Luetun ymmärtäminen B

ti 14.4 luetun ymmärtäminen

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Lue teksti sisiliskosta ja mieti, sopivatko virkkeet tekstiin.

Sisilisko

Sisilisko on levinnyt kaikkialle Suomeen. Sisilisko on maapallolla pohjoisimmaksi levinnyt matelija. Muita matelijoita ovat esimerkiksi kilpikonnat, krokotiilit ja käärmeet. Matelijoiden kuten sisiliskonkin selkäranka muodostuu pienistä, nikamiksi kutsutuista luista.

Sisiliskon ruumista peittää vesitiivis suomupeite. Sisiliskon pohjaväri on harmaa, ruskea tai vihertävä. Jotkut yksilöt ovat lähes mustia. Sisiliskon selässä ja kyljillä on pitkittäisjuovat. Koiraan vatsapuoli on mustan ja keltaisen täplikäs, naaraalla harmahtava tai ruskea ja tummatäpläinen.

1. Sisilisko tavataan vain Pohjois-Suomessa.



2. Sisiliskon selkäranka muodostuu nikamista.



3. Koiraan ja naaraan erottaa vatsapuolen värityksestä.



Sisilisko kasvaa noin 15 senttimetriä pitkäksi, suurimmat yksilöt jopa 20 senttimetrisiksi. Sisiliskon pituudesta hännän osuus on yli puolet. Koiraan vartalo on lyhyempi ja häntä pitempi kuin naaraan. Sisiliskon ravintoa ovat madot, hyönteiset ja hämähäkit. Näitä se pyydystää paikallaan väijyen ja syöksyy sitten salamannopeasti saaliinsa kimppuun.

Sisiliskon pahimpia vihollisia ovat kyykäärmeet, petolinnut ja pienet petonisäkkäät. Sisilisko puolustautuu irrottamalla häntänsä vaaran uhatessa. Peto jää katselemaan kiemurtelevaa häntää, ja lisko pakenee. Uhraamalla häntänsä sisilisko pelastautuu vaaratilanteesta, mutta sen elinkelpoisuus vähenee, koska hännän tilalle kasvava uusi häntä on lyhyempi kuin alkuperäinen. Sisilisko luo nahkansa 3-4 kertaa kesässä. Aurinkoisina päivinä sisiliskot paistattelevat päivää lahoavan puun tai kiven päällä. Yöllä ja pilvisinä päivinä sisiliskot eivät liiku.

4. Koiraan häntä on lyhyempi kuin naaraan.



5. Sisilisko voi pelastautua vaarasta irrottamalla häntänsä.



6. Sisiliskot liikkuvat enimmäkseen öisin.



Keväällä sisiliskot pariutuvat. Heinäkuussa naaraat munivat keskimäärin viisi munaa. Poikaset kuoriutuvat noin parin senttimetrin pituisina lähes heti munimisen jälkeen. Ne makaavat muutaman päivän paikallaan, mutta lähtevät sitten etsimään ravintoa. Vuoden ikäisenä sisilisko on noin kymmenen senttimetrin pituinen.

Syys- tai lokakuussa sisiliskot hakeutuvat talvehtimispaikoilleen. Ne viettävät talvensa horroksessa maankoloon kaivautuneena puunjuurakoiden tai kivenlohkareiden alla. Talvihorros kestää lumien sulamiseen saakka.

7. Poikaset kuoriutuvat lähes heti muninnan jälkeen.



8. Naaraat ruokkivat poikasiaan.



9. Sisiliskot ovat talven horroksessa.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Luetun ymmärtäminen ma 6.4

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Lue teksti huolellisesti läpi ja vastaa alla oleviin kysymyksiin oikein tai väärin.

Korkeasaari
Korkeasaari on yksi Helsingin suosituimmista nähtävyyksistä. Se on pääkaupunkimme edustalla sijaitseva saari, jossa toimii yksi maailman vanhimmista eläintarhoista. Kesäisin Korkeasaareen voikin matkustaa kätevästi lautalla Helsingin keskustasta, Kauppatorilta. Korkeasaari perustettiin noin 130 vuotta sitten. Eläinten lisäksi Korkeasaressa on myös tuhat erilaista kasvia.

1. Korkeasaari ei oikeasti ole saari.


2. Korkeasaari on yli tuhat vuotta vanha.


3. Kauppatori on Helsingin keskustassa.



Korkeasaaressa on yli 150 eläinlajia. Sen suurimpia vetonauloja ovat suuret kissaeläimet ja karhut. Niiden lisäksi yleisöä kiinnostaa nähdä esimerkiksi kameleita,myskihärkiä, saukkoja, pöllöja, korppikotkia, kääpiömangusteja ja eri apinalajeja. Ulkoaitausten lisäksi Korkeasaaressa on myös eläintaloja. Niistä jokainen esittelee erilaisen ilmaston eläimiä. Esimerkiksi Amazonin sademetsän ilmastolle omistetussa talossa voi nähdä käärmeitä, kilpikonnia, hämähäkkejä, pikkuapinoita ja papukaijoja. Siellä lentelee myös paljon erilaisia trooppisia lintuja. Suomen luonnon lintuja ja pikkunisäkkäitä esitellään Borelia- talossa.

4. Korkeasaaressa ei ole karhuja.

[[o:s=01] väärin
5. Korkeasaaressa on monta erilaista apinaa.


6. Kaikki Korkeasaaren eläimet ovat aina sisällä eläintaloissa.


7. Eläimet jaotellaan eläintaloihin niiden koon mukaa.


8. Amazonin sademetsässä elää hämähäkkejä ja papukaijoja.


9. Borealia-talossa on vain suomalaisia eläimiä.



Eläintarhat tarjoavat meille mahdollisuuden nähdä eksoottisia eläimiä, mutta ne tekevät myös tärkeää luonnonsuojelutyötä. Eläintarhoissa yritetään saada uhanalaisia eläimiä lisääntymään, jotta niitä voitaisiin siirtää takaisin luontoon. Näin voidaan jopa estää jonkun eläinläjin sukupuuttoon kuoleminen. Korkeasaaressakin kiinnitetään paljon huomiota siihen, että eläinten elinolot ovat mahdollisimman mukavat ja luonnonmukaiset.

10. Eläintarhoissa suojellaan eläimiä ja luontoa.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Luetun ymmärtäminen 31.3

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Lue pätkissä kertomus ilveksestä. Jokaisen pätkän alla on tehtävät (oikein tai väärin), jotka täytät kun olet lukenut tekstin.

Ilves on Suomen ainoa luonnossa elävä kissaeläin. Se on Suomen runsaslukuisin suurpeto. Silti se on osittain rauhoitettu, joten sitä saa metsästää vain erityisluvalla. Suomessa ilveksiä elää lähes koko maassa.
1. Suomessa elää monta ei kissaeläinlajia.


2. Ilvestä ei saa koskaan metsästää, koska se on rauhoitettu.



Ilveksen tärkeimmät tuntomerkit ovat sen tupsukorvat ja lyhyt häntä.Sillä on harmaan -tai punertavanruskea turkki. Turkissa on yleensä täpliä tai juovia. Aikaisemmin ilvestä metsästettiinkin sen kauniin turkin vuoksi. Ilves on keskikokoinen kissaeläin, joka painaa noin 15-30 kilogrammaa.
3. Ilveksellä on tupsuhäntä.


4. Ilveksen turkissa on täpliä tai juovia.


5.Ilves ei ole suurin kissaeläin.



Ilves on lihansyöjä. Sen yleisintä ravintoa ovat jäniukset,valkohäntäpeurat ja porot. Niiden lisäksi se syö myös pikkunisäkkäitä. Saalistaessaan ilves hiipii huomaamattomasti uhrinsa lähelle ja hyökkää sitten sen kimppuun. Ilves ei pysty ajamaan saalista takaa pitkiä matkoja.
6. Ilveksen ravintoon kuuluvat muun muassa porot ja jänikset.


7. Ilves saalistaa ajamalla saalistaan takaa, kunnes se väsyy.



Ilves tekee pesänsä luolaan, johon se synnyttää toukokuussa 1-3 poikasta. Ensimmäiset viikot poikasten silmät ovat ummessa. Emo imettää niitä noin kaksi kuukautta. Emo saalistaa kuitenkin poikasille ruokaa pitkään, sillä poikaset oppivat saalistamaan itse vasta noin vuoden vanhoina.
Ilves liikkuu useimmiten hämärään ja pimeään aikaan. Se näkee pimeässä, kuten muutkin kissaeläimet. Yhden yöllisen saalistusretken aikana ilves voi vaeltaa jopa 20 kilometriä.
8. Ilves saa poikasia 1-3 kertaa vuodessa.


9. Ilves näkee pimeässä.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen