Yhteiskuntaoppi
Yhteiskuntaopin koemateriaalia 4
Taitava rahankäyttäjä. Koe 18.5.
1. Raha on vaihdon väline
Avainsanat:
käteinen: Yhteinen nimitys kolikoille ja seteleille
valuutta: Maan raha. Suomessa valuuttana on euro.
Käytät rahaa, kun ostat esimerkiksi herkkuja kaupasta. Vaihdat tällöin rahan herkkuihin. Raha on tällöin vaihdon väline. Rahalla voi ostaa myös erilaisia palveluita, esimerkiksi kun käyt parturissa tai kampaajalla. Tällöin raha vaihdetaan kampaajan/parturin tekemään työhön. Rahaa voi myös säästää, jotta sillä voisi myöhemmin ostaa jotain kalliimpaa.
Raha voi olla käteistä tai sähköistä. Ostoksia voi nykymään maksaa käteisen lisäksi maksukorteilla, puhelimella tai verkkopankilla. Eri maissa on käytössä erilaisia rahoja, joita kutsutaan valuutaksi. Suomessa valuuttana on euro, mutta esimerkiksi Ruotsissa on kruuna ja Yhdysvalloissa dollari.
Rahaa voi hankkia ansaitsemalla. Yleensä rahaa ansaitaan tekemällä työtä. Työstä palkka maksetaan yleensä pankkitilille, mutta joskus myös käteisenä.
2. Lasten työtä säädellään
Lapsella on oikeus lepoon, leikkiin, vapaa-aikaan ja huolenpitoon. Tämän lisäksi lasten elämään kuuluu koulunkäynti ja sovittujen kotitöiden tekeminen. Lapsella ei saa teettää työtä, joka haittaa hänen koulunkäyntiään, terveyttään tai kehitystään. Suomen lain mukaan alle 13-vuotias ei saa mennä työpaikkaan töihin. Poikkeuksena ovat taiteilijat, kuten laulajat tai näyttelijät. Sinä vuonna, kun nuori täyttää 14 vuotta, hän voi alkaa tehdä kevyttä työtä lyhyt jaksoisesti.
Monet lapset ja nuoret saavat viikkorahaa tekemällä kotitöitä. Viikkorahasta on hyvä keskustella ja sopia, mitä viikkorahan eteen tulee tehdä ja kuinka paljon sitä olisi sopivaa maksaa.
3. Raha-asiat kuntoon
Avainsanat:
tulo: Rahat, joita ihminen tai yhteisö saa eri lähteistä.
meno: Rahat, jotka ihminen tai yhteisö käyttää eri asioihin.
korko: Pankki maksaa pankkitilille talletetuille rahoille korkoa.
Kun saat rahaa, se on tuloa, ja kun käytät rahaa, se on menoa. Jos käytät enemmän kuin saat rahaa, jäät velkaa. Kun tuloja on enemmän kuin menoja, rahaa jää säästöön. Säästämällä voit ostaa kalliimpia asioita, kuten uuden puhelimen tai pyörän.
Rahaa voi säästää säästölippaaseen tai tallettaa rahat pankkitilille. Pankki maksaa talletetuille rahoillesi korkoa. Voit seurata oman pankkitilisi tapahtumia yhdessä vanhempiesi kanssa verkkopankissa, johon saat tunnukset pankista.
Vanhemmat voivat hankkia lapselle pankkikortin, jonka avulla voi käyttää pankkitilillä olevia rahoja. Pankkikortilla voi myös nostaa pankkitilillä olevaa rahaa. Pankkikorttiin saat pankista tunnusluvun, jonka avulla voit käyttää korttia. Tunnusluku on henkilökohtainen.
4. Hintojen vertailu kannattaa
Avainsanat:
hinta-laatusuhde: Tuotteen hinnan ja laadun vastaavuus.
Hintoja kannattaa vertailla, sillä sama tuote voi maksaa vähemmän jossain toisessa kaupassa. Sama tuote saattaa myös olla tarjouksessa jossain muualla. Ostoksia voi tehdä myös yhdessä vanhempien kanssa verkkokaupassa.
Hintojen lisäksi kannattaa vertailla myös tavaroiden laatua. Halvempi tavara voi olla laadultaan huonompi, mutta kalliimpi hinta ei automaattisesti tarkoittaa laadukkaampaa tuotetta. Kannattaa siis miettiä, vastaako tuotteen hinta sen laatua.
Kaupassa myytävän tavaran hinta muodostuu monesta eri asiasta. Esimerkiksi t-paidan hinta muodostuu veroista, kaupan osuudesta, tuotemerkin osuudesta, kuljetuksista, kankaista ja tarveaineista sekä tuotantokuluista.
5. Ostopäätös on valinta
Avainsanat:
tuotemerkki: Tuotteen tavaramerkki, jonka avulla se erottuu muista tuotteista.
ympäristömerkki: Ympäristöä säästäville ja saastuttamattomille tuotteille myönnettävä merkki.
kestävä kehitys: Yhteiskunnan kehittäminen niin, että ei vaikeuteta tulevien sukupolvien elämää. Kestävässä kehityksessä otetaan huomioon esim. luonnonvarojen riittävyys.
Perhe, ystävät, mainokset ja muoti-ilmiöt vaikuttavat ostopäätöksiin. Mieti, miten esimerkiksi kaverit vaikuttavat omiin ostopäätöksiisi? Mainosten tarkoituksena on houkutella ihmisiä ostamaan tiettyä tuotetta. On myös hyvä muistaa, että ostaessasi merkkituotetta maksat aina myös pelkästä merkistä. Ostopäätöksillä voi myös vaikuttaa, esimerkiksi ostamalla kotimaassa tehtyjä tuotteita.
6. Kauppa on sopimus
Avainsanat:
takuu: Myyjä voi antaa ostajalle lupauksen korjata tai korvata hajonneen tuotteen.
Kun teet ostoksen tavallisessa kaupassa tai verkkokaupassa, sinun ja myyjän välille syntyy molempia sitova sopimus. Sinun velvollisuutesi on maksaa tuote ja käyttää/huoltaa sitä oikein, kun taas myyjän velvollisuutena on toimittaa sinulle ehjä ja toimiva tuote ajallaan.
Jos tuotteessa on valmistusvirhe, sen voi palauttaa tai vaihtaa kaupassa. Tällöin sinulla on hyvä olla ostokuitti mukana. Kauppa voi myös suostua siihen, että vaihdat tai palautat virheettömän tuotteen, mutta se ei ole pakollista. Suomalaisten verkkokauppojen tuotteilla on aina vähintään kahden viikon palautusoikeus.
Kauppa voi antaa ostetulle tuotteelle takuun määräajaksi, esimerkiksi yhdeksi vuodeksi. Takuu korvaa laitteen valmistusviat silloin, kun laitetta on käytetty oikein ja ohjeiden mukaan. Takuu ei kuitenkaan korvaa sitä, jos olet itse rikkonut laitteen.
1. Raha on vaihdon väline
Avainsanat:
käteinen: Yhteinen nimitys kolikoille ja seteleille
valuutta: Maan raha. Suomessa valuuttana on euro.
Käytät rahaa, kun ostat esimerkiksi herkkuja kaupasta. Vaihdat tällöin rahan herkkuihin. Raha on tällöin vaihdon väline. Rahalla voi ostaa myös erilaisia palveluita, esimerkiksi kun käyt parturissa tai kampaajalla. Tällöin raha vaihdetaan kampaajan/parturin tekemään työhön. Rahaa voi myös säästää, jotta sillä voisi myöhemmin ostaa jotain kalliimpaa.
Raha voi olla käteistä tai sähköistä. Ostoksia voi nykymään maksaa käteisen lisäksi maksukorteilla, puhelimella tai verkkopankilla. Eri maissa on käytössä erilaisia rahoja, joita kutsutaan valuutaksi. Suomessa valuuttana on euro, mutta esimerkiksi Ruotsissa on kruuna ja Yhdysvalloissa dollari.
Rahaa voi hankkia ansaitsemalla. Yleensä rahaa ansaitaan tekemällä työtä. Työstä palkka maksetaan yleensä pankkitilille, mutta joskus myös käteisenä.
2. Lasten työtä säädellään
Lapsella on oikeus lepoon, leikkiin, vapaa-aikaan ja huolenpitoon. Tämän lisäksi lasten elämään kuuluu koulunkäynti ja sovittujen kotitöiden tekeminen. Lapsella ei saa teettää työtä, joka haittaa hänen koulunkäyntiään, terveyttään tai kehitystään. Suomen lain mukaan alle 13-vuotias ei saa mennä työpaikkaan töihin. Poikkeuksena ovat taiteilijat, kuten laulajat tai näyttelijät. Sinä vuonna, kun nuori täyttää 14 vuotta, hän voi alkaa tehdä kevyttä työtä lyhyt jaksoisesti.
Monet lapset ja nuoret saavat viikkorahaa tekemällä kotitöitä. Viikkorahasta on hyvä keskustella ja sopia, mitä viikkorahan eteen tulee tehdä ja kuinka paljon sitä olisi sopivaa maksaa.
3. Raha-asiat kuntoon
Avainsanat:
tulo: Rahat, joita ihminen tai yhteisö saa eri lähteistä.
meno: Rahat, jotka ihminen tai yhteisö käyttää eri asioihin.
korko: Pankki maksaa pankkitilille talletetuille rahoille korkoa.
Kun saat rahaa, se on tuloa, ja kun käytät rahaa, se on menoa. Jos käytät enemmän kuin saat rahaa, jäät velkaa. Kun tuloja on enemmän kuin menoja, rahaa jää säästöön. Säästämällä voit ostaa kalliimpia asioita, kuten uuden puhelimen tai pyörän.
Rahaa voi säästää säästölippaaseen tai tallettaa rahat pankkitilille. Pankki maksaa talletetuille rahoillesi korkoa. Voit seurata oman pankkitilisi tapahtumia yhdessä vanhempiesi kanssa verkkopankissa, johon saat tunnukset pankista.
Vanhemmat voivat hankkia lapselle pankkikortin, jonka avulla voi käyttää pankkitilillä olevia rahoja. Pankkikortilla voi myös nostaa pankkitilillä olevaa rahaa. Pankkikorttiin saat pankista tunnusluvun, jonka avulla voit käyttää korttia. Tunnusluku on henkilökohtainen.
4. Hintojen vertailu kannattaa
Avainsanat:
hinta-laatusuhde: Tuotteen hinnan ja laadun vastaavuus.
Hintoja kannattaa vertailla, sillä sama tuote voi maksaa vähemmän jossain toisessa kaupassa. Sama tuote saattaa myös olla tarjouksessa jossain muualla. Ostoksia voi tehdä myös yhdessä vanhempien kanssa verkkokaupassa.
Hintojen lisäksi kannattaa vertailla myös tavaroiden laatua. Halvempi tavara voi olla laadultaan huonompi, mutta kalliimpi hinta ei automaattisesti tarkoittaa laadukkaampaa tuotetta. Kannattaa siis miettiä, vastaako tuotteen hinta sen laatua.
Kaupassa myytävän tavaran hinta muodostuu monesta eri asiasta. Esimerkiksi t-paidan hinta muodostuu veroista, kaupan osuudesta, tuotemerkin osuudesta, kuljetuksista, kankaista ja tarveaineista sekä tuotantokuluista.
5. Ostopäätös on valinta
Avainsanat:
tuotemerkki: Tuotteen tavaramerkki, jonka avulla se erottuu muista tuotteista.
ympäristömerkki: Ympäristöä säästäville ja saastuttamattomille tuotteille myönnettävä merkki.
kestävä kehitys: Yhteiskunnan kehittäminen niin, että ei vaikeuteta tulevien sukupolvien elämää. Kestävässä kehityksessä otetaan huomioon esim. luonnonvarojen riittävyys.
Perhe, ystävät, mainokset ja muoti-ilmiöt vaikuttavat ostopäätöksiin. Mieti, miten esimerkiksi kaverit vaikuttavat omiin ostopäätöksiisi? Mainosten tarkoituksena on houkutella ihmisiä ostamaan tiettyä tuotetta. On myös hyvä muistaa, että ostaessasi merkkituotetta maksat aina myös pelkästä merkistä. Ostopäätöksillä voi myös vaikuttaa, esimerkiksi ostamalla kotimaassa tehtyjä tuotteita.
6. Kauppa on sopimus
Avainsanat:
takuu: Myyjä voi antaa ostajalle lupauksen korjata tai korvata hajonneen tuotteen.
Kun teet ostoksen tavallisessa kaupassa tai verkkokaupassa, sinun ja myyjän välille syntyy molempia sitova sopimus. Sinun velvollisuutesi on maksaa tuote ja käyttää/huoltaa sitä oikein, kun taas myyjän velvollisuutena on toimittaa sinulle ehjä ja toimiva tuote ajallaan.
Jos tuotteessa on valmistusvirhe, sen voi palauttaa tai vaihtaa kaupassa. Tällöin sinulla on hyvä olla ostokuitti mukana. Kauppa voi myös suostua siihen, että vaihdat tai palautat virheettömän tuotteen, mutta se ei ole pakollista. Suomalaisten verkkokauppojen tuotteilla on aina vähintään kahden viikon palautusoikeus.
Kauppa voi antaa ostetulle tuotteelle takuun määräajaksi, esimerkiksi yhdeksi vuodeksi. Takuu korvaa laitteen valmistusviat silloin, kun laitetta on käytetty oikein ja ohjeiden mukaan. Takuu ei kuitenkaan korvaa sitä, jos olet itse rikkonut laitteen.
Yhteiskuntaopin koemateriaalia 3
1. Kaikilla on oikeus vaikuttaa
Avainsanat:
vaikuttaminen: Aktiivista toimintaa, jolla pyritään muuttamaan jotain asiaa.
kampanjointi: Toimet, joilla yritetään vaikuttaa johonkin asiaan.
mielenosoitus: Vaikuttamisen keino. Mielenosoituksessa mielipide esitetään huomiota herättävällä tavalla, yleensä isolla joukolla.
Jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus osallistua päätöksentekoon ja vaikuttaa asioihin. Vaikuttamalla voidaan pyrkiä muuttumaan tai säilyttämään asioita. Vaikuttaminen on aktiivista toimintaa, jossa osallistutaan ja jota tehdään muiden ihmisten kanssa yhdessä. Pelkkä asioista valittaminen ei kuitenkaan ole vaikuttamista.
2. Vaikuttaminen on taitolaji
Avainsanat:
adressi: Vaikuttamisen keino. Adressissa esitetään mielipide tai vaatimus, jonka tueksi kerätään nimiä asiaa kannattavilta ihmisiltä. Adressi ja nimilista toimitetaan asiasta päättäville henkilöille.
mielipidekirjoitus: Vaikuttamisen keino. Oman mielipiteen ilmaiseminen kirjoittamalla. Mielipidekirjoituksia julkaistaan esim. lehdissä.
Vaikuttaa voi monin eri keinoin. On tärkeää miettiä, mitkä ovat oikeat keinot vaikuttaa eri asioihin.
Mitä taitoja vaikuttamiseen tarvitaan?
- Keskustelutaitoja
- Kykyä sopia asioista
- Taitoa kuunnella toisia
- Oman mielipiteen perustelu
Jokainen voi harjoitella vaikuttamisen taitoja. Yksi tärkeimmistä asioista on kuitenkin oman mielipiteensä perustelu. Mieti, miksi olet juuri tätä mieltä ja perustele se!
3. Vaikuttaa voi yksin ja yhdessä
On helpompi vaikuttaa yhdessä kuin yksin. Usean ihmisen mielipiteellä on usein enemmän merkitystä kuin vain yhden ihmisen mielipiteellä. Jotta ryhmä voisi vaikuttaa, tulee sen sopia yhteisistä tavoitteista ja keinoista. On myös tärkeää huomioida ryhmän jäsenten erilaiset mielipiteet ja kuunnella muita. Ryhmäläisillä on usein myös erilaisia taitoja, joita voi hyödyntää.
Tärkeitä ryhmässä toimimisen taitoja ovat siis oman mielipiteen perusteleminen, muiden kuunteleminen ja huomioon ottaminen, keskusteleminen ja kyky löytyy erilaisia, yhteisiä vaihtoehtoja.
4. Sananvapaus tuo vastuuta
Avainsanat:
sananvapaus: Oikeus ilmaista oma mielipiteensä. Sananvapaus on perusoikeus.
Meillä kaikilla on sananvapaus eli vapaus ilmaista omaan mielipiteeseen ja sen julkiseen esittämiseen. Sananvapauteen liittyy myös suuri vastuu, sillä olet itse vastuussa siitä, miten sananvapautta käytät. Sananvapaus ei anna oikeutta loukata tai vahingoittaa muita. Virheellisten tietojen levittäminen toisesta ei myöskään ole sallittua.
On hienoa, että saamme olla sitä mieltä mitä olemme. Muista kuitenkin, että olet vastuussa siitä, mitä sanot! Toisen tahallinen loukkaaminen ei ole koskaan hyväksyttävää. On tärkeää harjoitella, miten oman mielipiteensä voi ilmaista asiallisesti.
5. Oppilaskunta on koulun vaikuttaja
Avainsanat:
oppilaskunta: Koulun oppilaiden muodostama yhteisö.
oppilaskunnan hallitus: Oppilaskuntaa edustavat oppilaat, jotka on valittu oppilaskunnan hallitukseen.
Kaikki koulun oppilaat kuuluvat oppilaskuntaan, mutta oppilaskuntaa edustaa yleensä valitut edustajat. Esimerkiksi meidän koulussamme on jokaiselta luokalta valittu oppilaskunnan hallituksen jäsen sekä varajäsen. Nämä jäsenet edustavat meidän luokkaamme sekä samalla koko koulua. Oppilaskunnan edustajat muun muassa miettivät, miten koulun yhteishenkeä tai kouluviihtyvyyttä voitaisiin lisätä. Oppilaskunta on tärkeä vaikuttaja koulun arjessa.
6. Ristiriidat voi ratkaista sovittelemalla
Avainsanat:
kompromissi: Ristiriidan yhteinen ratkaisu, jossa osapuolet tekevät myönnytyksiä.
sovittelu: Neuvottelu, jossa osapuolet pyrkivät sopimaan ristiriitansa.
Aina asioista ei olla samaa mieltä. Ristiriidat ja erimielisyydet voidaan kuitenkin ratkaista sovittelemalla. Kun jokainen joustaa omasta mielipiteestään, voidaan päästä kompromissiin eli yhteiseen sopimukseen. Kompromissin syntyminen ei aina ole yksinkertaista. Hyvä kompromissi on kuitenkin päätös, johon kaikki voivat olla melko tyytyväisiä.
Mieti, missä tilanteissa olet itse tehnyt kompromissin ja missä tilanteissa et missään nimessä olisi valmis tekemään kompromissia?
Avainsanat:
vaikuttaminen: Aktiivista toimintaa, jolla pyritään muuttamaan jotain asiaa.
kampanjointi: Toimet, joilla yritetään vaikuttaa johonkin asiaan.
mielenosoitus: Vaikuttamisen keino. Mielenosoituksessa mielipide esitetään huomiota herättävällä tavalla, yleensä isolla joukolla.
Jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus osallistua päätöksentekoon ja vaikuttaa asioihin. Vaikuttamalla voidaan pyrkiä muuttumaan tai säilyttämään asioita. Vaikuttaminen on aktiivista toimintaa, jossa osallistutaan ja jota tehdään muiden ihmisten kanssa yhdessä. Pelkkä asioista valittaminen ei kuitenkaan ole vaikuttamista.
2. Vaikuttaminen on taitolaji
Avainsanat:
adressi: Vaikuttamisen keino. Adressissa esitetään mielipide tai vaatimus, jonka tueksi kerätään nimiä asiaa kannattavilta ihmisiltä. Adressi ja nimilista toimitetaan asiasta päättäville henkilöille.
mielipidekirjoitus: Vaikuttamisen keino. Oman mielipiteen ilmaiseminen kirjoittamalla. Mielipidekirjoituksia julkaistaan esim. lehdissä.
Vaikuttaa voi monin eri keinoin. On tärkeää miettiä, mitkä ovat oikeat keinot vaikuttaa eri asioihin.
Mitä taitoja vaikuttamiseen tarvitaan?
- Keskustelutaitoja
- Kykyä sopia asioista
- Taitoa kuunnella toisia
- Oman mielipiteen perustelu
Jokainen voi harjoitella vaikuttamisen taitoja. Yksi tärkeimmistä asioista on kuitenkin oman mielipiteensä perustelu. Mieti, miksi olet juuri tätä mieltä ja perustele se!
3. Vaikuttaa voi yksin ja yhdessä
On helpompi vaikuttaa yhdessä kuin yksin. Usean ihmisen mielipiteellä on usein enemmän merkitystä kuin vain yhden ihmisen mielipiteellä. Jotta ryhmä voisi vaikuttaa, tulee sen sopia yhteisistä tavoitteista ja keinoista. On myös tärkeää huomioida ryhmän jäsenten erilaiset mielipiteet ja kuunnella muita. Ryhmäläisillä on usein myös erilaisia taitoja, joita voi hyödyntää.
Tärkeitä ryhmässä toimimisen taitoja ovat siis oman mielipiteen perusteleminen, muiden kuunteleminen ja huomioon ottaminen, keskusteleminen ja kyky löytyy erilaisia, yhteisiä vaihtoehtoja.
4. Sananvapaus tuo vastuuta
Avainsanat:
sananvapaus: Oikeus ilmaista oma mielipiteensä. Sananvapaus on perusoikeus.
Meillä kaikilla on sananvapaus eli vapaus ilmaista omaan mielipiteeseen ja sen julkiseen esittämiseen. Sananvapauteen liittyy myös suuri vastuu, sillä olet itse vastuussa siitä, miten sananvapautta käytät. Sananvapaus ei anna oikeutta loukata tai vahingoittaa muita. Virheellisten tietojen levittäminen toisesta ei myöskään ole sallittua.
On hienoa, että saamme olla sitä mieltä mitä olemme. Muista kuitenkin, että olet vastuussa siitä, mitä sanot! Toisen tahallinen loukkaaminen ei ole koskaan hyväksyttävää. On tärkeää harjoitella, miten oman mielipiteensä voi ilmaista asiallisesti.
5. Oppilaskunta on koulun vaikuttaja
Avainsanat:
oppilaskunta: Koulun oppilaiden muodostama yhteisö.
oppilaskunnan hallitus: Oppilaskuntaa edustavat oppilaat, jotka on valittu oppilaskunnan hallitukseen.
Kaikki koulun oppilaat kuuluvat oppilaskuntaan, mutta oppilaskuntaa edustaa yleensä valitut edustajat. Esimerkiksi meidän koulussamme on jokaiselta luokalta valittu oppilaskunnan hallituksen jäsen sekä varajäsen. Nämä jäsenet edustavat meidän luokkaamme sekä samalla koko koulua. Oppilaskunnan edustajat muun muassa miettivät, miten koulun yhteishenkeä tai kouluviihtyvyyttä voitaisiin lisätä. Oppilaskunta on tärkeä vaikuttaja koulun arjessa.
6. Ristiriidat voi ratkaista sovittelemalla
Avainsanat:
kompromissi: Ristiriidan yhteinen ratkaisu, jossa osapuolet tekevät myönnytyksiä.
sovittelu: Neuvottelu, jossa osapuolet pyrkivät sopimaan ristiriitansa.
Aina asioista ei olla samaa mieltä. Ristiriidat ja erimielisyydet voidaan kuitenkin ratkaista sovittelemalla. Kun jokainen joustaa omasta mielipiteestään, voidaan päästä kompromissiin eli yhteiseen sopimukseen. Kompromissin syntyminen ei aina ole yksinkertaista. Hyvä kompromissi on kuitenkin päätös, johon kaikki voivat olla melko tyytyväisiä.
Mieti, missä tilanteissa olet itse tehnyt kompromissin ja missä tilanteissa et missään nimessä olisi valmis tekemään kompromissia?
Yhteiskuntaopin koemateriaalia 23
Jokaisesta kerrasta hieman materiaalia sekä asiasanat lueteltuna, muista kerrata myös vihko!
6. Asun itsenäisessä Suomessa
Asiasanat:
itsenäinen valtio: Omista asioistaan päättävä riippumaton valtio.
hyvinvointivaltio: Valtio, joka huolehtii kaikkien kansalaistensa hyvinvoinnista.
Suomi on ollut itsenäinen valtio 100 vuotta. Suomi itsenäistyi 6.12.1917.
Suomi on hyvinvointivaltio, eli Suomessa autetaan etenkin lapsiperheitä, vanhuksia, sairaita ja työttömiä eli niitä, joilla voi olla vaikeuksia huolehtia itse omasta toimeentulostaan. Hyvinvointivaltio ei ole syntynyt itsestään, vaan siihen on tarvittu paljon töitä ja yhteisiä päätöksiä. Myös meidän on tehtävä töitä sen eteen, että hyvinvointivaltio säilyisi ja voisimme tulevaisuudessa elää entistä paremmassa yhteiskunnassa.
7. Yhteiskunta perustuu tasa-arvoon
Asiasanat:
perusoikeudet: Kaikille ihmisille kuuluvat, kaikista tärkeimmät oikeudet. Esimerkiksi oikeus ilmaista oma mielipiteensä on perusoikeus.
tasa-arvo: Kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä.
syrjintä: Toisen ihmisen huomiotta jättäminen ja vähättely on lailla kiellettyä syrjintää.
Suomen laki kieltää syrjinnän: Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on siis rikon, josta voidaan tuomita rangaistukseen.
Kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita, kaikilla tulisi olla perusoikeudet ja oikeus tasa-arvoiseen kohteluun.
8. Kuulun Suomen väestöön
Asiasanat:
väestö: Kaikki yhdessä maassa asuvat ihmiset.
kansalliskieli: Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
enemmistö: Jonkin ryhmän suurempi osa muodostaa enemmistön.
vähemmistö: Jonkin ryhmän pienempi osa muodostaa vähemmistön. Vähemmistö voi muodostua esimerkiksi sukupuolen, kielen tai uskonnon perusteella.
Suomessa on kaksi kansalliskieltä, Suomi ja Ruotsi. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi palvelut tulisi järjestää molemmilla kielillä.
Suomen väestö ikääntyy, sillä lapsia syntyy nykyään vähemmän kuin ennen. Samaan aikaan vanhuksien osuus Suomen väestöstä kasvaa. Suomalaisia myös muuttaa paljon kaupunkeihin, sillä kaupungeissa on enemmän työ- ja opiskelupaikkoja kuin maaseudulla. Perusoikeudet kuuluvat silti kaikille, niin vähemmistölle kuin enemmistöllekin.
9. Suomi on kansainvälinen
Asiasanat:
kansainvälisyys: Kansojen tai valtioiden väliset asiat.
kansalainen: Valtion jäsen, jolla on tiettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia.
uussuomalainen: Suomeen pysyvästi asettunut, alun perin ulkomaalainen ihminen.
pakolainen: Ihminen, joka on joutunut pakenemaan toiseen maahan, koska hän on pelännyt vainoa esimerkiksi syntyperänsä, uskontonsa, mielipiteidensä vuoksi.
Suomessa on monenlaisia kulttuureja. Moni muuttaa Suomeen töihin ja Suomessa elääkin yli 200 000 ulkomailla syntynyttä ihmistä. Pakolaiset taas ovat paenneet kotimaastaan Suomeen. Pakolaisiksi kutsutaan ihmisiä, joka on paennut kotimaastaan, koska on siellä vaarassa esimerkiksi syntyperänsä, uskontonsa tai mielipiteidensä vuoksi.
10. Demokratia on yhdessä päättämistä
Asiasanat:
demokratia: Kansanvalta eli kansalaisten oikeus päättää yhteisistä asioista.
suora demokratia: Kaikki ryhmän jäsenet voivat suoraan vaikuttaa tehtäviin päätöksiin.
edustuksellinen demokratia: Ryhmän jäsenet valitsevat edustajat, jotka päättävät asioista kaikkien puolesta.
vaalit: Vaikuttamisen keino. Vaaleissa äänestäjät valitsevat ehdokkaista edustajan tehtävään.
Suora demokratia on sitä, kun kaikki ryhmän jäsenet voivat osallistua päättämiseen. Suorassa demokratiassa jokainen ryhmän jäsen saa kertoa mielipiteensä, ja kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa. Esimerkiksi luokassa päätettävät asiat ovat usein suoraa demokratiaa.
Edustuksellista demokratiaa käytetään esimerkiksi eduskunnassa tai oppilaskunnassa. Silloin ryhmän jäsenet ovat valinneet itselleen edustajat. Nämä edustajat tekevät koko ryhmää koskevia päätöksiä. Edustuksellista demokratiaa käytetään yleensä silloin, kun ryhmä on iso.
11. Eduskunta päättää Suomen asioista
Asiasanat:
eduskunta: Säätää Suomen lait ja päättää Suomen tulo- ja menoarviosta. Kansanedustajat ovat eduskunnan jäseniä.
kansanedustaja: Eduskunnassa kansaa edustava henkilö. Kansanedustajia on Suomessa 200.
budjetti: Tulo- ja menoarvio, jossa arvioidaan mistä rahat tulevat ja mihin ne käytetään.
Euroopan unioni: Eurooppalaisten valtioiden liitto, johon myös Suomi kuuluu.
Kansa valitsee kansanedustajat eduskuntaan. Eduskuntavaalit käydään neljän vuoden välein ja niissä saavat äänestää kaikki täysi-ikäiset Suomen kansalaiset. Seuraavat eduskuntavaalit ovat vuonna 2019. Eduskuntavaaleista voi lukea lisää http://www.vaalit.fi/fi/index/vaalit/eduskuntavaalit.html
Eduskunta päättää valtion rahoista ja laeista. Sen tärkein tehtävä on uusien lakien säätäminen.
12. Hallitus ja presidentti johtavat Suomea
hallitus: Valmistelee ja toimeenpanee lait sekä tekee valtion tulo- ja menoarvion.
pääministeri: Johtaa hallitusta eli käyttää korkeinta valtaa Suomessa.
ministeri: Hallituksen jäsen.
presidentti: Suomen johtaja.
Presidentti valitaan presidentinvaalissa kuuden vuoden välein. Vaaleissa saavat äänestää kaikki täysi-ikäiset Suomen kansalaiset. Presidentti tarvitsee valintaansa yli puolet annetuista ääneistä. Seuraavat presidentinvaalit Suomessa käydään tammikuussa 2018. Presidentinvaaleista voi lukea lisää http://www.vaalit.fi/fi/index/vaalit/presidentinvaali.html
Hallituksessa on tällä hetkellä kolme puoluetta:
Keskusta, jonka puheenjohtaja on Juha Sipilä
Kokoomus, jonka puheenjohtaja on Petteri Orpo
Sininen tulevaisuus, jonka puheenjohtaja on Sampo Terho
Suomen pääministeri on Juha Sipilä
Pääministeri on Suomen vaikutusvaltaisin päättäjä. Presidentti on tärkeä mielipidejohtaja.
6. Asun itsenäisessä Suomessa
Asiasanat:
itsenäinen valtio: Omista asioistaan päättävä riippumaton valtio.
hyvinvointivaltio: Valtio, joka huolehtii kaikkien kansalaistensa hyvinvoinnista.
Suomi on ollut itsenäinen valtio 100 vuotta. Suomi itsenäistyi 6.12.1917.
Suomi on hyvinvointivaltio, eli Suomessa autetaan etenkin lapsiperheitä, vanhuksia, sairaita ja työttömiä eli niitä, joilla voi olla vaikeuksia huolehtia itse omasta toimeentulostaan. Hyvinvointivaltio ei ole syntynyt itsestään, vaan siihen on tarvittu paljon töitä ja yhteisiä päätöksiä. Myös meidän on tehtävä töitä sen eteen, että hyvinvointivaltio säilyisi ja voisimme tulevaisuudessa elää entistä paremmassa yhteiskunnassa.
7. Yhteiskunta perustuu tasa-arvoon
Asiasanat:
perusoikeudet: Kaikille ihmisille kuuluvat, kaikista tärkeimmät oikeudet. Esimerkiksi oikeus ilmaista oma mielipiteensä on perusoikeus.
tasa-arvo: Kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä.
syrjintä: Toisen ihmisen huomiotta jättäminen ja vähättely on lailla kiellettyä syrjintää.
Suomen laki kieltää syrjinnän: Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on siis rikon, josta voidaan tuomita rangaistukseen.
Kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita, kaikilla tulisi olla perusoikeudet ja oikeus tasa-arvoiseen kohteluun.
8. Kuulun Suomen väestöön
Asiasanat:
väestö: Kaikki yhdessä maassa asuvat ihmiset.
kansalliskieli: Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
enemmistö: Jonkin ryhmän suurempi osa muodostaa enemmistön.
vähemmistö: Jonkin ryhmän pienempi osa muodostaa vähemmistön. Vähemmistö voi muodostua esimerkiksi sukupuolen, kielen tai uskonnon perusteella.
Suomessa on kaksi kansalliskieltä, Suomi ja Ruotsi. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi palvelut tulisi järjestää molemmilla kielillä.
Suomen väestö ikääntyy, sillä lapsia syntyy nykyään vähemmän kuin ennen. Samaan aikaan vanhuksien osuus Suomen väestöstä kasvaa. Suomalaisia myös muuttaa paljon kaupunkeihin, sillä kaupungeissa on enemmän työ- ja opiskelupaikkoja kuin maaseudulla. Perusoikeudet kuuluvat silti kaikille, niin vähemmistölle kuin enemmistöllekin.
9. Suomi on kansainvälinen
Asiasanat:
kansainvälisyys: Kansojen tai valtioiden väliset asiat.
kansalainen: Valtion jäsen, jolla on tiettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia.
uussuomalainen: Suomeen pysyvästi asettunut, alun perin ulkomaalainen ihminen.
pakolainen: Ihminen, joka on joutunut pakenemaan toiseen maahan, koska hän on pelännyt vainoa esimerkiksi syntyperänsä, uskontonsa, mielipiteidensä vuoksi.
Suomessa on monenlaisia kulttuureja. Moni muuttaa Suomeen töihin ja Suomessa elääkin yli 200 000 ulkomailla syntynyttä ihmistä. Pakolaiset taas ovat paenneet kotimaastaan Suomeen. Pakolaisiksi kutsutaan ihmisiä, joka on paennut kotimaastaan, koska on siellä vaarassa esimerkiksi syntyperänsä, uskontonsa tai mielipiteidensä vuoksi.
10. Demokratia on yhdessä päättämistä
Asiasanat:
demokratia: Kansanvalta eli kansalaisten oikeus päättää yhteisistä asioista.
suora demokratia: Kaikki ryhmän jäsenet voivat suoraan vaikuttaa tehtäviin päätöksiin.
edustuksellinen demokratia: Ryhmän jäsenet valitsevat edustajat, jotka päättävät asioista kaikkien puolesta.
vaalit: Vaikuttamisen keino. Vaaleissa äänestäjät valitsevat ehdokkaista edustajan tehtävään.
Suora demokratia on sitä, kun kaikki ryhmän jäsenet voivat osallistua päättämiseen. Suorassa demokratiassa jokainen ryhmän jäsen saa kertoa mielipiteensä, ja kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa. Esimerkiksi luokassa päätettävät asiat ovat usein suoraa demokratiaa.
Edustuksellista demokratiaa käytetään esimerkiksi eduskunnassa tai oppilaskunnassa. Silloin ryhmän jäsenet ovat valinneet itselleen edustajat. Nämä edustajat tekevät koko ryhmää koskevia päätöksiä. Edustuksellista demokratiaa käytetään yleensä silloin, kun ryhmä on iso.
11. Eduskunta päättää Suomen asioista
Asiasanat:
eduskunta: Säätää Suomen lait ja päättää Suomen tulo- ja menoarviosta. Kansanedustajat ovat eduskunnan jäseniä.
kansanedustaja: Eduskunnassa kansaa edustava henkilö. Kansanedustajia on Suomessa 200.
budjetti: Tulo- ja menoarvio, jossa arvioidaan mistä rahat tulevat ja mihin ne käytetään.
Euroopan unioni: Eurooppalaisten valtioiden liitto, johon myös Suomi kuuluu.
Kansa valitsee kansanedustajat eduskuntaan. Eduskuntavaalit käydään neljän vuoden välein ja niissä saavat äänestää kaikki täysi-ikäiset Suomen kansalaiset. Seuraavat eduskuntavaalit ovat vuonna 2019. Eduskuntavaaleista voi lukea lisää http://www.vaalit.fi/fi/index/vaalit/eduskuntavaalit.html
Eduskunta päättää valtion rahoista ja laeista. Sen tärkein tehtävä on uusien lakien säätäminen.
12. Hallitus ja presidentti johtavat Suomea
hallitus: Valmistelee ja toimeenpanee lait sekä tekee valtion tulo- ja menoarvion.
pääministeri: Johtaa hallitusta eli käyttää korkeinta valtaa Suomessa.
ministeri: Hallituksen jäsen.
presidentti: Suomen johtaja.
Presidentti valitaan presidentinvaalissa kuuden vuoden välein. Vaaleissa saavat äänestää kaikki täysi-ikäiset Suomen kansalaiset. Presidentti tarvitsee valintaansa yli puolet annetuista ääneistä. Seuraavat presidentinvaalit Suomessa käydään tammikuussa 2018. Presidentinvaaleista voi lukea lisää http://www.vaalit.fi/fi/index/vaalit/presidentinvaali.html
Hallituksessa on tällä hetkellä kolme puoluetta:
Keskusta, jonka puheenjohtaja on Juha Sipilä
Kokoomus, jonka puheenjohtaja on Petteri Orpo
Sininen tulevaisuus, jonka puheenjohtaja on Sampo Terho
Suomen pääministeri on Juha Sipilä
Pääministeri on Suomen vaikutusvaltaisin päättäjä. Presidentti on tärkeä mielipidejohtaja.
Ikärajat
Yhteiskuntaopin koemateriaalia
Jokaisesta kerrasta hieman materiaalia sekä asiasanat lueteltuna, muista kerrata ne vihosta!
1. Mitä yhteiskuntaoppi on?
Asiasanat:
yhteiskunta: Ihmisistä ja yhteisöistä muodostuva kokonaisuus, jossa elämme.
yhteiskuntaoppi: Oppiaine, jossa tutkitaan omaa yhteiskuntaamme ja opitaan tietoja ja taitoja.
2. Olen yhteiskunnan jäsen
Asiasanat:
henkilötunnus: Ihmisen henkilökohtainen tunniste, jonka avulla viranomaiset erottavat ihmiset toisistaan
huoltaja: Lapsesta vastuussa oleva henkilö, yleensä äiti ja isä
maistraatti: Suomen valtion viranomainen, joka ylläpitää väestötietojärjestelmää
väestötietojärjestelmä: Maistraatin ylläpitämä tietojärjestelmä Suomessa asuvista ihmisistä.
Tutustu väestörekisterikeskuksen sivustoon http://vrk.fi/henkilotunnus ja tutki, miten henkilötunnus määräytyy. Esimerkiksi: syntymäaika, mies vai nainen, millä vuosisadalla syntynyt..
Miksi henkilötunnus on henkilökohtainen ja miksei sitä kannattaa luovuttaa muille ihmisille?
Virallisia henkilöllisyystodistuksia ovat passi ja henkilökortti.
Passista voit lukea lisää osoitteesta http://www.poliisi.fi/passi
3. Olen mukana yhteisöissä
Asiasanat:
yhteisö: Ihmisten muodostama ryhmä kuten perhe, luokka tai urheilujoukkue.
Pohdi, mihin yhteisöihin kuulut. Moniin yhteisöihin kuulut automaattisesti, kuten perheeseen, Huittislaisiin, suomalaisiin.. Mihin yhteisöihin kuulut vapaaehtoisesti? Esimerkiksi erilaiset joukkue- ja harrastusyhteisöt?
4. Yhdessä eläminen vaatii sääntöjä
Asiasanat:
ikärajat: Suojaavat lapsia ja nuoria heille vahingollisilta peleiltä ja elokuvilta.
laki: Kaikkia koskeva määräys. Laissa määritellään, mikä on sallittua ja mikä kiellettyä.
Tutustu sivuun http://www.ikarajat.fi/ ja sen sisältämiin ikärajamerkintöihin.
Meitä yhteisesti koskevia sääntöjä ovat esimerkiksi liikennesäännöt sekä koulun järjestyssäännöt.
Erilaiset säännöt perustuvat luottamukseen eli siihen, että jokaisen pitää pystyä luottamaan, että kaikki noudattavat sovittuja sääntöjä.
5. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille
Asiasanat:
Tutustu lapsenoikeuksiin sivulta https://www.lapsenoikeudet.fi/
Suomessa lasten asemaa on parannettu esimerkiksi siten, että on säädetty lasten asemaa parantavia lakeja.
1. Mitä yhteiskuntaoppi on?
Asiasanat:
yhteiskunta: Ihmisistä ja yhteisöistä muodostuva kokonaisuus, jossa elämme.
yhteiskuntaoppi: Oppiaine, jossa tutkitaan omaa yhteiskuntaamme ja opitaan tietoja ja taitoja.
2. Olen yhteiskunnan jäsen
Asiasanat:
henkilötunnus: Ihmisen henkilökohtainen tunniste, jonka avulla viranomaiset erottavat ihmiset toisistaan
huoltaja: Lapsesta vastuussa oleva henkilö, yleensä äiti ja isä
maistraatti: Suomen valtion viranomainen, joka ylläpitää väestötietojärjestelmää
väestötietojärjestelmä: Maistraatin ylläpitämä tietojärjestelmä Suomessa asuvista ihmisistä.
Tutustu väestörekisterikeskuksen sivustoon http://vrk.fi/henkilotunnus ja tutki, miten henkilötunnus määräytyy. Esimerkiksi: syntymäaika, mies vai nainen, millä vuosisadalla syntynyt..
Miksi henkilötunnus on henkilökohtainen ja miksei sitä kannattaa luovuttaa muille ihmisille?
Virallisia henkilöllisyystodistuksia ovat passi ja henkilökortti.
Passista voit lukea lisää osoitteesta http://www.poliisi.fi/passi
3. Olen mukana yhteisöissä
Asiasanat:
yhteisö: Ihmisten muodostama ryhmä kuten perhe, luokka tai urheilujoukkue.
Pohdi, mihin yhteisöihin kuulut. Moniin yhteisöihin kuulut automaattisesti, kuten perheeseen, Huittislaisiin, suomalaisiin.. Mihin yhteisöihin kuulut vapaaehtoisesti? Esimerkiksi erilaiset joukkue- ja harrastusyhteisöt?
4. Yhdessä eläminen vaatii sääntöjä
Asiasanat:
ikärajat: Suojaavat lapsia ja nuoria heille vahingollisilta peleiltä ja elokuvilta.
laki: Kaikkia koskeva määräys. Laissa määritellään, mikä on sallittua ja mikä kiellettyä.
Tutustu sivuun http://www.ikarajat.fi/ ja sen sisältämiin ikärajamerkintöihin.
Meitä yhteisesti koskevia sääntöjä ovat esimerkiksi liikennesäännöt sekä koulun järjestyssäännöt.
Erilaiset säännöt perustuvat luottamukseen eli siihen, että jokaisen pitää pystyä luottamaan, että kaikki noudattavat sovittuja sääntöjä.
5. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille
Asiasanat:
| ihmisoikeudet |
Kaikille ihmisille kuuluvat oikeudet. Ihmisoikeudet määritellään Ihmisoikeuksien julistuksessa.
|
| lapsiasiavaltuutettu |
Viranomainen, joka edistää ja valvoo lasten etujen ja oikeuksien toteutumista Suomessa.
|
| lapsen oikeuksien sopimus |
Lapsia koskeva ihmisoikeussopimus, jonka tavoitteena on taata kaikille lapsille esimerkiksi terveys ja koulutus.
|
| Yhdistyneet kansakunnat eli YK |
Valtioiden muodostama järjestö, jonka tehtävä on edistää rauhaa ja turvallisuutta.
|
Tutustu lapsenoikeuksiin sivulta https://www.lapsenoikeudet.fi/
Suomessa lasten asemaa on parannettu esimerkiksi siten, että on säädetty lasten asemaa parantavia lakeja.