Suomi 100
Suomen presidentit
Suomen historiaa
Kirjoita alla oleva teksti korjattuna äidinkielen kirjoitusvihkoosi.
Suomi itsenäistyy
ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheessa suomi erosi venäjästä, kun suomen eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen 6. joulukuuta 1917. silloin suomesta tuli itsenäinen maa, ja tätä päivää vietetään edelleen suomen itsenäisyyspäivänä.
keväällä 1918 suomessa oli sisällissota, jossa työväestöä edustavat punaiset ja porvareita ja maanomistajia edustavat valkoiset taistelivat toisiaan vastaan. sota päättyi toukokuussa 1918, kun valkoiset voittivat punaiset.
itsenäisestä suomesta tuli tasavalta, jossa lait säätää kansan valitsema eduskunta. valtionpäämies on presidentti eikä keisari tai kuningas.
Talvisota ja jatkosota
marraskuun lopulla 1939 neuvostoliiton armeija hyökkäsi suomeen. toisen maailmansodan aikana suomi kävi neuvostoliittoa vastaan kaksi sotaa: ensin talvisodan vuosina 1939–1940 ja sitten jatkosodan vuosina 1941–1944.
sotien takia suomi menetti alueita neuvostoliitolle. Yli 400 000 suomalaista lähti menetetyiltä alueilta pakolaisiksi jäljelle jääneeseen suomeen. suomalaisille tärkein asia kuitenkin oli, että suomi säilyi itsenäisenä maana.
Suomen itsenäisyys on ollut uhattuna
Sisällissota 1918
-Se oli 1918
-Sisällissota on poliittisesti järjestäytyneen yhteisön, kuten valtion käymä sota.
-Punaisia auttoi Venäjän armeijajoukot
-Valkoisia auttoi Saksan armeijajoukot
-Usein myös joko toinen tai molemmat osapuolet pyytävät vierailta mailta apua.
-Lopputulos oli valkoisten voitto
-Sisällissota alkoi koska Suomi itsenäistyi
-Sisällissodassa oli vain Suomalaisia
-Saksalaisia kaatui 450-500
- Käytiin 27. tammikuuta - 15. toukokuuta
-Oli osa ensimmäisen maailmansodan aiheuttamaa valtiollista ja yhteiskunnallista murrosvaihetta Euroopassa. Suomen sisällisota käytiin suomen senaatin
Eli hallituksen ja sitä vastaan kapinoideen suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27. Tammikuuta- 15 toukokuuta vuonna 1918.
-Työväestöä edustavat punaiset ja maanomistajia edustavat valkoiset
Käytiin Suomen senaatin eli hallituksen ja sitä vastaan kapinoineen Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä
Talvisota 1939-1940
- Se alkoi vuonna 1939 ja loppui vuonna 1940.
- Neuvostoliitto pelkäsi, että Saksa hyökkäisi Suomen kautta heihin.
- Se kesti 105 päivää.
- Suomalaisilla oli parempi taito selviytyä talvesta ja pakkasesta.
- Menetti 11% maastaan ja menetti toisiksi suurimman kaupunkinsa Viipurin.
- Suomi hävisi sodan ja menetti alueita Sallasta ja Karjalasta.
- Talvisota oli 30. marraskuuta - 13. maaliskuuta.
- Talvisodan synnyttämä revanssihenki oli osaltaan viemässä Suomea jatkosotaan.
- Suomi taisteli olemassa olostaan.
- Neuvostoliitto aloitti talvisodan hyökkäämällä ilman sodanjulistusta, ja sota päättyi 105 päivää myöhemmin Moskovan rauhansopimukseen.
- Talvisodan taistelut: Tolvajärvi-Ägläjärvi, Kelja, Karjalankannas, Suomusalmi, Taipale, Summa, Raatteen tie, Laatokan Karjalan mottitaistelut, Kollaa, Viipurinlahti.
- Loistavimmat voitot saavutettiin Tolvajärvellä, Suomusalmella ja Raatteen tiellä.
- Ankarimmat mottitaistelut käytiin Kuhmossa ja Laatokan Karjalassa.
- Talvisota oli osa 2. maailmansotaa.
- Suomi oli varautunut sotaan Neuvostoliittoa vastaan, mutta ei ollut varautunut taistelemaan yksin suurvaltaa vastaan.
- Komentajat: Gustaf Mannerheim, Hjalmar Siilasvuo, Harald Öhquist.
- Sota on tunnettu erityisen vaikeasta talviolosuhteista.
Jatkosota 1941-1944
-Se oli osa toista maailmansotaa.
-Alkoi vuonna 1941.
-Loppui vuonna 1944.
-Se käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä.
-Kesti 3 vuotta
-Suomi joutui maksamaan Neuvostoliitolle noin 600 miljoonaa dollaria sotakorvauksia.
-Vuonna 1941 Saksa aloitti sodan Neuvostoliittoa vastaan ja Suomi lähti sotaan mukaan. Tätä sotaa kutsutaan jatkosodaksi.
-Saksa oli valloittanut Norjan ja Tanskan
-Ainoastaan Suomi ja Ruotsi olivat enää Saksan ja Neuvostoliiton välissä.
-Suomi hävisi jatkosodan.
-Lopputulos: Moskovan välirauha.
-Suomi epäonnistui talvisodassa menetettyjen alueiden takaisin saamisessa sekä Itä-Karjalan valloittamisessa, mutta säilytti itsenäisyytensä.
-Liittoutuneilta poistui yksi rintama .
-Saksalaisjoukot oli häädettävä lapin sodassa.
-Rauhanteossa Suomi vuokrasi Porkkalan ja menetti Petsamon.
-Komentajina Suomesta toimivat Risto Ryti, Gustaf Mannerheim ja Lennart Oesch.
-Vahvuudet: 530 000 suomalaista, 220 000 saksalaista ja 7 000 ulkomaista vapaaehtoista. Neuvostoliitosta oli noin 1 500 000 sotilasta, 4 900 panssarivaunua ja 5 000 lentokonetta.
Tappiot:
-265 000 kaatunutta tai kadonnutta (luku sisältää 64 000 vangittua).
-385 000 haavoittunutta.
-4 000-7 000 kuollutta siviiliä.
-Saksa halusi hyökätä Neuvostoliittoon ja Suomi päätti, että antaa Saksan auttaa sodassa mikäli sellainen syttyy vielä Suomen ja Neuvostoliiton välille.
-Suomalaiset eivät halua menettää itsenäisyyttään ja haluavat saada menetetyt alueet takaisin.
-Suomi oli käytännössä Saksan liittolainen, sillä se antoi alueitaan Saksan käyttöön, alisti joukkojaan Saksalle ja sai aseapua Saksalta.
-Käytiin läpi Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25 kesäkuuta 1941- 19 syyskuuta 1944.
Lapinsota 1944-1945
-Se alkoi 15.9.1944 ja loppui 27.4.1945.
-Osapuolueet suomi-saksa.
-Komentajat olivat Lothar Rendulic ja Hjalmar Siilasvuo.
-Sota käytiin toisen maailmansodan aikana
-Saksan ja Suomen välillä puhkesi lapin sota
-Suomalaiset aloittivat Siilasvuon käskystä varsinaiset sotatoimet
-Lapin sota alkoi, koska Suomen piti karkoitetaan saksalaiset pois Suomesta
-Lapin sota alkoi, koska Suomen piti karkoittaa saksalaiset joukot pois Suomesta.
-Talvella sota muuttui asemasodaksi Suomen "Käsivarressa"
-Saksalaisten tärkeimmät tavoitteet olivat Petsamon nikkelikaivosten tuotannon turvaamisen itselleen ja Pohjois-Norjassa olevien joukkojensa paluureitin turvaamisen.
-Varsinaista sodanjulistusta ei antanut kumpikaan osapuoli.
-Saksalla oli valmis suunnitelma, operaatio Birke, joukkojen vetämisestä uusiin asemiin siltä varalta, että Suomi romahtaisi tai irrottautuisi sodasta.
-Se oli 1918
-Sisällissota on poliittisesti järjestäytyneen yhteisön, kuten valtion käymä sota.
-Punaisia auttoi Venäjän armeijajoukot
-Valkoisia auttoi Saksan armeijajoukot
-Usein myös joko toinen tai molemmat osapuolet pyytävät vierailta mailta apua.
-Lopputulos oli valkoisten voitto
-Sisällissota alkoi koska Suomi itsenäistyi
-Sisällissodassa oli vain Suomalaisia
-Saksalaisia kaatui 450-500
- Käytiin 27. tammikuuta - 15. toukokuuta
-Oli osa ensimmäisen maailmansodan aiheuttamaa valtiollista ja yhteiskunnallista murrosvaihetta Euroopassa. Suomen sisällisota käytiin suomen senaatin
Eli hallituksen ja sitä vastaan kapinoideen suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27. Tammikuuta- 15 toukokuuta vuonna 1918.
-Työväestöä edustavat punaiset ja maanomistajia edustavat valkoiset
Käytiin Suomen senaatin eli hallituksen ja sitä vastaan kapinoineen Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä
Talvisota 1939-1940
- Se alkoi vuonna 1939 ja loppui vuonna 1940.
- Neuvostoliitto pelkäsi, että Saksa hyökkäisi Suomen kautta heihin.
- Se kesti 105 päivää.
- Suomalaisilla oli parempi taito selviytyä talvesta ja pakkasesta.
- Menetti 11% maastaan ja menetti toisiksi suurimman kaupunkinsa Viipurin.
- Suomi hävisi sodan ja menetti alueita Sallasta ja Karjalasta.
- Talvisota oli 30. marraskuuta - 13. maaliskuuta.
- Talvisodan synnyttämä revanssihenki oli osaltaan viemässä Suomea jatkosotaan.
- Suomi taisteli olemassa olostaan.
- Neuvostoliitto aloitti talvisodan hyökkäämällä ilman sodanjulistusta, ja sota päättyi 105 päivää myöhemmin Moskovan rauhansopimukseen.
- Talvisodan taistelut: Tolvajärvi-Ägläjärvi, Kelja, Karjalankannas, Suomusalmi, Taipale, Summa, Raatteen tie, Laatokan Karjalan mottitaistelut, Kollaa, Viipurinlahti.
- Loistavimmat voitot saavutettiin Tolvajärvellä, Suomusalmella ja Raatteen tiellä.
- Ankarimmat mottitaistelut käytiin Kuhmossa ja Laatokan Karjalassa.
- Talvisota oli osa 2. maailmansotaa.
- Suomi oli varautunut sotaan Neuvostoliittoa vastaan, mutta ei ollut varautunut taistelemaan yksin suurvaltaa vastaan.
- Komentajat: Gustaf Mannerheim, Hjalmar Siilasvuo, Harald Öhquist.
- Sota on tunnettu erityisen vaikeasta talviolosuhteista.
Jatkosota 1941-1944
-Se oli osa toista maailmansotaa.
-Alkoi vuonna 1941.
-Loppui vuonna 1944.
-Se käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä.
-Kesti 3 vuotta
-Suomi joutui maksamaan Neuvostoliitolle noin 600 miljoonaa dollaria sotakorvauksia.
-Vuonna 1941 Saksa aloitti sodan Neuvostoliittoa vastaan ja Suomi lähti sotaan mukaan. Tätä sotaa kutsutaan jatkosodaksi.
-Saksa oli valloittanut Norjan ja Tanskan
-Ainoastaan Suomi ja Ruotsi olivat enää Saksan ja Neuvostoliiton välissä.
-Suomi hävisi jatkosodan.
-Lopputulos: Moskovan välirauha.
-Suomi epäonnistui talvisodassa menetettyjen alueiden takaisin saamisessa sekä Itä-Karjalan valloittamisessa, mutta säilytti itsenäisyytensä.
-Liittoutuneilta poistui yksi rintama .
-Saksalaisjoukot oli häädettävä lapin sodassa.
-Rauhanteossa Suomi vuokrasi Porkkalan ja menetti Petsamon.
-Komentajina Suomesta toimivat Risto Ryti, Gustaf Mannerheim ja Lennart Oesch.
-Vahvuudet: 530 000 suomalaista, 220 000 saksalaista ja 7 000 ulkomaista vapaaehtoista. Neuvostoliitosta oli noin 1 500 000 sotilasta, 4 900 panssarivaunua ja 5 000 lentokonetta.
Tappiot:
-265 000 kaatunutta tai kadonnutta (luku sisältää 64 000 vangittua).
-385 000 haavoittunutta.
-4 000-7 000 kuollutta siviiliä.
-Saksa halusi hyökätä Neuvostoliittoon ja Suomi päätti, että antaa Saksan auttaa sodassa mikäli sellainen syttyy vielä Suomen ja Neuvostoliiton välille.
-Suomalaiset eivät halua menettää itsenäisyyttään ja haluavat saada menetetyt alueet takaisin.
-Suomi oli käytännössä Saksan liittolainen, sillä se antoi alueitaan Saksan käyttöön, alisti joukkojaan Saksalle ja sai aseapua Saksalta.
-Käytiin läpi Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25 kesäkuuta 1941- 19 syyskuuta 1944.
Lapinsota 1944-1945
-Se alkoi 15.9.1944 ja loppui 27.4.1945.
-Osapuolueet suomi-saksa.
-Komentajat olivat Lothar Rendulic ja Hjalmar Siilasvuo.
-Sota käytiin toisen maailmansodan aikana
-Saksan ja Suomen välillä puhkesi lapin sota
-Suomalaiset aloittivat Siilasvuon käskystä varsinaiset sotatoimet
-Lapin sota alkoi, koska Suomen piti karkoitetaan saksalaiset pois Suomesta
-Lapin sota alkoi, koska Suomen piti karkoittaa saksalaiset joukot pois Suomesta.
-Talvella sota muuttui asemasodaksi Suomen "Käsivarressa"
-Saksalaisten tärkeimmät tavoitteet olivat Petsamon nikkelikaivosten tuotannon turvaamisen itselleen ja Pohjois-Norjassa olevien joukkojensa paluureitin turvaamisen.
-Varsinaista sodanjulistusta ei antanut kumpikaan osapuoli.
-Saksalla oli valmis suunnitelma, operaatio Birke, joukkojen vetämisestä uusiin asemiin siltä varalta, että Suomi romahtaisi tai irrottautuisi sodasta.
Kirje sotilaalle ohje
Tavallisen postin rinnalle perustetun kenttäpostin on arvioitu kuljettaneen toisen maailmansodan vuosina sota- ja kotirintaman välillä jopa 1,3 miljardia postilähetystä. Valtava luku tarkoittaa, että keskimäärin jokainen Suomen sotilas kirjoitti yhden kirjeen joka ikisenä päivänä yli kolmen vuoden ajan.
Sota-ajan kirjeisiin liittyy poikkeuksellisen paljon tunteita. Sota-aikana kirje oli elonmerkki, jota odotettiin malttamattomana kotona ja Karjalan metsissä. Kun kirje saatiin, sitä ei heitetty lukemisen jälkeen pois. Taisteluiden erottamille läheisille kirjeistä tuli aarteita, jotka säästettiin ja luettiin uudestaan ja uudestaan.
Kirjeitä kirjoitettiin puolisolle, lapsille, vanhemmille ja muille sukulaisille, ystäville, naapureille ja aivan tuntemattomillekin. Kirjeiden merkitys ymmärrettiin sodan alusta alkaen, ja esimerkiksi sanomalehdissä kehotettiin kirjoittamaan sotilaille iloisia ja reippaita kirjeitä.
TEHTÄVÄ: Kuvittele, että sinulla olisi sotarintamalla sotilas (tuttu tai tuntematon), jolle kirjoitat kirjeen. Mieti, mitä haluaisit sanoa hänelle. Kertoisitko kuulumisia kotoa? Miten rohkaisisit ja kannustaisit? Haluaisitko kenties kiittää?
Muista, että kirjeessä kuuluu aina olla paikka ja päiväys, alkutervehdys, kiitos saadusta kirjeestä sekä tietenkin lopputervehdys allekirjoituksella.
Sota-ajan kirjeisiin liittyy poikkeuksellisen paljon tunteita. Sota-aikana kirje oli elonmerkki, jota odotettiin malttamattomana kotona ja Karjalan metsissä. Kun kirje saatiin, sitä ei heitetty lukemisen jälkeen pois. Taisteluiden erottamille läheisille kirjeistä tuli aarteita, jotka säästettiin ja luettiin uudestaan ja uudestaan.
Kirjeitä kirjoitettiin puolisolle, lapsille, vanhemmille ja muille sukulaisille, ystäville, naapureille ja aivan tuntemattomillekin. Kirjeiden merkitys ymmärrettiin sodan alusta alkaen, ja esimerkiksi sanomalehdissä kehotettiin kirjoittamaan sotilaille iloisia ja reippaita kirjeitä.
TEHTÄVÄ: Kuvittele, että sinulla olisi sotarintamalla sotilas (tuttu tai tuntematon), jolle kirjoitat kirjeen. Mieti, mitä haluaisit sanoa hänelle. Kertoisitko kuulumisia kotoa? Miten rohkaisisit ja kannustaisit? Haluaisitko kenties kiittää?
Muista, että kirjeessä kuuluu aina olla paikka ja päiväys, alkutervehdys, kiitos saadusta kirjeestä sekä tietenkin lopputervehdys allekirjoituksella.
Kirjeiden palautus tänne
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
