Tapahtumat ja nimiryksen todenperäisyys

vaaran vuodet = Suomen pelättiin muuttuvan kommunistiseksi Neuvostoliiton valloituksen tai kommunistisen vallankumouksen kautta

NL:llä hallitseva asema valvontakomissíossa, joka valvoi Suomen toimintaa.

Suomella oli epävarmuus politiikassa sodan jälkeen. Hallitus uudistettiin NL:n käskystä, vanhat poliitikot pois.

Kommunistisen puolueen kannatus kasvoi, samoin Suomen kansan demokraattien liitto.

Hallitus muuttui kommunistivoittoiseksi vuonna 1946 -> herättää pelkoa muissa puolueissa

Kommunistit saa valtaan VALPO:n.

Presidentti Paasikivi pelasti suhteet NL:n kuuluisan puheen kautta ja samalla puolustaa Suomea.

Pariisin rauhan sopimus kirjoitetaan vuonna 1947

YYA-sopimus NL:n kanssa, väljempi kuin muilla mailla Paasikiven ansiośta.

Vaara kasvaa vuonna 1948 YYA-neuvotteluissa kun NL kehottaa Suomen kommunisteja toimimaan muualla Euroopassa tapahtui vallankumouksia mutta Suomi pelastui, koska huhut vallankaappauksesta voimistui ja Paasikivi reagoi tilanteeseen hälytystilalla. Eduskunta kuitenkin allekirjoitti sopimuksen, eikä vallankumousta lopulta tapahtunut.

Kommunistit eivät saaneet hallituspaikkoja vuonna 1948 kesän vaaleissa -> lakkoiluja, mutta lakkoliike epäonnistuu, kommunistit voitettu. Vaaran vuodet päättyy

Nimitys pitää paikkansa, koska pelko kommunismista ei ollut turhaa, vaaran tilanteita riitti ja vallankumous oli hilkulla. Suomen hallitus oli myös kommunistipainoitteinen mutta SKDL ei ollut mukana valloituspyrkimyksissä, se paljasti Kommunistipuolueen toiminnan suunnittelut. Paasikiven toiminta oli pelastus niiin sisä- kuin ulkopoliittisesti. Toisaalta kommunisteilla ei ollut organisaatiota, jolla vallata hallinto. Myös vallankumouksen todeperäisyyttä ei tiedetä, olisiko vallankumous tapahtunut, jos YYA sopimus ei olisi toteutunutkaan.