Mitkä abioottiset (ei-elolliset) tekijät vaikuttavat fotosynteesin tehoon? Millä tavalla fotosynteesitehoa voidaan mitata kasvista?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

L07/C2. Kemosynteesi

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

a) Mistä kemosynteettiset eliöt saavat energiaa, jonka ne sitovat orgaanisiin yhdisteisiin?

b) Kuuluvatko kemosynteettiset eliöt ekosysteemissä tuottajiin, kuluttajiin vai hajottajiin?

c) Millaisissa ympäristöissä kemosynteettisiä eliöitä tavataan?


Hanki tietoa tarvittaessa internetin ja kirjallisuuden avulla.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

L07/C3. Levien määrä

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

a) Levien määrä Itämeressä vähenee mitä syvemmälle mennään. Mistä tämä johtuu?

b) Miksi tietyt punalevälajit voivat kasvaa paljon syvemmällä kuin esimerkiksi viherlevät?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

L07/C4. Hiivaa pullossa (Yo-tehtävä S-2016)

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Biologian kurssilla tehtiin koe, jossa lasipulloon laitettiin hiivaa, sokeria ja kädenlämpöistä vettä. Pullon suulle laitettiin tyhjä ilmapallo.

Pullo asetettiin pimeään, lämpimään paikkaan, ja 3-4 päivän kulutta ilmapallo oli pullistunut.

a) Mitä ilmiössä tapahtui?
b) Miksi ilmapallo ei laajentunut enää neljännen päivän jälkeen?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen