Suomi 100-v

Kirje tuntemattomalle sotilaalle

Tavallisen postin rinnalle perustetun kenttäpostin on arvioitu kuljettaneen toisen maailmansodan vuosina sota- ja kotirintaman välillä jopa 1,3 miljardia postilähetystä. Valtava luku tarkoittaa, että keskimäärin jokainen Suomen sotilas kirjoitti yhden kirjeen joka ikisenä päivänä yli kolmen vuoden ajan.

Sota-ajan kirjeisiin liittyy poikkeuksellisen paljon tunteita. Sota-aikana kirje oli elonmerkki, jota odotettiin malttamattomana kotona ja Karjalan metsissä. Kun kirje saatiin, sitä ei heitetty lukemisen jälkeen pois. Taisteluiden erottamille läheisille kirjeistä tuli aarteita, jotka säästettiin ja luettiin uudestaan ja uudestaan.

Kirjeitä kirjoitettiin puolisolle, lapsille, vanhemmille ja muille sukulaisille, ystäville, naapureille ja aivan tuntemattomillekin. Kirjeiden merkitys ymmärrettiin sodan alusta alkaen, ja esimerkiksi sanomalehdissä kehotettiin kirjoittamaan sotilaille iloisia ja reippaita kirjeitä.

TEHTÄVÄ: Kuvittele, että sinulla olisi sotarintamalla sotilas (tuttu tai tuntematon), jolle kirjoitat kirjeen. Mieti, mitä haluaisit sanoa hänelle. Kertoisitko kuulumisia kotoa? Miten rohkaisisit ja kannustaisit? Haluaisitko kenties kiittää?
Muista, että kirjeessä kuuluu aina olla paikka ja päiväys, alkutervehdys, kiitos saadusta kirjeestä sekä tietenkin lopputervehdys allekirjoituksella.

HUOM! Vähintään KOLME kappaletta ja kiinnitä huomiosi oikeinkirjoitukseen!
  • Palauta merkintä

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Käsitteitä

Kirjoita historian vihkoosi otsikoksi: Suomen itsenäisyyden historia 1917 -
Käsitteitä:


Kirjoita käsitteet väliotsikkon alle ja etsi niihin selitykset.

Pula-aika
Pettuleipä
Ruokakortti
Molotovin cocktail
Mottitaktiikka
Evakko
Propaganda
Lotta Svärd
Korsu

Itsenäisen Suomen historia 1917 -

1917 Suomi saa itsenäisyyden

Suomesta tuli itsenäinen valtio vuonna 1917. Tämän jälkeen oli monta sotaa, jossa oli vaarana menettää itsenäisyys.
1917 porvarit ja talonpojat edustivat valkoisia ja kansanvaltuuskunta punaisia. 
Taloustilanne oli tuohon aikaan huono ja köyhän työväestön elämä oli hankalaa

1918  Suomen sisällissota
Punaiset hallitsivat Etelä-Suomea ja valkoiset Keski- ja Pohjois-Suomea. Molempien osapuolien sotiaallinen vahvuus oli noin 
80 000 sotilasta. Venäjä tuki punasia suomailasia luovuttamalla heille aseita. Saksan armeija tuki valkoisia hyökkäämällä Etelä-Suomeen. Punaisia kaatui 5199. Ja valkoisia 3414. Kaikkiaan sisällissodassa kuoli noin 38 000 uhria.
Sisällissodan ratkaisutaistelu käytiin Tampereeella, jossa valkoisten joukkue voitti. Se päättyi 15. toukokuuta 1918. Sota jakoi Suomen selvemmin kahtia, Venäjä ei vaikuttanut Suomeen ja Suomi päätyi Saksan etupiiriin. 


1920-1930  Lapuan liike




Sotien jälkeen 1920 ja 1930 luvuilla suomen elämä oli todella kurjaa. Suomalaisia koettelivat taudit ja köyhyys. Valtiohallinnon piti järjestää armeijalle ja ulkoministeriölle uudet tehtävät sekä keksiä miten Suomen talous saataisiin nousuun.
Talous alkoi kohentua 1920-luvun edetessä. Suomalaiset saivat työpaikkoja paperiteollisuudesta. Maataloudessa alettiin käyttämään enemmän koneita (esim. traktori) ja tämä auttoi omavaraistumista. 
Koteihin tuli enemmän sähkölaitteita ja puhelin- ja liikenneverkosto, joten ihmisten liikkuvuus ja yhteydenpito yleistyi. 
Lapuan liikkeen perusti suomalaiset ja sitä johti Vihtori Kosola.
 Myös kansankoulut yleistyivät 1920 luvulla. Silloin perustettiin paljon uusia lakeja, kuten yleinen oppivelvollisuustorpparilaki.



1939 - 1940 Talvisota

Talvisota käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 30.marraskuuta.1939.klo 6.50. Talvisota loppui 13.maaliskuuta.1940. Mainilan kylässä lavastettiin välikohtaus, joka johti Suomen ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimuksen purkamisen ja  neljän päivän jälkeen Nuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Talvisodan lopputuloksena syntyi Moskovan rauha, joka solmittiin vuonna 1940.  Suomen armeijaa alettiin kehittämään ja kansan yhtenäisyys lisääntyi Neuvostoliiton ja Suomen välit ovat tosi huonot.




1941 - 1944 Jatkosota

Jatkosota alkoi 1941 ja loppui 1944. Jatkosodassa Suomi ja Neuvostoliitto taistelivat keskenään. Venäjä aloitti sodan  hyökkäämällä panssariautoilla Suomeen. Jatkosotaa käytiin suomenrintamalla samaan aikaan kun saksa toteutti operaatio barbarossa hyökkäystä Neuvostoliittoa vastaan. Jatkosodassa Saksa auttoi Suomea antamalla Suomelle sotilaita ja aseapua.  Jatkosota loppui vuonna 1944 kun Suomi ja Neuvostoliitto tekivät rauhan. Suomi hävisi jatkosodan mutta säilytti itsenäisyytensä. Suomi menetti sodan seurauksena Petsamon, Karjalan ja alueita Sallasta. Sodan seurauksena oli paljon orpoja, leskejä ja invalideja. Suomi joutui myös sodan seurauksena maksamaan mittavat sotakorvaukset.(600 miljoonaa dollaria.) Sotakorvauksien maksaminen loppui vuonna 1952. Sodan loputtua alkoi suomessa vaikeat ajat. 

Asemasota= Sotatilenne, jossa rintamalinjat pysyvät pitkään paikallaan. Jatkosodassa käytiin asemasotaa. Asemasotaa käytiin kaksi ja puoli vuotta





1944 - 1945 Lapin sota

 Lapin sota alkoi toisen maailmansodan aikana 15 syyskuuta 1944 ja loppui 27 huhtikuuta 1945. Saksalaisia sotilaita oli paljon etenkin lapissa niin Lapin sota alkoi. Lapin sota alkoi, koska saksalaiset katsoivat tärkeimmiksi tavoitteekseen petsamon nikkelikaivosten tuotannon turvaamiseen itselleen ja Pohjois-Norjassa olevien joukkojensa paluureitin varmistamisen. 
Osapuolet Suomi ja Saksa. Sodan aikana oli poltetun maan taktiikka jossa sotilas tuhoaa vetäytyessään perusrakennetta. Lapissa tuhottiin 15 000 rakennusta Sodan lopuksi Saksalaiset lähtivät pois Suomen alueelta. Saksalaiset polttivat, talot sillat ja kirkot lähtiessään. 


1945 -  Suomi sotien jälkeen

Evakointi on ihmisten saattamista turvaan. 
Suomen piti maksaa Venäjälle sota kirvauksia. 
Siirtoväki tarkoittaa Suomen neuvostoliitolle toisen maailmansodan luovuttamia alueita eli talvisodan jälkeen luovutetusta Karjalasta Kuusamon ja Sallan silloisista itä osissa ja Petsomon kalasta ja saarennon luoteis osista.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä